Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
En voi tietää, mikä on sinusta hyvin. En kysynyt sinun mielipidettä käynnistä, vaan käyntiä. Minusta noiden pitäminen erillään ei ole saivartelua.
Pyöristin keskiarvoasi alaspäin nimenomaan matkan takia.
Hirvenhiihtotaulu ei ole sama, siksi puhuin siitä erikseen.
Kysyin tuloksia 4000 laukauksen kokemuksella ja vastasit kysymykseeni.
Minä en tiedä 80-luvun peuranmetsästyksestä. Tiedän vain sen, että kanta oli 1/6 nykyisestä. Toisaalta kannattaako verrata 80-lukuun. Taimikotkin raivattiin vesurilla ja istutettiin kuokalla. Enää ei monikaan tuohon ryhtyisi.
Minä en väittele nyt yhtään mistään. Yritän vaan ymmärtää niitä perusteita, joilla täällä väitteitä esitetään.
Kesäkoivun paremmuuden ymmärrän, se ei kaipaa perustelua. Sitä en ymmärrä, että puuston huimat kasvut on nimenomaan kesäkoivujen hyvän kasvun ansiota. Niin hyvän, että istutustiheyttäkin voi pudottaa, kun koivut kasvaa nopeasti.
Keskimäärin kesät koivun kasvupaikoilla ei ole niin kuivia, että taimia erityisen paljon kuolisi kuivuuteen. Peurojen suihin niitä menee, mutta ei puhuta nyt siitä.
Kun hyviä kasvuja tavoitellaan hyvillä taimilla, miksi ne eivät ole luontaisia koivuja parempia?
Mikä on hyvin (ilmakiväärin käynti) vai oletko edes kokeillut, jos puhut tässä vaiheessa toimivan luodin etsimisestä?
84-88 ja siihen pieni pyöristys alaspäin (9,5 m) eli n. 500 p/60 lks pahvitauluun ei-kilpa-aseella. Ja hirvenhiihtotauluun 90 p. Ok. Näille palstoille löytyy näitä lahjakkuuksia, joilla tulostaso nousee kovin nopeasti tai sitten treeniä löytyykin paljon enemmän kuin 4000 laukausta ilmakiväärillä.
Peuran kyttäykseen tuo Bushnell tuskin soveltuu kovin hyvin. Meistä jokainen osaa toki tehdä hyviä kauppoja, mutta silti huonojakin tehdään. Niistä vaan ei puhuta.
MJO: ”Itselläni on esim. Weihrauch jousivoimainen ilmakko kiikarilla. joka ajaa ihan hyvin asian ammuntaharjoittelussa.”
Kuinka tuollainen käy 10 metriin?
”Yleensä olen ampunut n. 90 tuloksia hirvenhiihtotauluun.”
Entä ilmakivääritauluun 10 metristä?
”Ei ehkä Gla eikä Suorittavan seuroissa, mutta muualla.”
Heh, kerroinhan jo omat meriittuni. Ei ole tarvetta alkaa kilpailla tuloksilla.
Visakallo: ”Pienkokoiset kesäkoivut todellakin selviävät paremmin ensimmäisen kevään ja kerän mahdollisesta kuivuudesta”
Ei ole vertailudataa, mutta uskon. Kesäkoivut muutenkin toimii hyvin, joten isoja ei tarvitse haikailla. Eikä varsinkaan kuokkaa.
”ja jos joku niistä ei selviäisi, ehtivät luonnontaimetkin tarvittaessa vielä mukaan kasvukilpailuun.”
Tätä en ymmärrä. Jalostettuja tai muuten vaan valikoituja taimia kasvatettu ravinteikkaassa paakussa ja istutettu mättääseen, jolloin kasvu on huimaa perinteiseen käsitykseen verrattuna. Nyt kuitenkin luontaiset taimet pärjää näille kisassa. Miksi ei kylvetä koko taimikkoa, jos istutus ei tuo kilpailuetua.
”Jos taas istutetaan vanhaan malliin pitkiä taimia, niin näin ei välttämättä silloin kävisi.”
Eli pitkät taimet kasvaa sittenkin paremmin. Sain toisenlaisen käsityksen aiemmin. kun istutustiheyttä pudotettiin kesäkoivujen hyvän kasvun takia.
Visakallo: ”Aloittajan alueen EH:ta ei käsittääkseni tehty motolla?
Kyllä tässä aivan tosissaan halutaan jatkossa kasvattaa nimenomaan motokorjuulle mielekkäitä koivikoita, mutta siitäkös joillekin ongelma syntyi! Ainakin minulla on siitä syystä ollut aika hauskaa viime päivät!”
