Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Jos tuon jakaa 20 vuodelle niin ei siitä tule kuin noin 3 viestiä per päivä. ”
Eikös täällä oltu aluksi rekisteröitymättöminä? Joskus n. vuonna 2010 tuli rekisteröityminen, kun kaiken maailman leenat alkoi terrorisoida palstaa liikaa.
Jatkuvasta kasvatuksestakin hyvin asenteellista kirjoitusta. Myönnetään, että koivujen ja mäntyjen alle tulee kuusta, josta seuraa kaksijaksoinen puusto. Sen jälkeen mennään harrypotter-osastolle, kun alikasvoskuusikosta tuleekin sekametsä. Pukkala lisäksi sanoo suosivansa lehtipuita, vaikka vain kuusi uudistuu. Näin kansaa viedään kuin sitä pässiä narussa.
Alussa esitettiin myös tuloksia suojelun kannattavuudesta. Kertomatta jää se, mistä uusiutuvia materiaaleja saadaan, kun metsätalous ei kannata ja taistelu luontoa vastaan tuottaa vain päästöjä.
Luulisi professorin oppineen jo sähkökriisistä edes jotain. Itsekin tosin sanoo harjoittavansa metsätaloutta.
Onko käpytikan lisääntymisen syynä ilmastonmuutos? Lintulaudalla käpytikka satunnaisesti vierailee, mutta tuskin ruokinnalla kasvua voi selittää?
Kiinnostavaa kasvun syitä pohtiessa on tikan elintavat eli etsii hyönteisiä puista, mutta syö myös siemeniä. Lisäksi on kolopesijä. Usein talvi on ravinnon osalta kriittinen aika ja puuston määrän kasvu on lisännyt siementen määrää. Ehkä puuston määrän kasvu tarjoaa myös hyönteisiä, vaikka hyönteiskadosta usein puhutaankin. Lisäksi kolopesijöiden ahdinkoa valitellaan talousmetsissä, mutta näyttää koloja tikoille löytyvän.
Onko hömötiaisen ahdingon syynä osaltaan tikan määrän kasvu, joka johtuu puuston määrän kasvusta? Ja hömötiaisen ahdinkoa selitetään metsien hakkuilla?
Oulussa verrattiin avohakkuualan vaikutusta harsintametsään. Tulos on selvä. Mutta jos lähtökohdaksi otetaankin hakattavan puumäärän vakiointi, aukkojen sijaan hakataan suuri määrä metsää. Näihin leimikoihin ei jää suurta määrää vanhoja puita, jonka kaarnan koloihin tintti hyönteisiään kätkee. Sileäpintaista 03 kuustahan siellä on ja siitä nuorempaa. Toki parempi kuin aukko, mutta tuskin mikään elinvoimaista kantaa pitävä ympäristö, kun tuo ulottuu kaikkialle.
Suojakaistat ja turvekorvet ei ole harsintakohteiden yksinoikeus, joten niistä ei mielestäni eroa menetelmien välille saada.
Hömötiaisen ravinnoksi sanotaan myös siemenet. Ainakin minun lintulaudallani on yksi pariskunta ahkeraan käynyt. Kun puuston määrä on tuplaantunut, ainakin puiden siemeniä luulisi riittävän. Jostain syystä julkisuudessa puhutaan vain vanhojen puiden koloihin varastoiduista hyönteisistä.
Jos Oulun yliopiston tutkimus on sama, josta Yle jokin aika sitten uutisoi, sehän ei millään tavalla osoittanut jatkuvapeitteistä metsänhoitoa hömötiaiselle edulliseksi. Sellainen väite kylläkin esitettiin, mutta kestäviä perusteita ei. Ainoa päätelmä, joka ainakin uutisen mukaan tutkimuksesta olisi tehtävissä on se, että hakkuiden vähentäminen n. kolmasosaan olisi hömötiaiselle hyödyksi. Eikä sekään ole koko totuus vähänkään pidemmällä jänteellä.
