Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jos tarkoitat Etelä-Suomen metsiä, vanhojen metsien määrä on kasvussa.
Kyllä. Laske remonteille 4% korko ja vertaa sitä asunnon arvon kehitykseen.
No, en väitä, että asuntoa kannattaa pitää huonosti. Tällä laskentatavalla joku onnistuu harsintametsät saamaan kannattavaksi. Tosin apuja tarvitaan esim. raivauskulujen sivuuttamisesta ja kasvumallien manipulaatiosta.
Suorittava: ”Kaikesta rakennustoiminnasta huolimatta maamme metsäpinta-ala on kasvanut 500 000ha 30 vuodessa”
Peltoja on jonkin verran metsitetty ja olisikohan tällä ajanjaksolla joku suokin muuttunut metsäksi, mutta mahtaako metsäpinta-ala oikeasti olla noin paljon lisääntynyt? Metsiä vähentää myös peltojen raivaaminen, koska peltoja ei ainoastaan metsitetä.
Monimuotoisuus-viestiketjussa Timppa väitti metsien vähentyvän:
9.7.2023, 22:14Suomessa puusto on lisääntynyt miljardilla m3-metrillä 70 vuodessa vaikka metsäpinta-ala on vähentynyt.
Viikonloppuna tuli käytyä ohikulkumatkalla erään pikkukaupungin automarketissa. Joskus ennen vuosituhannen taitetta siellä oli paljon pienempi market, josta sai kaiken tarpeellisen ja paljon tarpeetontakin. Nyt siis nykymuodin mukainen hehtaarihalli ja valtava asfaltoitu parkkipaikkakenttä. Vanha market on löytänyt käyttöä halpahallin muodossa.
Jäin miettimään, miten tämä kaikki oikein menee. Asukasluku on suunnilleen ennallaan eli ihmiset pärjää samalla määrällä ruokaa kuin ennenkin. Silti myymälän pinta-ala on moninkertainen entiseen verrattuna ja oletettavasti myös myynti on moninkertainen. Toki myös myymälän rakenteisiin on uponnut valtava määrä terästä, betonia, lasia, mursketta, asfalttia ja muita uusiutumattomista tehtyjä materiaaleja. Lisäksi tuo massa pidetään lämpimänä, valaistuna, jäähdytettynä ja ilmanvaihtokoneet pauhaa 24/7.
Mihin tarpeeseen tuo materiaali- ja energiavirta menee, mikä on sen ympäristökuorma ja miksi jatkuvasti pitää rakentaa uusia alueita tällaiseen tarpeeseen. Muuta yhteiskunnallista toimintaa on vilkastuttanut viereen rakennettu tasoristeyksen paikalle eritaso, teitä ja katuja oikaistu ja rakennettu uusia, viereinen metsäalue täyteen asuntoja jne. Näin, vaikka verrataan tilannetta vain vuoden 1961 peruskarttaan.
Ei ihme, että luonto on kovilla, vaikka puut onkin jonkun torpan pihapiirin vallannut.
Jos pihlajapusikon raivauksen perusteena ei ollut vaatimus muutosten välttämisestä maisemassa puuttuvan maisematyöluvan takia, vaan talousmetsän hoito, kyse on eri asiasta.
Minunkin naapuri on tehnyt hakkuita ilman lupia, mutta sekään ei liity siihen, milloin luvat pitäisi olla ja saako maisemaa muuttaa ilman lupaa esim. kasvattamalla puusto umpeen.
Kun puhutaan kaava-alueista, vähänkään enemmän maisemaa muuttaviin toimenpiteisiin eli hakkuisiin tarvitaan maisematyölupa. Joskus olen miettinyt sitä, miksi tämä on yksisuuntainen asia eli miksi puuston saa antaa luvatta kasvaa. Minullakin maisema ikkunasta supistuu, kun naapurin metsän puusto varttuu. Kukaan ei ole kysynyt lupaa tällaiseen maiseman muuttamiseen.
