Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Pihlajalta näyttää ja ahdistaa jo viereisiä koivuja.
Oma veikkaukseni Visakallon kiinnostukseen on uusi ASX. Muotoilu suoraan Ranskasta, sukulaisuuttakin sinne löytyy. Kun Jessen Pösön laatu on ylittänyt odotukset moottoria lukuun ottamatta, mutta sekin hoituu maahantuojan odotukset ylittäneellä suhtautumisella takuuasioihin, alkaa ihan huomaamatta kiinnostus ranskalaisuutta kohtaan nousta.
Ainoa ongelma on selittää jätkälle, miksi näin kävi.
Corolla olisi muuten vahvoilla, mutta hintalappu on tolkuton.
En osaa sanoa, oliko varsinaisesti yllätys vai ei. En ole koskaan ajatelut koko asiaa. Kahden julkkiksen sukulaisuus tietysti ottaa silmään, kun siitä lehdestä lukee.
IL: ”Mutta Turun yliopiston eläin- ja ympäristöetiikan dosentti Elisa Aaltola arvostelee tiedotusvälineitä hänen veljensä, Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan, kohtelusta.”
”1. Nykyiset suojelualueet sijaitsevat hömötiaisen kannalta liian pohjoisessa (Pohjois-Lappi) tai liian karuilla kasvupaikkatyypeillä.”
Varmasti näin, jos ajatellaan hömpän esiintymistä etelässä.
”2. Tiaista auttaa jos lisätään jatkuvapeitteisenä hoidettavan metsän osuutta, mutta samalla pitää huolehtia riittävästä lehtipuusekoituksesta esim. pienaukkohakkuilla.”
En ihan varmaksi muista, mitä aiheesta on juteltu. Tuo kohta vaikuttaa siltä, ettei kyse ole yksiselitteisestä asiasta.
Kun lähtökohtana on hakata tietty puumäärä, poimintahakkuut kasvattaa hakattavaa pinta-alaa verrattuna jaksollisen kasvatuksen hakkuisiin. Toisaalta hömötiaisen osalta on puhuttu vanhojen metsien roolista ja poimintahakattu metsähän ei edusta millään mittarilla vanhaa metsää. Jättö- ja lahopuita tms. yksilöitä ei hoitomenetelmä määrittele, molemmissa niitä joko on tai ei ole riippuen toteutuksesta.
Lehtipuusekoitusta saa avoimesta vaiheesta ja helpointa se on avohakkuun yhteydessä.
Ymmärrän sen, että avohakattu alue on hömötiaiselle kelvoton elinympäristö pitkän ajan. Lintujen osalta ei kuitenkaan tarkastelua voi tehdä kuviotasolla, vaan pitää tehdä laajemmassa mittakaavassa. Siksi en niele väitettä jatkuvapeitteisen kasvatuksen edullisuudesta.
”[Hömötiaismetsän] hakkuun tarkoitus ei siis ole metsikön puuntuotantolaadun parantaminen vaan luontolaadun parantaminen.”
Tämä näkökulma toki sopii jatkuvapeitteisen metsän käsittelyyn, mutta silloin ei puhuta talousmetsästä, eikä ole rehellistä kannustaa lisäämään avohakkuiden sijaan poimintahakkuita. Mikä on metsätaloudenharjoittajan motiivi luopua metsätaloudesta ja siirtyä hömötiaismetsäpuuhastelijaksi?
Hesarin linkissä puhutaan Taalaksesta, ei hömötiaisesta.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5c4c312e-0fed-4c56-bcc7-c426274b3d35
Samasta lehdestä käy ilmi, että Elisa Aaltola on Mikan sisko.
