Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Latvusten keruu kaipaa kehitystä, koska homma vaatii 7-8 m ajourat. Ellei reitti kulje taimikon läpi ( taimikossa riittää normaalilevyinen ura, risukuorma pyyhkii vain taimien latvuksia), tuloksena on melkoinen lentokenttä.
Ensimmäinen askel on myöntää tosiasiat, eikä kääntää niitä jollain verukkeella aina metsätaloudenharjoittajan syyksi.
Koivun kasvatus ei vaan ole täällä talousmetsissä mahdollista. Silti peurakantaa halutaan levittää yhä laajemmalle. Lisäksi kun kannan arviointimenetelmät tarkentuu, huomataan kanta oletettua suuremmaksi. Viime vuosina on virallisten tietojen mukaan saatu kannan kasvu katkeamaan, mutta tulosten jälkilaskenta voi tuottaa siihen yllätyksen. Tämä siis, jos hevosmiesten jutuissa on perää.
Kävin ruiskuttamassa koivutaimikon Tricolla, kun huomasin pari taitettua runkoa. Lähes kaikki syöty jo toistamiseen, nyt viime syksyn/talven aikana, vaikka viime vuonna ruiskutin koivut kahteen kertaan. Ensin alkukesästä ja sitten loppukesästä. Veikkaan syöjäksi peuraa, koska katkottuja runkoja oli vain muutama. Syönnit oli viimeisistä vuosikasvuista. Alkaa olla paikoin pensasmaisia rungot ja taitaa tulla koivikosta juurikääpäinen kuusikko. Muutama yksilö on välttynyt syönniltä ja niillä on pituutta n. 3-4 m. Kaikki muut ovat 1-2 m.
Suorittavan ei tarvitse viisastella raivausrästeistä. Ensimmäinen syönti oli 1 kk istutuksesta. Vieläkään vesakko ei missään ylitä koivujen latvusta. Nyt saattaa mennä ohi, riippuu miten koivut jatkaa kasvuaan.
Sen verran on luontaista kuusta alla, ettei saa korvauksia. Viimeksi laskettiin kaikki taimet ja jos kasvatuskelpoisia on riittävästi, taimikko on korvausjärjestelmän mukaan ok. Näin, vaikka lahoa oli lähes 20% ja kuvio siksi istutettu koivulle.
Yritän karsia koivuja, jos saan ne turvaan. En kyllä tiedä, millainen runko niihin kasvaa. Toivottavasti ei laho.
Minäkään en halua metsiini 400 l laikkumättäitä kuin poikkeuksellisen vaikeissa kohteissa (heinikko, märkyys).
Yhden tutkimuksen tulokset muistan ja siinä risujen keruu vähensi taimien kuolleisuuutta, mutta heikensi aavistuksen kasvua. Ilmeisesti ravinteita poistuu latvusten mukana, vaikka lehdet/neulaset saisivatkin varista ennen keruuta.
Itse pidän parempana vaihtoehtona risujen keruuta. Tällöin muokkaustulos ja kulkukelpoisuus paranee. Kun mättäät saa talven yli painua, kuivumista ei juurikaan tapahdu. Hyvällekin konekuskille sattuu virheitä, mutta näin tehden luonto paikkaa niistä osan.
”Jopa saman ketjun eri paikkakuntien automyymälöiden tarjouksissa voi olla välirahassa useamman tonnin ero.”
Ehkä nekään ei ole täysin virheettömiä, jolloin vanhat tulokset kumoutuu, mutta tilalle tulee uusia kysymyksiä.
Hiekkalahannu: ”Nyt on selvinnyt että tuo tutkimus sisältää isoja virheitä.”
Saisiko lisätietoa näistä virheistä? Missä ne on todettu ja mitä virheet ovat?
Minä se olin, joka dsg:n luotettavuudesta kyselin. TM:n käyttötestissä 90-luvulla Skodasta vaihteisto särkyi 60 tkm matkalla. Vielä n. 20 vuotta myöhemmin ongelmista kirjoiteltiin. Viime aikoina en aiheesta ole mitään kuullut. Mutta kovin nopeasti tätä ongelmaa ei kuntoon ole saatu, jos nyt ongelmat on selätetty.
Joko dsg:stä on saatu luotettava?
”Jopa saman ketjun eri paikkakuntien automyymälöiden tarjouksissa voi olla välirahassa useamman tonnin ero.”
Ohjaako se valinnan Volkkariin vai valitsetko ensin auton ja sitten kilpailutat siitä parhaan tarjouksen?
Eipä ole ollut 30 vuoteen tarvettakaan. Toki sen myötä jäi hyvä harrastus pois, mutta tyhjiö on kyllä täyttynyt.