Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Olen valmis tinkimään metsistä saamistani tuloista metsänsuojelun myötä.
Riippuu aika tavalla siitä, paljon pitää tinkiä. En siis voi antaa kysymykseen vastausta.
Minusta on tärkeää, että metsien suojelusta ja hiilikompensaatiosta käydään aktiivista yhteiskunnallista keskustelua.
Kyllä, kunhan keskustelu on hyvää. Nykyinen hyökkäys metsätaloutta vastaan vaihtoehtoisten totuuksien avulla on haitallista hybridivaikuttamusta.
Metsäni tarjoavat minulle monimuotoisia vapaa-ajan harrasteita, kuten mahdollisuuden sienestää ja liikkua luonnossa.
Metsän omistamista näillä kriteereillä toistuvasti esitetään, mitä ihmettelen. Jokamiehenoikeudet tarjoaa tuohon paljon laajemmat mahdollisuudet. Toki jokamiehenoikeuksien ulkopuoliset harrasteet oma metsä mahdollistaa ja eiköhän osa metsänhoidostakin mene harrastamisen piikkiin.
Olen huolissani ilmastonmuutoksesta ja koen, että metsät ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Olen huolissani, mutta Suomen metsät eivät ole. Päästöt ilmastonmuutoksen aiheuttaa ja päästetty hiili sidotaan niillä metsillä, jotka on hävitetty. Suomen metsät sitoo osaltaan hiiltä koko ajan.
Minusta on tärkeää, että valtio ohjaa metsänomistajia aktiivisesti metsien kestävään käyttöön.
Riippuu täysin siitä, miten kestävyys määritellään. Yhdelle se on suojelua, toiselle uusiutuvaa kotimaista raaka-ainetta.
Uskon, että paras lähestymistapa hiilensidontaan on yhteistyö yksityisten toimijoiden ja metsänomistajien välillä.
Tarkoitetaan kai hiilikauppaa. Ilman tuota homma ei toimi, muttä ilman globaaleja pelisääntöjä saadaan aikaan markkinat suuren mittakaavan viherpesulle.
Olisin valmis liittämään metsäomistukseni tai osan siitä hiilen sitomiseen tähtäävään suojeluohjelmaan esimerkiksi 50 vuoden ajaksi seuraavaa hehtaarikohtaista hiilikorvausta vastaan:
Karu, puuton suo on sopiva kohde jollain hinnalla, mutta omt-kangas ei mistään hinnasta 50 vuodeksi.
Kuten huomaa, suureen osaan kysymyksistä on mahdoton antaa vastauksia, joilla olisi kyselyssä informaatioarvoa. Jätän siis lähettämättä vastaukseni, koska niitä tultaisiin käyttämään väärin.
Ai mehtäukko tarkoitti hirven metsästystä pienoiskiväärillä. Eiköhän lainsäätäjälläkin ole jokin ajatus vaadittavista joulemääristä. Piekkarilla ammutaan tauluun 50 metristä, 100 metrissä teho onkin jo jotain muuta. Plus että säädetään tähtäimet eri etäisyyksiltä ammuttaviin kohteisiin, kun lähtönopeus on 1/3 hirvikivääristä.
Toivottavasti tällaiset ajatukset saa näkyvyyttä muuallakin kuin MT:ssä.
Lyijyammusten kielto uhkaa Euroopan turvallisuutta
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/a99d78f1-0cf0-4517-995f-36f331fa8287
Eläin kuolee luodin aiheuttamaan verenvuotoon keuhkoissa. Ei siihen, että luoti tekee reiän eläimeen. Verenvuotoa aiheutuu, kun luoti aukeaa, jolloin haavakanavan koko kasvaa.
Kun luodin teho on riittävä, tärkeintä on hyvä osuma. Siihen auttaa aseesta puhuttaessa ampujalle sopiva mitoitus. Myös pieni rekyyli on eduksi. Se saavutetaan mahdollisimman pienellä teholla ja raskaalla aseella + vaimentimella.
Lain vaatimukset täyttävän aseen teho riittää hirven kaatoon. Tehokkaammilla versioilla eli käytännössä lentonopeuden nostolla saadaan ampumamatkaa pidemmäksi, mikä harvoin on tarpeen hirven metsästyksessä. Peuran kyttäyksessä pellon reunassa voi olla mahdollista ampua yli 150 m päähän, jolloin hitaasti lentävän kupariluodin nopeus ei takaa luodin kunnollista toimintaa.
Metsästäjät varmaan tarkentaa, mutta kaikkien laillisten aseiden luodit menee peurasta läpi. Hirveen saattaa luoti jäädä, mutta hyvä osuma yltää aina keuhoihin saakka. Mitä sitten esim. 308 vs 300 winmag eroaa lopputuloksessa ajojahdissa tyypillisen 30-100 m matkalta ammutun laukauksen suhteen, tuskin mitenkään.
Joskus 80-luvulla spekuloitiin tuotannon koneellistumisen myötä kasvavalla työttömyydellä, kun tekijöitä ei tarvita. Ei ihan osunut maaliin tuo veikkaus. Noista ajoista voitaisiin kyllä ottaa oppia siitä, paljonko asioita tarvitsee seurata ja raportoida ja paljonko nykyään on ylimääräistä kohinaa tuottavan työn ympärillä.
Uusia autojen kauppa vaikeuksissa, eikä näillä hinnoilla mikään ihme. Kun ei ole kymppitonnien kemeroita tilillä, ei tarvitse edes haaveilla koko asiasta.
Asiakkaan eteen levitetään lasipalatsissa varmaan punainen matto. Tosin hyväkin tarjous on oikeasti kallis, kun hinnat on tuota tahtia nousseet. Saati, että ladattavien autojen hinta on muutenkin polttomoottorisia kalliimpi, kun puhutaan tavallisten ihmisten tarpeisiin riittävästä kalustosta, eikä mistään ökymaastureista, jossa päästöverohyöty kääntää tilanteen päälaelleen.
Vaikka kokemuksesi ovatkin olleet hyviä ja auto varmasti on hoitanut asiansa erinomaisesti, silti omilla rahoillani ostavana ilman ongelmallisen vaihtoauton taakkaa kysyisin itseltäni: Uusi ranskalainen vs vuosia markkinoilla ollut japanilainen? Toki jos Visakallo vaihtaa auton uuteen ennen kuin renkaat kuluu loppuun, asialla ei suurta merkitystä ole.
