Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Lehden välissä tuli tarjous lukijamatkasta, 2 vk Turkissa.
Mikä motiivi Metsälehdellä on lennättää suomalaisia tuonne?
Mehtäukko: ”Uutisista luimme, että koronan säikäyttämänä kehä kolmoselta pakeni maaseutukuntiin ennätysmäärä ihmisiä. Muukin kiinnostaa kuin katupöly!”
Ylen uutisista luimme myös, että lepakoilla menee hyvin, liito-oravia löytyy kaupungeista ja että Kuhmosta löytyi harvinainen kovakuoriainen. Kun tutkitaan, alkaa harvinaistenkin lajien määrät kasvaa muuallakin kuin hakkuuleimikoilla. Huono juttu vihreille.
Lauri:
”1. Onko Suomen vihreät (puolue) mielestäsi osa Venäjän hybridivaikuttamista, suoraa vaikuttamista vai mitä vaikuttamista?
2. Vai onko suomalaiset luonnonsuojelijat yleensä, puolueesta riippumatta, ryssän kätyreitä?”
Minusta nuo kysymykset antavat aihetta huoleen. Oletan niiden taustalla olevan perisuomalaista oikeuskäsitystä, jonka mukaan syyllistää ei saa ilman oikeudessa kiistattomia todisteita. Kun todisteidenkin puuttuessa on selvää, että hybridivaikuttamista on ja siinä käytetään tarjolla olevia mahdollisuuksia, suomalaisten tehtäväksi jää tunnistaa riskit. Tätä ei vesitä se, että laaditaan kysymykset muotoon, jossa vastaaja ei pysty todistamaan uhkia vastaan tai yleistämisellä saadaan huonio käännettyä syytettyjen penkille joutuneisiin syyttömiin ja näin riskit hautautuu tähän massaan.
On ehkä vaikea määritellä, mikä on luonnon matkimista ja mikä puuston kasvuedellytysten luomista. Luontohan on päättänyt, miten puusto kasvaa. Toisaalta luontoa matkivia nimikkeitä tai tapoja on useita ja niiden vertaaminen oikeilla painoarvoilla luonnontilaisuuteen on mahdotonta. Onko minun jaksollinen kasvatus, jossa koivut kasvaa alla ja kuuset päällä luonnonmukaisempaa kuin jonkun toisen poimintahakattu jk-metsäksi kutsuttava kuvio?
Luonnon monimuotoisuus pitää metsätaloudessa huomioida. Siinä en kuitenkaan tavoittele luonnontilaiset metsän matkimista, vaan siihen tilanteeseen sopivaa vaihtelua, jonka arvioin parantavan luontoarvoja ja samalla myös metsän terveyttä ja stressinsietoa. Toisaalta joku hakkaa lehdosta kuusia pois ja sanoo parantavansa luontoarvoja. Toisaalla taas laitetaan naudat laiduntamaan rantaniittyä ja taas luontoarvot kuulemma paranee. Jossain hakataan puustoa, jotta saadaan avoimia paikkoja karuille hiekkarinteille. Mikään näistä ei matki luonnontilaista luontoa, kun siinä estetään luontainen kehitys.
Suorittava: ”Tiheikkö ei laajassa mitassa hyödytä riistaa .”
En tiedä, mitä tarkoitat laajalla mitalla. Anneli mainitsi joihinkin paikkoihin jätetyistä tiheiköistä, mikä on mielestäni oikein. Tulkitsin kai tuon jälkeiset kommentit avoimella paikalla viihtymisestä väärin.
Tiheitä kuusituppaita tai ojanlinjoja harventaessa näkee valtavan määrän lintujen pesiä ja välillä tekeekin pahaa noita paikkoja siivota. Vaikka raivaankin vain talvella, seuraavana keväänä ei sopivaa pesäpaikkaa ole jäljellä. Lintujen ruokinnallakin 90% linnuista pysyttelee puuston suojassa sen ajan, jolloin eivät ole laudalla syömässä. Eivät siis jää avoimelle paikalle mutustelemaan ruokinnalta nappaamiaan siemeniä. Lajikohtaisia eroja tässäkin on, keltasirkku ja peippo syövät maassa. Mutta jos yksikin lintu säikähtää ja lentää pois, koko parvi tekee samoin. Ja puuston suojaanhan ne silloinkin menevät, eivät jää avoimelle paikalle tilannetta seurailemaan.
