Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tietenkään talousmetsään ei perusteta kansallispuistoa, koska se ei olisi turistimagneetti. Pitää olla luontoarvoja, joita suojella ja joita katsomaan tulevat turistit tuovat seudulle rahaa.
Monilla kansallispuistoilla on toki talousmetsätaustaa, mutta talousmetsämaisema ei enää ole hallitseva ja sekin muuttuu vuosi vuodelta luontaisempaan suuntaan. Tätä kehitystä myös hoidolla edistetään.
Kansallispuisto on vain yksi status, mikä suojelualueelle voidaan antaa. Jos halutaan vain suojella luontoa, voidaan perustaa tavallinen luonnonsuojelualue ja rajata suojelupäätöksellä sen käyttöä. Yleensä näillä on esim. leiriytyminen kielletty. Ongelmana on se, että suojelupäätös pitää pyytää elystä, eikä rajoituksia tavallinen ihminen muuten voi tietää. Itse suunnittelin eräälle alueelle yön yli retkeä, mutta sepä ei onnistunut. Tai olisi pitänyt laittaa leiri jokamiehenoikeuksien perusteella rajan toiselle puolen.
Kansallispuistoja suositaan siksi, että niiden avulla paikalliset saavat taloudellista hyötyä alueesta. Kansallispuistoilla on tietty taso retkeilypalvelujen suhteen ja kävijöillä on niitä myös lupa odottaa. Siksi ne ovat helppoja kohteita, infra on valmiina. Huvipuistoja siis.
Astetta tiukempi status olisi luonnonpuisto, mutta eipä sellaisia juurikaan haluta. Saattaa jopa olla, että näillä liikkuminen kielletään osittain tai kokonaan. Ei saa paikalliset hyötyä, kun turistivirtaa ei ole.
Metsästäjä-lehti: Vaikka metsästäjät yleisesti tiedostavat valkohäntäpeuran arvon riistaeläimenä, lukijapalstoilla sitä hanakasti parjataan ”tuhoeläimeksi”. Onko asia oikeasti niin?
Kysymykseen oli laitettu vastaamaan ilmeisen intohimoinen metsästäjä. Kun harrastuksen julkisuuskuvan merkitystä pidetään tärkeänä, miksi sorrutaan näin ala-arvoiseen kirjoitteluun?
Tässäkö kaverin meriitit metsätalouden harjoittamisessa: Kun sen samaisen [peuran vikuuttaman] puun antaa kasvaa, en ole huomannut metsäyhtiöiden valittaneen puun laadusta. Ei silloin eikä nytkään. Paperimassassa tuskin näkyy, onko peura tai hirvi maistellut puuta, Nordblad naurahtaa.
Ei metsäyhtiöt massapuun laadusta valitakaan. Päinvastoin, kuitua tukkipuun mitoilla on hyvä asia niille. Onko se metsätaloudenharjoittajan edun mukaista, se on paljon kiinnostavampi kysymys.
Suorittavan kanssa samaa mieltä, että valtakunnassa kaikki hyvin. Hirvikatoa ei ole, eikä maanomistajat ole asiasta huolissaan. Vain se rikkoo tunnelmaa, että muutamalla alueella metsästäjät on pahoillaan, kun kanta on vain 1,5-kertainen muihin vastaaviin alueisiin ja he pitävät tilannetta ongelmana.
Metsästäjä: ”Lounaisen Uudenmaan hirvikanta oli pitkään suhteellisen runsas ja tähän oltiin tottuneita. Metsätaloudessa koettiin harvoin vakavia vahinkoja.”
Tilastoista saa esiin sen, mihin haluaa uskoa.
”Tiheyttä haluttiin pitää aikaisemmalla tasolla, mikä oli Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreimpien tietojen mukaan noin 6,2.”
Haluttiin pitää kaksinkertaisella tasolla verrattuna suurimpaan osaan maata, kun jätetään Lappi tarkastelusta.
”Luken viimeisimmän kanta-arvion mukaan Lounais-Uudenmaan valkohäntäpeurakanta on kahdessa vuodessa pienentynyt 20 prosenttia. Mikäli kasviravinnosta on ollut kilpailua, peurakannan pienenemisen pitäisi lähivuosina alkaa näkyä hirven parantuneena vasatuottona ja korkeampina vasapainoina.”
Tai sitten huomataan, että peurakanta on arvioitu alakanttiin ja jälkilaskennalla kaikessa hiljaisuudessa korjataan tilastoja ylöspäin.
”Mikäli Lounais-Uudenmaan metsästäjät olisivat viime kaudella kaataneet yhtä paljon hirviä kuin Luke ehdotti suosituksessaan 2022, kanta olisi ollut noin 3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla viime kauden jälkeen, siis 26 prosenttia pienempi kuin nykyinen tavoite (4,75).”
Pitäiskö olla huolissaan? Täällä virallinen kanta on n. 3-3,2, eikä mitään hirvipulaa missään ole julistettu.
”Keskimääräinen tiheys oli 2,6 hirveä tuhannella hehtaarilla viime metsästyskauden jälkeen, mikä on puolet parinkymmenen vuoden takaisesta ja kaksi kolmasosaa koko vuosituhannen keskiarvosta.”
Luvussa lienee Lappi mukana. Mutta jos kanta on takavuosien katastrofista toipunut noin hyvin, sehän on juhlan aihe.
”Alueen metsästäjät ja maanomistajat ovat halunneet olla varovaisia… Hirvitilanne on paikallisten metsästäjien ja maanomistajien mielestä niin vakava, että tulevana syksynä ei haluta kaataa hirviä lähes ollenkaan.”
Maanomistajat? Kenen suulla nyt puhutaan?
Onneksi voimaa riittää peurojen metsästykseen, jos hirvijahti ei vie aikaa.
Silti kun lehti kirjoittaa metsästyksen hyväksyttävyydestä, kannattaisi miettiä, millä hyväksyttävyys säilytetään ja millä luottamus kadotetaan.
Siinä onkin taktiikkana vaikuttaa mielikuviin. Puhutaan 30 kuutiosta ja nykytila on n. 5 m3, jolloin nykyisen määrän lisääminen 10 kuutioon ei kuulosta paljolta. Onhan se vain 1/3 esitetystä.
Jos puhuttaisiin, että nykyinen määrä pitää kaksinkertaistaa, se antaisi aivan erilaisen vaikutelman.
30 m3 antaa myös ympäristöjärjestöille elintilaa, voidaan kauhistella tehometsätalouden aiheuttamaa tuhoa, kun lahopuutakin on vain 1/6 sopivasta määrästä. Joku kansalainen huolestuu ja lahjoittaa rahaa ympäristöjärjestöjen tärkeään työhön.
