Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Juu, vähennysten jälkeen ei paljon hintaa jää. Ihan hyvin voi ostaa ja kokeilla.
Veitsen hyödyt korostuu vaikeissa kohteissa, jossa kasvatuskelpoisia taimia pitää etsiä ja pelastaa. Itselläni tällaisia ovat olleet mm. luontaisen materiaalin hyödyntäminen ja syystä tai toisesta pahasti heinittyneen/vattujen yms. ryönän valtaamat kohteet. Vuosi sitten perkasin mäntyvaltaiselta (n. 2-3 m) kuviolta lehtipuuvesakkoa. Männyt jäivät paikoin tiheään ja niiden välistä sain veitsellä ilman vahinkoa lehtipuut kivasti pois. Varsinainen taimikon harvennus on edessä vähän myöhemmin, kun hirvivaara on ohi. Se on selkeä raivaussahakohde.
Täsmätyökalu siis, jossa raivaussahalla on riski tehdä vahinkoa. Onnistuneessa uudistamisessa ei raivausveitselle ole läheskään sellaista tarvetta kuin em. kohteissa.
Viikate olisi heinäyksessä nopeampi, mutta usein samalla tulee vastaan viikatteelle turhan paksua vesakkoa.
Perinnemaisemat perustuvat ilmeisesti tällaiseen ilmiöön:
Suomessa loppui jääkausi vasta noin kymmenen tuhatta vuotta sitten. Ilmasto oli jääkaudella paljon kylmempi ja kuivempi kuin nykyisin, ja laajoja alueita peitti matalat heinä- ja ruohokasvit.
Syntyi aroja isoine kasvinsyöjänisäkkäineen: mammutit, myskihärät, hevoset ja visentit vaelsivat laajoilla alueilla Europpassa. Pohjois-Amerikan preerialla eli valtavia biisonilaumoja.
Samoin kuin soiden turpeessa, täytyy arvioida ennallistamisen aikataulu ja sen pätevyys vallitsevaan ilmastoon. Kun tuhansia vuosia sitten ilmasto on ollut erilainen kuin nyt, tietenkään nykyistä luontoa ei voi ennallistaa väärän ilmastovyöhykkeen mukaiseksi. Muuten pitäisi alkaa keskustella siitä, että 2 km jäätä olisi ennallistamista.
Ehkä metsien ennallistamisella viitataan polttamiseen, jonka jälkeen lajisto saa kehittyä luontaisesti.
http://www.luontoon.fi/-/metsaa-poltetaan-teijon-kansallispuistossa
Omat kokemukseni raivausveitsestä täällä: https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/raivausveitsen-kaytto/sivu/5/
Alussa mainitsin, että parin sentin rungot alkaa olla maksimi, mutta myöhemmin opin tekniikan ja nostin ylärajan ranteen vahvuuteen. Tietenkään vähänkään enempää sellaista puustoa sisältävä kuvio ei ole enää raivausveitselle tarkoituksenmukainen työmaa. Muutenkin kymmenen vuoden takaiset kokemukseni pätevät edelleen. Varren pituuteen en osaa ottaa kantaa.
Poistettavista puulajeista kuusi vähänkään isompana on ikävin
Vaaratiedote, karhu havaittu Kuopiossa.
Karttaa katsomalla en vain ymmärrä, mihin karhu-paran pitäisi tallustella, jotta se ei olisi lähellä asutusta.
Tällaista on elämä Suomessa, jossa halutaan kasvattaa suurpetokantoja.
Tietenkään talousmetsään ei perusteta kansallispuistoa, koska se ei olisi turistimagneetti. Pitää olla luontoarvoja, joita suojella ja joita katsomaan tulevat turistit tuovat seudulle rahaa.
Monilla kansallispuistoilla on toki talousmetsätaustaa, mutta talousmetsämaisema ei enää ole hallitseva ja sekin muuttuu vuosi vuodelta luontaisempaan suuntaan. Tätä kehitystä myös hoidolla edistetään.
