Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Timppa: ”Miksiköhän Osaran aukeiden aukot kasvavat paremmin kuin hakattu metsä?”
Ihminen oppi jo tuhansia vuosia sitten viljelykulttuurin, joten syytä talousmetsän kasvun paremmuutta luontaiseen (jos hakatut metsät sellaisia oli vai olivatko sittenkin harsintametsiä?) verrattuna tuskin on tarve pohtia. Luonto ei muutenkaan arvota metsää kasvun nopeudella, vaan monimuotoisuudella. Se on siis eri asia kuin teollisuuden laatukriteerit täyttävän puuston kasvu.
AJ: ”Tutkijat suosittavat että peitteisen metsän osuutta tulisi lisätä metsämaisemassa, koska peitteisyys itsessään hyödyttää monia metsälajeja. Näin voidaan saada lievennettyä haittoja joita koituu siitä, että metsämme ovat keskimäärin nuoria, mahdollisesti jopa vähentää tiukasti suojeltujen metsien tarvetta.
Tulos tukee sitä ajatusta, että sopivia kohteita kannattaa pyrkiä hoitamaan joko väliaikaisesti tai pysyvästi peitteisenä metsänomistajan niin halutessa.”
Sahalan tapa tukee tätä pyrkimystä, koska koivikon alle kasvatetaan luontainen kuusikko. Tältä osin menetelmän (en tarkoita normaalia harvempaa puustoa) markkinoinnin vähäisyys on erikoista. Luontoväki, joka on äänessä, huutaa vaan avohakkuukieltoa ja Sahalan mallissahan ei tähän pyritä. Päinvastoin, tehometsätaloutta puhtaimmillaan.
Mustikka kukkii erittäin runsaasti myös tänä vuonna
Myös Luonnonvarakeskuksen havaintometsistä on huomattu runsas kukinta.– 16 havaintometsästä ainoastaan kahdessa kukkien määrä oli alhaisempi kuin pitkäaikainen keskiarvo, kertoo Luken erikoistutkija.
https://yle.fi/a/74-20033719Taas hyviä uutisia mustikasta, mutta luonnon monimuotoisuutta ei näissä uutisissa käsitellä.
”Noinhan asia juuri on silloin kun on istutettu pitkillä taimilla. Kesäkoivuilla pituusero jää selvästi pienemmäksi.”
Kesäkoivuja olen käyttänyt.
”Olet ilmeisesti vielä säästynyt katkomiselta mitä hirvet tekevät? Se alkaa kolmimetrisistä ja jatkuu aina viisimetrisiin asti.”
Tuolla kuviolla ei hirvet ainakaan vielä ole käynyt. Peurat ovat napsineet latvoja, mikä sekin kasvua haittaa. Lopulliset vaikutukset laatuun jää nähtäväksi.
En allekirjoita näkemystä luontaisella kuolleiden korvaamisesta. Kun istutustaimet ovat 1,5 metrisiä, luontaiset ovat alle puolimetrisiä. Kyllä ne jää jälkeen, joten ihan sama, vaikka olisi tyhjää. Jatkossa ero korostuu, kun jalostettu kasvaa paremmin. Vain jos kuolleita kasautuu vierekkäin ja tuloksena on isompi reikä, silloin luontainenkin ehtii kasvattaa korjuukelpoista puuta kiertoaikana.
Ja kun palataan teoriasta reaalimaailmaan, ylivoimaisesti suurin ongelma koivuksen kasvatuksessa on hirvieläimet. Peura-alueella kyse ei ole edes talvilaitumista, kun peuroilla ei sellaista muuttoliikettä taida olla. Peuroja on ympäri vuoden kaikkialla. Minunkin viimeisimmässä koivikossani harvat syönniltä säilyneet koivut ovat yli 3 metrisiä, mutta muuten ollaan +/- 1,5 metrissä. Saa nähdä, millaisia etukasvuisista tulee ja saako syötyjä leikattua niin, että kasvattavat yhtä latvaa.
