Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
RR: ”Eikö sinusta Gla jatkuva kasvatus ole lähempänä koskemattoman metsän tilaa, kuin jaksollinen kasvatus?”
Ei ole. Molemmat ovat talousmetsiä ja siten yhtä kaukana luontaisesta metsästä. Tai ehkä pitäisi sanoa, ettei talousmetsän vertaaminen luontaiseen ole millään tavalla kiinnostava kysymys. Ei talousmetsän tarkoitus ole matkia luontaista metsää.
”Luonnossa yl. vanhemman pään kautta puut poistuu, eikä kaikki kerralla kuin jaksollisessa.”
Ei pidä paikkaansa. Luonnossa isomman tuhon jälkeen alueelle tulee pioneerilajisto, joka voi olla hyvinkin tiheä. Tämä karsiutuu ensin alhaalta ja vasta myöhemmin ylhäältä. Luonnossa ylipäätään suurimmat puut pärjää parhaiten, varjoon jääneet menestyy paljon heikommin ja häviävät kilpailussa. Eri lajit pärjäävät kilpailussa eri olosuhteissa, esim. mänty pärjää kisassa muita vastaan karummilla paikoilla ja siten korjaa potin siellä, vaikka mänty vielä paremmin kasvaakin rehevillä paikoilla. Näinhän se luonto toimii, vaikka jk-markkinointi yrittää tätäkin perusasiaa kääntää päälaelleen.
”Kyllä tosiasiat pitää tunnustaa.”
Mistä asioista nyt mahtaa olla kyse?
”Se on kokonaan toinen kysymys, mikä arvo millekin näkökulmalle halutaan antaa.
Jos maksimoimme jotakin näkökohtaa, niin yleensä se on joltakin toiselta näkökannalta pois.”
Tietysti. Luonnon tavoitteena ei ole kasvattaa puita ihmisen tarpeisiin. Siinä kokonaisuudessa on luonnolla omat mekanisminsa, minkä takia luonto muodostuu sellaiseksi kuin muodostuu. Esimerkiksi myrsky- tai hyönteistuho ei ole luonnossa tuho, vaikka ihminen sitä tuhona ymmärtää. Luonnossa se on vaan normaalia kiertoa, jolla on omat vaikutuksensa jatkuvuuteen ja lajiston selviytymiseen.
Taas kääntyi musta valkoiseksi. Sekametsä ei ole jk:n piirre, sekapuustoa tulee metsään avoimen vaiheen kautta.
Kaksi kertaa nopeammin on tietysti totta, kun valitaan verrokki sopivasti. Tutkimuksen mukaan jk:ssa kuusen alikasvos kasvaa 1,3-metriseksi 30-50 vuodessa, joten kaksi kertaa nopeammin voi olla hyvinkin varovainen arvio.
Jatkuvaa myyntiä monikerrosmetsässä ei ole ongelma juurikäävän suhteen, mutta jaksollisessa se on? Näin, vaikka monikerrosmetsässä isot puut vaurioittaa kaatuessaan pieniä ja samalla tavalla koneilla metsässä ajellaan kuin jaksollisessakin.
Se ero toki jk:ssa on, että kasvun hidastuessa hakkuiden määräkin vähenee eli metsä käytännössä rauhoitetaan metsätalouden toiminnalta. Vasta kun joku näkee siinä haaskattua pääomaa, aloitetaan alusta ja silloin tarvitaan sekä rahaa, että järeitä viljelymenetelmiä.
”Tuo Noriksen kirjoitushan on yksi metsäalan reaktio.”
Puhuin metsäalan reaktiosta Norokorven kirjoitukseen, jossa käännetään vallitseva tutkimustieto päälaelleen ilman näyttöjä vaihtoehtoisen totuuden pätevyydestä.
On kuitenkin hieno havaita, että kommenttiosiossa läheskään kaikki ei niele enää ihan mitä tahansa pöljyyksiä. Hesarissa näkyy vain muutama kommentti, mutta esim. merimetsojen ja hanhien metsästystä koskevissa Ylen jutuissa esitykset saavat paljon suosiota, samoin peukutusten määrä metsästystä puoltavissa kommenteissa.
Mikä mahtaa olla siihenkin syynä, että kun keskustan suunnalta tällaista esitetään, silloin vastaanotto on paljon laimeampi. Se mielletään vain tukipolitiikaksi maaseudulle. Mutta kun kokoomus ja persut on asialla, suhtautumistapa muuttuu. Nyt tarvitaan vielä metsäalan keskusteluun Orpolta jämäkkä ote ja EU:ssa myyräntyön tekijät kuriin.
Norokorven kirjoitus on taas yksi esimerkki siitä, miten jk-markkinoinnissa muuttuu velatkin saataviksi. On kiinnostavaa, jääkö metsäalan reaktiot muutaman yksityisen toimijan sinänsä asialliseen, mutta silti vain muiden mielipidekirjoitusten massaan hautautuvaan vastineeseen. Jos jää, miksi tilanne on tämä. Miksi esim. luontojärjestöt reagoivat heti, jos joku heittää ajatuksen luontoa koskevasta asiasta. Esim. hallitusohjelman kirjauksiin merimetsojen tai hanhien metsästyksestä tai Ahvenanmaan maakuntahallituksen päätöksestä merikotkan metsästykseen liittyen näkemykset pääsee heti valtakunnallisiin medioihin.
Sannalle kunnia hankalissa oloissa työskentelystä ja Orpokin pääsi heti reaalitodellisuuteen, kun joutui makkaranpaiston ja juhannussaunan sijaan seuramaan naapurin tapahtumia. Mutta ei ehkä yksin edellisen, vaan pikemminkin edellisten ajoilta jäi käteen täydelliseen kyllästymiseen päättynyt joutavan puuhastelun täyttämä aikakausi. Kun yhteiskunnan keskeisten asioiden hoitamisen sijaan annetaan liikaa painoarvoa kaiken maailman sukupuolikysymyksille, heilutellaan pride-lippua maailmanlaajuisen tv-yleisön edessä Venäjällä, sotketaan graffiteilla rakenteita, ei saa tehdä pahaa kärpäselle koska eläinten oikeudet yms. kohinalle, on ihan aiheellista pysähtyä hetkeksi, laittaa jalat ihan rauhassa maahan ja aloittaa alusta. Samalla on hyvä kysyä, voiko noilla meriiteillä toimia suuren kaupungin johtopaikoilla, vai pitäisikö siinä asemassa olla joku aikuinen. Metsään saa pride-intoilijoista hyvän aasinsillan, kun kunnioitetaan biologian merkitystä talousmetsässä ja jätetään luonnonvastaiset ideologiat pihoihin ja puutarhoihin.
Hämmentävä uutinen eilisten tapahtumien seasssa. Koko maailma seuraa tapahtumia Venäjällä ja täällä kerrotaan entisen ministerin juhannuksen viettoon valmistautumisesta. Kertooko tämäkin jotain suhtautumistavasta toisten omaisuuteen:
Jotenkin itsekin olen tuudittautunut ajatukseen, että tuollaisiin harmaisiin valmiiksi maalattuihin betoniseiniin poissa ihmisten silmistä voi tehdä maalauksia.
http://www.iltalehti.fi/politiikka/a/556644b0-debe-4b27-a10b-d0f054e517ce
Kuvista päätellen ei harjoitellut ensimmäistä kertaa maalaamista.
