Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Noin käy, jos siirretään ja siirretään. Mutta jos hoidetaan puustoa, kuten luonto sitä kasvattaa eli valopuut päältä ja sen jälkeen raivattu alikasvoskuusikko noin yhden harvennuskerran myötä päätehakkuuseen, tuollaisia ilmiöitä ei pitäisi olla ainakaan sen enempää kuin tasarakenteisessa kasvatuksessa.
Otteita jutusta:
Läheskään aina talousmetsää ei pystytä kasvattamaan jatkuvapeitteisenä, mutta esimerkiksi viljavien maiden männiköissä ja koivikoissa kaksi peräkkäistä kiertoaikaa voidaan usein limittää, kun valtapuuston alle luontaisesti syntynyt kuusentaimikko saatellaan valtapuuston yläharvennuksin kasvuun.
Juuri näin, valopuiden alla alikasvos on kuusta, jolle tehdään tilaa.
Kari Mielikäinen luonnehti yläharvennuksia jatketuksi kasvatukseksi – ei jatkuvaksi.
”Metsää voidaan kasvattaa puolentoista kiertoajan verran, siis noin sata vuotta ilman päätehakkuuta. Kuusikon jälkeen metsä joudutaan kuitenkin yleensä päätehakkaamaan ja uudistamaan, koska kuusikon varjoon ei taimia yleensä synny luontaisesti tai ne tuhoutuvat ylispuiden hakkuussa.”
Näinhän homma luonnossakin menee. Hienoa, että tämä sanotaan ääneen ja tuodaan ilmi se, ettei jatkuva kasvatus jatku hetkestä nolla äärettömyyteen samalla tavalla, vaan luonnossa kehitys etenee ja se vaikuttaa puuston lajisuhteisiin ja se taas uudistumiseen. Sen taas pitäisi vaikuttaa jk-mallinnuksiin ja niistä tehtäviin kannattavuuslaskentoihin. Lisäksi pitää ymmärtää, mistä jk-mallinnusten puuston lähtötilanne on peräisin. Ettei vain olisi avoimesta vaiheesta.
Ok, peltoa on n. 10% ja rakennettua maata n. 5%. Kun 15% on kaikkea muuta kuin luontoa ja metsistäkin suuri osa talouskäytössä, luontoarvot ei voi olla 4% päässä luonnontilaisesta. Tai en ainakaan ymmärrä sitä matematiikkaa, jolla tuohon on päästy. Osaatko Kurki perustella, mitä luku tarkoittaa ja miten tällaisen maankäytön tuloksena lukuun on päädytty?
Lisään lukuihin vielä vesirakentamisen, jolla on pilattu rannikon vedet.
Metsärauha sellaisilla ehdoilla, että metsätalouden harjoittaminen on mahdollista. Yhtenäinen viesti eu:n suuntaan ja tiivis yhteistyö muiden metsätalousmaiden kanssa.
Hirvieläinpolitiikka metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävälle pohjalle. Metsätalouden monimuotoisuudessa huomioitava kestävän metsätalouden harjoittamisen edellytykset nykyisen suojelu- ja lahopuukeskustelun sijaan.
Metsän omistuksessa ulkomaalaisomistuksen aseman tarkastelu. Kannattaako meidän kannustaa metsien omistuksen siirtoon ulkomaille. Eri omistusmuotojen verotuskohtelun tarkastelu ja tarvittaessa tasapuolistaminen. Valtion tehtävänä ei ole määritellä sitä, mikä on liiketaloudellisesti kannattava omistusmuoto. Metsätalouden kestävyys nojaa muihinkin pilareihin ja siinä suomalaisella kulttuurilla on merkittävä asema.
Ympäristöministeriön lakkauttaminen ja tehtävien jako maa- ja metsätalousministeriöön sekä elinkeinoministeriöön tai vaihtoehtoisesti jonkinlainen jakokulma uuden luonnonvaraministeriön kanssa.
