Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Yle tervapääskyistä:
Lajeista kirjaa pitävän Lajitietokeskuksen mukaan tervapääskyn pesimäkanta on vähentynyt 70 prosentilla neljässäkymmenessä vuodessa.
Kantaa uhkaavat muutokset elinympäristössä, kertoo Birdlife Suomen viestintäpäällikkö Jan Södersved.
– Hyönteiset ja pesäpaikat vähenevät, hän summaa.
Tervapääsky pesii etenkin rakennuksissa. Vanhoista rakennuksista koloja on kuitenkin tukittu ja uusissa rakennuksissa niitä on vähän.
Pari huomiota.
1. Rakennukset ei voi olla yhdenkään eläinlajin luonnollinen pesäpaikka. Pesäkolojen tukkiminen on siis muutos kohti luonnontilaa.
2. Jos tervapääskyn pesäkolojen puute rakennuksissa on ongelma, missä on kansanliike pesäkolojen säilyttämisen puolesta? Miksi kolojen tukkimista ei kielletä tai edellytetä 30% koloista säilytettävän ja miksi uusia rakennuksia saa tehdä ilman koloja? Pitäisi olla sertifiointijärjestelmä ekologisesti kestävän rakennuskannan puolesta ja siihen ympäristöjärjestöjen ylläpitämä auditointiprosessi.
Huvittavaa, että kun on löydetty menetelmä, jolla puuston kasvua saadaan nopeutettua, luontoväki pitää toteutunutta puuston kasvuvauhtia + raaka-aineen saatavuutta oman kulutustarpeen tyydyttämiseen itsestäänselvyytenä. Unohdettu on menneet vuosikymmenet, jolloin puuston kasvu oli luonnonmukaisempia menetelmiä tavoiteltaessa ihan jotain muuta kuin nyt.
Istutin mäntyvaltaisen kuvion pari vuotta sitten. Yllättävän paljon löytyi kuolleita taimia. Syytä en tiedä. Laitoin täydennystaimet seuraavana vuonna. Nyt heinäyksessä/varhaisperkauksessa löytyi useista mättäistä kaksi tainta vierekkäin. Kuolleet heräsivätkin henkiin.
AJ: ”Ihmisten tarve nähdä muita maita ei ole vähenemässä ja on henkisesti terveellistä.”
Henkinen terveys ei edellytä tuollaista määrää matkoja. Tarvekin on niin ja näin. Jokainen luo tarpeita itselleen.
”Suomen nykyisessä tilanteessa ei ole mielekästä rajoittaa ainakaan matkailua meille muualta.”
Säännöillä rajoittaminen on vaikeaa. Jokainen voi silti itse miettiä kulutustottumusten vastuullisuutta.
Kylvössä tosiaan on riskinsä. Keväällä -24 kylvin yhden kuvion. Viime vuonna ei näkynyt kuin muutama ylijäämäistutuskoivu syötynä. Tänä vuonna en ole tutkinut, mutta heinittyminen alkaa olla sitä luokkaa, että mahdollinen täydennysistutus vaatii muitakin toimenpiteitä kuin istutuksen.
Minä en kompensoi kulutustani, vaan pidän sen minimissä siellä missä mahdollista. Kaukomatkailua en koe tarpeelliseksi, joten sillä en kompensoi kulutuksen puutetta.
Keski-Eurooppaan voi toki matkustaa junalla, mutten tiedä ketään niin tekevää. Lennoilla matkat tehdään.
Vertailukohtana vuosittain ulkomaille lentely kertoo jo ongelman mittakaavasta. Itse olen oman ulkomaan lentomatkan tehnyt viimeksi -93 Saksaan. Töiden takia 2004 Ruotsiin ja 2006 Tankaan.
Talouskasvu täällä eikä varsinkaan vihreä bkt lisäänny sillä, että suomalaiset polttaa kerosiinia taivaalla ja vie pussillisen rahaa ulkomaille. Ylipäätään kulutus on ympäristöongelma nro 1.