Taas on tarve pysähtyä ja tarkastaa lähtöarvot. Metsälehden artikkelin mukaan korjuu tehtiin kartanon omilla koneilla. En tiedä, ovatko ne tuon hevosharrastajan (lähde: MT:n metsänumero) omia koneja vai peräti moottorisahoja. Ehkä jopa moto + ajokone.
Visakallo: ”Hyvin muokattuun maahan kesäkoivuilla istuttamiseen riittää 1200 tainta erittäin hyvin, sillä luonnontaimetkin ehtivät hyvin mukaan pienten kesäkoivujen kasvuun mukaan. Tämä taitaa olla liian yksinkertainen asia ymmärrettäväksi.”
Nyt en ymmärrä. Kehuit pienten kesäkoivujen kasvua niin hyväksi ja kuolleisuutta niin pieneksi, että istutustiheyttä voi pudottaa ja 1200 mahtuu järeytymään. Nyt kuitenkin haet lisää tiheyttä luontaisesta, joka pärjää kasvussa istutustaimille? Kirjallisuuden mukaan istutuksella saadaan usean vuoden etumatka luontaiseen verrattuna. Oma kokemus kertoo, että alakynteen jäänyt koivu ei koskaan saavuta kelvollista kasvua.
Visakallo: ”Harvemmassa asennossa puut järeytyvät ensimmäiseen harvennukseen mennessä enemmän, josta ostomies ja motomies aivan kiistatta tykkäävät. Kyllä harvennuspuun parempi järeys ainakin meilläpäin näkyy myös hinnassa.”
Onko 12 cm/12 m se koko jollaisen leimikon laitat myyntiin?
MJO: ”väitän, että yli 4000 tähdätyllä laukauksen harjoittelulla haastetaan Gla:kin tarkkuus.”
Ilmakiväärin laukauksia alle 100 gramman laukaisuvastuksella 10 m tauluun? Paljonko on keskiarvosi 60 laukauksen kilpailusuorituksessa 4000 laukauksen kokemuksella? Entä tuolla kokemuksella pisteet 100 m luodikkokisassa tai hirviradalla, kun laukaisuvastus onkin 1-2 kg.
En epäile, ettetkö ampuisi minua paremmin. Itsehän kerroin vain, miten 25 vuotta armeijan jälkeen sain tilaisuuden kokeilla kiväärillä (kaliperista ei tietoa, en hoksannut kysyä) ampua hirvikoetta vastaava suoritus ja se meni kerrasta läpi. Totesin myös, ettei tuo vielä anna valmiuksia riistalaukaukseen.
”Hyväkuntoinen tikan M65 haastaa laadussa kevyesti tämän päivän T3:set.”
Tuotakaan en epäile. Pitää vaan löytää hyväkuntoinen ase 10%:lla uuden Tikan hinnasta eli 150 eurolla. Eipä noita enää paljon liikkeellä olekaan.
”Yhteenkään venäläisvalmisteiseen kiikariin en ole Suomessa törmännyt.”
Välillä noita nettiaseiden valikoimassa on tarjolla. Tai joku muu vanha, jossa optiikka on ihan jotain muuta kuin nykyisessä 1000 euron perusputkessa.
”Mikä perikunnan myymissä aseissa on vikana?”
Pitää löytää hyväkuntoinen ase hinnalla, jossa minun esittämään verrattuna on yksi nolla vähemmän.
”Yleensäkään itse en hankkisi koskaan peura- tai hirvijahtiin 56 mm etulinssillä varustettua kivääriä.”
Ei 56 jahtikiikari olekaan. Nyt puhutaan otsikon mukaan peuroista ja niistä 80% ammutaan kyttäämällä. Niistä suuri(n?) osa pimeässä. Paras ja varmaan myös yleisin kiikari tuossa käytössä on 56.
”Painaakin kun synti ja aseen tasapaino on mitä sattuu.”
700 g syntiä. Pientä se on verrattuna kyttäyskiväärin 4 kilon painoon, kun jahtiputki on 200 g kevyempi.
Enemmän tasapainoon vaikuttaa 400 g vaimentaja piipun päässä. Kyttäyskäytössä liki pakollinen, jahdissakin yleinen. Mutta laita lipas täyteen patruunoita tai liimaa tukkiin rengaspainoja, niin saat painopistettä alas, jos 200 g kiikarissa on kriittinen asia.
”Huonoimmat ampujat eivät ammu millään aseella laukaustakaan.”
Kaikkein huonoimmat ampuu vähällä harjoittelulla riistalaukauksia. Yksikään ampumatta jätetty laukaus ei aiheuta vahinkoa.
