Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Metsien vuotuinen tuotto hehtaaria kohden on hyvin pieni.”
Ei hehtaari olekaan tuottavuutta kuvaava mittari.
Voin vain ihailla Ylen toimittajan mielikuvitusta, kun osasi pyytää vaalien alla kommentin tällaisesta paikasta varusmiesten erityisruokavalion vaikutuksia käsittelevään uutiseen:
Kasvissyöjät eivät pääse erikoisrajajääkäreiksi
”Ruokavaliolinjausta voi olla syytä arvioida yhdenvertaisuuslain näkökulmasta, sanoo erityisasiantuntija Robin Harms yhdenvertaisvaltuutetun toimistosta.”
Hyvä muistaa, että armeijalla on edelleen mahdollisuus toimia tarpeen vaatimalla tavalla, vaikka jos jonkinlaista meteliä rajajääkärien kasvisruokavalion mahdottomuudesta pidetäänkin.
Kriteerit:
– neliveto
– polttomottori
– maastokelpoisuus
– yleinen merkki
– hyvä kunto
Ainakin peurojen kohdalla ratkaisu on selkeä. Nyt pitää estää peurojen leviäminen harvemmin asutuille alueille. Ruuhka-Suomessa metsästäjiä riittää tulevaisuudessakin, jos valtio sen sallii. Ja emmeköhän saa kiittää Venäjää siitä, että näin tapahtuu. Jopa vihreät pitävät kielensä keskellä suuta, ovat lopettaneet puheet tarpeesta ajaa armeija alas ja ratkaista konfliktit neuvottelemalla. Ainoa uhka on mahdollinen lyijykielto, joka tekee harjoittelusta mahdotonta. Siinä moottorina on EU:ssa vaikuttavat voimat.
Hoitosuunnitelmassa on tavoitekanta ja kun siinä ollaan, metsästetään vain tuotto. Jos ollaan tavoitteen yläpuolella, pitää tuoton lisäksi leikata kantaa.
Miksi nyt aletaan puhua rauhoituksista, kun ollaan tavoitteessa? Eikö nyt olla hyvässä tilanteessa, kun voidaan pitää kanta vakaana metsästämällä se tuotto? Tätä varten koko suunnitelma on laadittu. Vai onko niin, että metsästäjät eivät olekaan sitoutuneet tavoitteeseen, vaan on eletty mukavasti tilanteessa tavoitteen yläpuolella. Tällöin ammuttavaa riittää. Nyt kun tämä tilanne ei olekaan olemassa, se pitää palauttaa. Vaikka sitten niukoilla havainnoilla hirvistä. Samalla voidaan kehua, miten vähennetään hirvikolareita, kun leikataan kantaa.
Laitoin aiemmin linkin siitä, mikä on metsästäjien käsitys hirvikannasta verrattuna Luken käsitykseen. Ero oli n. 100%.
En uskalla edes ajatella, mitä tämä toimintamalli tarkoittaa peurakannan kohdalla.
En ota kantaa siihen, oliko suorittavan kirjoituksen loppuosa hupia vai totta. Se on kuitenkin varmaa, että netsästyksellä on positiivinen vaikutus reserviläistoiminnan suhteen ja tätä kannattaa hyödyntää. Voi ihan hyvin olla, että asia on jossain suunnitelmassa huomioitukin. Samoin se, että naapurimme on hankkinut rekisteritiedot aseluvallisista henkilöistä.
Ei ole ihme, että reserviläisjärjestön järjestämä tilaisuudet päästä ampumaan rynkyllä on täynnä. Laukauksen hinta on n. euron kappale eli sama kuin omalla kiväärilla, jos ratamaksu on kohtuullinen. Kaupan päälle saa ohjausta.
Koejäsenyys on varmasti hyvä järjestelmä näin maanomistajankin kannalta. Vieraskortteja saa kylläkin ilman koejäsenyyttä, mutta ehkä se on sen verran valvottua, ettei ongelmia juurikaan ole?
No hyvä, nyt löytyi yksimielisyys hirvikannan kasvun syistä. Metsästykseen perustuva kannanhallinta epäonnistui.
Reserviläistoiminta on hyvä peruste ylläpitää toimintaa. Tarkkana vaan täytyy olla, ettei rambot ja muut asehullut ota metsästystä treenikentäkseen.
Ajatus totaalisesta vapauttamisesta on tosiaan järjetön ja johtaisi jopon karkaamiseen käsistä, joten ei siitä sen enempää. Samoin hirvien lahtaus helikopterista yms. Hollywoodin meininki.
Kaatolupajärjestelmän epäonnistumista tai päivänvaloa kestämättömiä tavoitteita ei kuitenkaan tarvitse perustella kivikauden tapahtumilla. Silloin ei ollut kiväärejä, jonka valopisteellä varustetulla Swarowskin 1-8×24 kiikaritähtäimellä ammuttu luoti lentäisi muutaman sentin tarkkuudella samaan paikkaan 150 m etäisyydelle. Eikä silloin ollut kaatolupajärjestelmää tai ihmisen asettamaa tavoitetta hirvikannan koon suhteen. Sen sijaan 70-luvulla asetettiin tavoitteeksi kasvattaa hirvikannan kokoa. En tiedä, kuinka suureksi, mutta ilmeisesti n. 100 000 suuruusluokka se oli, koska siinä se on seuraavat vuosikymmenet pidetty.
Jos suorittava on sitä mieltä, että kanta kasvoi liiaksi metsänhoitomenetelmien takia, kaatolupajärjestelmä ei toiminut. Siinä tapauksessa nykyisetkin tavoitteet on väärät, koska edelleen tavoitellaan tuon suuruusluokan lukuja. Mutta edelleen syy on kaatolupajärjestelmässä, koska sillä kannan kokoa ohjataan. Ei metsänhoitomenetelmillä.
Nyt täytyy siis olla johdonmukainen ja päättää, mistä kaikki johtui.