”Ymmärsin, miten ko. ilmakko soveltuu ampumiseen 10 metriin. En ymmärtänyt, tarkoituksesi miten minä osun.”
Aseen käynti on vakiintunut termi ja sen tiesit, koska aloit puhua luotivalinnasta. Mutta ilmeisesti sinulla ei ole käynnistä tietoa, kun yksinkertaista vastausta ei kuulu.
”Osoitit kysymyksen minulle. Etkä kysynyt harjoittelumäärääni. Oletit vain itse 4000. Eikä minulle jäänyt epäselväksi kenelle osoitit kysymyksen.”
Tietysti osoitin sen sinulle, koska 4000 laukausta treenipohjana on peräisin sinun kommentistasi.
Nyt ollaan varmaan samaa mieltä siitä, että edes 4000 laukausta ilmakiväärillä ei ole hyvä pohja riistalaukaukselle. Rahaa palaa, kun ilmakiväärin lisäksi pitää harjoitella myös metsästyskiväärillä.
”Eipä noita 56mm linssin kiikareita paljoa pyynnissä näe. Ainakaan näillä huudeilla. Radalla ja lintumiehillä useammin. Radalla kuitenkin sama pieni piiri pyörii.”
Ei varmaan hirvijahdissa näekään, mutta nyt puhutaan peuroista. En tiedä, asutko peurojen tihentymäalueella, se varmasti vaikuttaa metsästystottumuksiin ja siten kalustoon.
Se porukka, joka radalla käy, ei pelaa 100 euron treenibudjetilla. Se on juuri sitä porukkaa, johon muidenkin pitäisi liittyä, jotta oppisivat ampumaan hyviä laukauksia.
En voi tietää, mikä on sinusta hyvin. En kysynyt sinun mielipidettä käynnistä, vaan käyntiä. Minusta noiden pitäminen erillään ei ole saivartelua.
Pyöristin keskiarvoasi alaspäin nimenomaan matkan takia.
Hirvenhiihtotaulu ei ole sama, siksi puhuin siitä erikseen.
Kysyin tuloksia 4000 laukauksen kokemuksella ja vastasit kysymykseeni.
Minä en tiedä 80-luvun peuranmetsästyksestä. Tiedän vain sen, että kanta oli 1/6 nykyisestä. Toisaalta kannattaako verrata 80-lukuun. Taimikotkin raivattiin vesurilla ja istutettiin kuokalla. Enää ei monikaan tuohon ryhtyisi.
Minä en väittele nyt yhtään mistään. Yritän vaan ymmärtää niitä perusteita, joilla täällä väitteitä esitetään.
Kesäkoivun paremmuuden ymmärrän, se ei kaipaa perustelua. Sitä en ymmärrä, että puuston huimat kasvut on nimenomaan kesäkoivujen hyvän kasvun ansiota. Niin hyvän, että istutustiheyttäkin voi pudottaa, kun koivut kasvaa nopeasti.
Keskimäärin kesät koivun kasvupaikoilla ei ole niin kuivia, että taimia erityisen paljon kuolisi kuivuuteen. Peurojen suihin niitä menee, mutta ei puhuta nyt siitä.
Kun hyviä kasvuja tavoitellaan hyvillä taimilla, miksi ne eivät ole luontaisia koivuja parempia?
Mikä on hyvin (ilmakiväärin käynti) vai oletko edes kokeillut, jos puhut tässä vaiheessa toimivan luodin etsimisestä?
84-88 ja siihen pieni pyöristys alaspäin (9,5 m) eli n. 500 p/60 lks pahvitauluun ei-kilpa-aseella. Ja hirvenhiihtotauluun 90 p. Ok. Näille palstoille löytyy näitä lahjakkuuksia, joilla tulostaso nousee kovin nopeasti tai sitten treeniä löytyykin paljon enemmän kuin 4000 laukausta ilmakiväärillä.
Peuran kyttäykseen tuo Bushnell tuskin soveltuu kovin hyvin. Meistä jokainen osaa toki tehdä hyviä kauppoja, mutta silti huonojakin tehdään. Niistä vaan ei puhuta.
