Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Japani harkinnassa. Kaikki siellä käyneet ainakin kehuvat. Euroopassakin on monta maata vielä käymättä…
…
Pisin reissuni eli Singapore, Australia ja Uusi Seelanti…”
Pari sivua taaksepäin oli pari hyvää kommenttia päästöjen vähentämisestä. En ymmärrä nykyihmisen tarvetta sukkuloida pitkin maailmaa. Tässäkin tulee mieleen muutaman vuoden takainen tilanne, jossa yritin tavoitella turkulaista vihreää poliitikkoa. Tämä kuitenkin oli lomamatkalla Japanissa, joten sain keskustella yhdestä asiasta vasta nyöhemmin.
Kulutusta voi vähentää vähentämällä kulutusta. Kulutus ei vähene juhlapuheilla tai anekaupalla, jota nykyään kompensaatioksi kutsutaan. Tarve kulutuksen vähentämiseen lienee kiistaton.
Itse kysyisin sahan omistajana, mihin lakipykälään tai muuhun sääntöön korvausvaatimus perustuu. Poron kuolema ei riitä perusteeksi vaatia yhtään mitään.
Kun tietää, millainen määrä työtä yhdistystoiminnan pyörittämisessä on ja miten työt kasaantuu muutamien harteille, en kannata yhtään ylimääräistä velvollisuutta. Vuokranantaja voi kysyä jos kiinnostaa.
Laitan tännekin hesarissa olleen mielipidekirjoituksen, jota jo metsästyskeskustelussa käsiteltiin:
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011390744.html
Nyt näkökulmana ihan yleisesti toiminnan sujuvuus ja kustannukset vs aiheen ympärillä oleva kohina.
”Metsästysseurojen osoitteita ei myöskään ole helppo mistään löytää.
…
luvan hakija on samalla sen valvoja, eikä metsästysalueita siis valvo kukaan – ellei omistaja itse satu paikalle. Tiedot voimassa olevista hakemuksiin laitetuista metsästysoikeuksista tulisi olla ainakin omistajien tiedossa, esimerkiksi Metsään-palvelussa.
…
Metsänomistajien tulisikin harkita toistaiseksi voimassa olevien metsästyssopimusten irtisanomista, ja laatia oma sopimus, jossa korvauksen lisäksi voidaan kysyä seuran yhdyshenkilöiden yhteystiedot, metsästyksenjohtajat, ja kenelle metsästyksestä tulee ilmoittaa. Monia myös kiinnostaa, mikä on seuran saaliskiintiö, miten iso osa siitä on kaadettu, onko omistajan kiinteistöllä kaatoja, ruokitaanko alueella kauriita ja myykö seura ulkopuolisille metsästysoikeuksia.”
Kirjoittaja siis passiivisuutensa ja tiedonhalunsa takia takia kaipaa järjestelmää, jossa esim. 10 000 ha vuokra-alueen, joka koostuu ehkä 300 sopimuksesta, vuokralaiselle asetettaisiin ennenkuulumaton raportointirumba. Pitäisi ilmoittaa vuokralaiselle ainakin metsästyksestä, saaliskiintiöstä, kiintiön kehityksestä, kaadoista vuokranantajalle, ruokinnoista ja metsästysseuran vieraista. Lisäksi kaatolupahakemuksiin laitetuista metsästysoikeuksista pitäisi raportoida vuokranantajalle ja kaatolupien valvontaa lisätä. Ongelmaksi kirjoittaja kokee myös, että on tehnyt sopimuksen, jonka osapuolen yhteystietoja itsellä ole.
Minusta tuntuu, että tällainen ajattelutapa on yleistynyt valtavasti viime vuosina Suomessa. Yhä suurempi osa ajasta kuuluu tiedon käsittelyyn ja itse tuottavan työn teon osuus jää vähemmälle. Ei ihme, että Suomi velkaantuu. Kukaan ei kysy, paljonko tiedon tuottaminen maksaa ja paljonko on itse valmis maksamaan tuotetusta tiedosta tai valvonnasta.
”Aivan – kun kulkee vähemmän saastuttaa vähemmän. Tämä lienee selviö.”
Pitäisi olla, mutta kun matkakuume iskee tarpeeksi lujaa, alkaa selittelyt täyteen lastattujen lentokoneiden pienestä kulutuksesta tai päästöistä g/km.
En tietenkään tiedä, mutta en myöskään usko, että kaatolupien vastainen toiminta olisi käytännössä seuratasolla mahdollista. Jutut leviää liian tehokkaasti kyläparlamenteissa. Sikäli en pidä ongelmana sitä, että kaatolupien hakija valvoo toimintaa. Mikä muu edes olisi mahdollista?
Metsästyksen johtajallakin on vastuunsa. Mikä intressi suojelee tätä olla ilmoittamatta rikoksista viranomaisille?
Isaskar: ”Gla, en ymmärrä kommenttiasi. Kerroin, että päästö/km riippuu matkan pituudesta, eli laskee mitä pidempi matka. Pääosa matkoista ovat lyhyitä reittilentoja kunkin mantereen sisällä. Siksi päästöt/matkustaja/km ovat varsin korkeita ja lentoliikenne tuottaa kokonaispäästöistä globaalisti 2-2,5% ja EUn sisällä jopa 3%.
Eli pienemmillä päästöillä käy Euroopassa omalla autolla yksi henkilö kuin istumalla lentokoneen kyytiin. Tästähän oli kait puhe?”
Lentomatkat ovat keskimäärin niin pitkiä, että päästöjen määrä verrattuna automatkoihin nousee suureksi joka tapauksessa. Kun jättää lomamatkat lentokoneella tekemättä ja pysyttelee automatkan päässä (pl. Sofia Virta yli 10 l/100 km dieseliä kuluttavalla liiterillään), jää turhat päästötkin pienemmiksi.
Jos seuran jäsen metsästää seuran toiminta-alueella luvattomasti, on seuralla aihetta puuttua asiaan. Yhdistyksen säännöissä on todennäköisesti maininta, jonka mukaan jäsenet eivät saa metsästäessään rikkoa metsästyslakia, hyviä tapoja tai aiheuttaa seuralle vahinkoa.
Puhutaan taas hevosmiesten jutuista. Jos en olisi tehnyt sopimusta ja olisi viitteitä metsästyksestä maillani, itsekin patistaisin seuraa valvontaan. Mukavampi kaikille niin kuin että ottaisin virkavallan mukaan.
Tärkeintä lentomatkoissa on matkan pituus, ei päästö/km. Nykyisen mittakaavan lentomatkustamiseen ei tarvetta ole. Tulispa korona ja rauhoittaisi tilanteen.