Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Onko sinun mielestä paras tiheys 1200 koko alalle eli vajaan 3 m välein?
”Kyllä 1200 kpl/ha istutusmäärä on aivan riittävä tehdä laatuharvennuksia ennen loppukasvatusasentoa, mikä on koivuilla alle 300 kpl/ha. Ei tämä pitäisi kenellekään olla liian vaikea asia ymmärtää.”
Kärkkäinen ei puhunut ainoastaan laadusta. Mutta jos peuroilta säästyy 300, merkittävää vahinkoa ei ole tapahtunut? Sovitanko, ettei kerrota suorittavalle.
”Onkohan nyt tässä se kovin olennainenkaan asia?”
Kyse oli tuossa siitä, mikä on istutustiheys ajourien välissä. Kun ajourat vie pinta-alasta 20%, ainakin tähän saakka se on pitänyt ottaa huomioon tiheyslaskennassa.
Panu: ”Sahalassa tiheyteen vaikuttavat myös ajouraojat.”
Noillehan ei muistaakseni istutettu ja sillä aikanaan perusteltiin istutusmäärien vähentämistä.
Annelille seuraava kysymys: Onko 1200 laskettu urien väliseltä alueelta vai koko kuviolta keskiarvona? Eli mikä on sarkaväli, jos taimien etäisyys riveissä on 3 m.
Visakallo: ”Kerroin jo tuolla aikaisemmin niiden paremmasta kasvuun lähdöstä ja selviytymisestä ensimmäisen kevään tai kesän kuivuudesta. Sitä ei nyt tarvinne enempää enää perustella.”
Eli sinulla tuhoutui ennen taimia runsaasti kuivuuteen, jolloin 1600 istutuksesta tuli luontaisesti paljon harvempi, etkä kuolleita täydennysistuttanut?
”Toinen seikka, mikä puoltaa 1200 kpl istutusmäärää, on puunkorjuun koneellistuminen, missä myös ensiharvennukset tehdään motolla. Senkään en uskoisi enää tarvitsevan enempiä perusteluja.”
Kyllä oletusarvona ensiharvennuksessa on moto ollut jo paljon kauemmin kuin nyt puhuttu ajanjakso.
”Ei ole taloudellisesti järkevää ensin istuttaa 1600 koivua ja raivata ne muutaman vuoden kuluttua 1200 tiheyteen. Nämä ovat niin yksinkertaisia asioita, ettei ne ehkä juuri sen takia kovin helposti tahdo aueta kaikille!”
En tiedä. Professori Kärkkäiseltä kysyttiin aikanaan, eikö ylimääräisten taimien raivaus harmita. Vastaus oli yksinkertainen ei. Perusteluna se, että raivauksessa tehdään ensimmäinen jalostuskierros ja kasvatettavaksi jää parhaat. Itselläni peurat aiheuttaa lisää tarvetta valikointiin.
Yksinkertainen olen, mutta sen verran sentään ymmärrän, ettei yksinkertaisetkaan asiat ole yksiselitteisiä.
”Lopetahan jo Gla tuo saivartelu! Aivan varmasti ymmärsit, että etäisyys oli toiseen suuntaa suurempi kuin se 2 metriä.”
Jos saat tehtäväksi istuttaa taimet saroille 2 m välein, millaisesta työmaasta kirjoitat laskun? Tai jos tilaat tuollaisen taimikon ja saat 1600, oletko tyytyväinen?
Ymmärsin siinä vaiheessa, kun Anneli kertoi tilanteen. Keskustelun aloituksesta en ymmärtänyt. Olihan keskustelua käyty reilut 30 sivua, kun totesin tarpeelliseksi pysähtyä ja tarkistaa lähtöarvot. Niin monenlaista oletusta oli liikkeellä, joten saivartelusta syyttäminen on turhaa.
Mikä on ”aikaisemmat olosuhteet”? Puhutaanko jostain vuosikymmenien takaisesta vai periaatteessa nykyaikaisesta menetelmästä istuttaa koivun paakkutaimia 70 mm putkella? Kesäkoivut on muutaman vuoden takainen juttu, muokkaus paljon vanhempi keksintö.
Havupuita istutettiin tosiaan ennen vanhaan metrin ruutuun, syytä en tiedä. Mutta tuosta on aikaa sata vuotta, eikä kukaan meistä ole silloin metsiä hoitanut. Muutenkin sen ajan uudistaminen poikkeaa paljon enemmän tämän koivukeskustelun detaljeista, joten entisten aikojen havupuutaimien istutuksesta ei oikein saa referenssiä tähän keskusteluun.
Miten entinen 1600 poikkeaa lopputulokseltaan nykyisestä 1200:sta? Kasvoiko entiset taimet vähemmässä tilassa vai mikä tekijä eron aiheuttaa?
Painetaan vielä jarrua ja tarkistetaan lähtöarvot. Alussa kerrotaan näin: ”Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha.”
Tuosta tulee 2500 kpl/ha, ei suinkaan 1600. Varmasti tulee koivusta 20 litran keppimetsä. Mutta miten se liittyy metsätalouden harjoittamiseen ja miksi näin joku vielä nykyaikana on tehnyt, sitä en tiedä. No, hirvieläinkanta on hyvä peruste, mutta silloin pitäisi hoitaa tilanne kuntoon raivurilla 5 metrissä.
Ei liian tiheässä kasvattamisen seurauksia tarvitse kenenkään todistaa. Siitä on yli sata vuotta vanhaa tietoa olemassa. Kyse on siitä, mikä on liian tiheä. Nyt puhutaan, että 1600 olisi aivan liian tiheä ja 1200 oikea tapa. Minä en jaksa uskoa, että hoidetussa kohteessa 1600 tuottaisi huonosti kasvavan keppimetsän. Visakallolla on varmasti tästäkin esittää lukuja, kun vuosikymmenet on puita eri tavoin kasvatettu.
Rumpuvaaran kunkku ”Pimeällä metsästys tulisi kieltää täysin. Metsästys tulisi lopettaa auringonlaskuajan mukaan.”
Sehän peurakantojen leikkaamista edistäisikin. Kaatomäärä olisi ehkä 1/3 nykyisestä. Ja aina paranee, kun perikuntien keltaista kuvaa näyttävillä kiikareilla yritetään sihdata. Näin, jos ihan hyvää tavaraa saa satasella.
Peura on keskustelun aiheena ja mänty toki karkaa suht nopeasti peuran kannalta vähemmän houkuttelevaksi. Jokunen vuosi tuohonkin menee eli useampi ruiskutuskerta kallista ainetta siihen tarvitaan. Hirvi katkoo vielä 5 metrisiä mäntyjä ja männyn mailla tuohon mennessä on ruiskutettu monta kierrosta Tricoa. Ja mitä isommaksi taimi kasvaa, sitä enemmän ainetta kuluu. Ei kannata vähätellä asiaa kasvun nopeudella.
Peura tuntuu olevan kiinnostuneempi koivuista ja vahinkojen torjunta onkin monin verroin hankalampaa. Edes kaksi ruiskutuskertaa kesässä ei näytä riittävän edes tienvarsitaimikon suojaamiseksi. Ja kun peuroista puhutaan, niille ei mitkään idealistiset kohteet, kuten sähkölinjat tai tienvarsipajukot riitä. Eiväthän ne edes ymmärrä, että ne pitäisi syödä ensin ja vasta sitten siirtyä taimikoiden vesakon kimppuun. Ainakin täällä syödään kaikki, mitä vastaan tulee.
