Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Mitä tarkoitat?
Minäkään en usko, että 1200 tiheydellä 20 litrainen runko on lähelläkään naapuria. Taulukon mukaan tuo on 8 cm ja 8 m eli T2/02 rajalla. Motolla taimikkoon, joopa joo. Toki vähän hommaa kompensoi alaharvennus eli jäävä puusto voi olla tuota suurempaa, mutta motolla ne taimet silti korjataan.
Visakallon 12/12 koivu on jo 63 litrainen, mutta eipä siitäkään tule kuin 76 m3.
Metsähallituksen Luontopalvelut tarkastelee kuluvana kesänä kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden hoidon laatua kansainvälisen arvioinnin avulla.
Taasko suojelualueita pitää hoitaa, ettei luonto aiheuttaisi luontokatoa. Vai mitä tällä tarkoitetaan?
Onko vastaus tuo viimeinen kohta eli miten maksimoidaan huvipuiston käyttöaste eli turistien rahan käyttö:
Luonnonsuojelualueiden tehokkuuden ja hoidon arviointi antaa suuntaviivat siihen, miten hillitä luontokatoa, vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja kehittää retkeilijän asiakaskokemusta.
Puuki: ”Suurimmat väljemmissä kohdissa kasvaneeet ra-koivut on 19 kasvukauden jälkeen rklpm:ltaan 20 cm ja pienimmät alle jääneet 5 cm. ”
Jos tuosta voidaan vetää keskiarvo, on runkojen koko 19 vuotiaana 12,5 cm? 12-vuotiaana reilusti alle 10 cm eli ei mitään asiaa motolla harventamaan, eikä tarvettakaan edes 1600 kpl tiheydessä.
Vielä jos Visakallo antaisi vastaavia lukuja.
”Miksi monimuotoisuuden vuoksi ei vaadita eläinten laiduntamisen lisäämistä?”
Laiduntavat eläimet ovat pääosin lihakarjaa, eikä se sovi kasvissyöntiä suosiville vihreille. Ideologiaan ei myöskään sovi tuotannon lisääminen. Metsänomistajia on helppo vaatia vähentämään metsien talouskäyttöä, mutta lihakarjatiloilla tuotannon vähentäminen ei ratkaise mitään.
Metsässä onkin vastausta vailla kysymys, miksi talousmetsien kasvatusmenetelmissä pitäisi suosia kasvua heikentäviä menetelmiä, mutta samalla hiilinieluja sekä uusiutuvien raaka-aineiden osuutta kokonaiskulutuksesta pitäisi kasvattaa.
Leikkaukset tuotantoon ja kulukseen on muutenkin hyvien aikojen politiikkaa. Huonoina aikoina toivotaan kulutuksen kasvua, jotta talous saataisiin tasapainoon. Sehän on tietysti ympäristön kannalta ongelma, mutta vähemmän kiinnostava aihe, kun rahat on loppu ja työttömyys kasvaa.
Minusta ensiharvennuspuuston kertymä ja runkokoko ovat epäolennaisia keskustelunaiheita. Olihan lehdessä kuvakin Sahalan leimikosta ja onnettomia rankojahan ne motoleimikoksi olivat. Itse kaadan tuollaisia raivurilla maahan tai teen niistä polttopuita. Jossain keskustelun alkupuolella totesinkin, ettei tällainen tavismetsänomistaja saisi sellaista leimikkoa edes kaupaksi, kukapa koneyrittäjä siitä olisi kiinnostunut.
Kiinnostavaa on se, mitä ensiharvennuksen jälkeen tapahtuu eli tarjoaako tuo kasvatusketju suuren määrän järeää ja hyvälaatuista tavaraa nopeasti.
Kuusen alikasvoksen määrä ei minun kokemukseni mukaan riipu koivikon tiheydestä, kun pysytään kohtuudessa. Joskus harva puusto tuottaa vain heinää, joskus kuusi onnistuu heinikostakin nousemaan. Usein yksittäiset taimet ottavat paikkansa liian läheltä koivua, jolloin motohakkuun ennakkoraivauksessa kuusi pitää poistaa.
Eri asia koivikon tiheyteen liittyen on se, miten kuusi jatkaa kasvuaan ja miten metsää voi käsitellä.
