Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Hirvikanta on kasvanut tehostuneen metsänhoidon tuottamien lisääntyneiden ravintoresurssien myötä. Reippainta kehitys on ollut 1960-70- lukujen taitteesta lähtien. On saatu miljardi mottia puustoa lisää ja kaupanpäällisenä hirville runsaasti syötävää uudistusaloille. Puhutaan syistä , ei syyllisistä.”
En voi ymmärtää, miksi toistelet tuota vuodesta toiseen kuin se liittyisi jotenkin aiheeseen.
Hirvien määrää säädellään kaatolupajärjestelmällä. 70-luvulla oli tavoitteena kasvattaa hirvikantaa kaatolupia panttaamalla ja lopputulos oli varsin onnistunut. Toki metsänhoitomenetelmien muutos mahdollisti tavoitteen saavuttamisen. Ei kanta tuollaista tuottavuutta olisi taimettomissa harsintajätemetsissä saavuttanut, mutta silti metsänhoitomenetelmät ovat eri asia kuin hirvikannan koko.
”Välillä tuntuu siltä ,että suurinta meteliä hirvistä pitävät ne metsänomistajat ,joita ei kutsuta hirviporukkaan tai jotka eivät ole tunteneet oloaan kotoisaksi hirviporukan nuotiolla sosiaalisen rajoittuneisuutensa takia ja ovat eronneet tai tulleet erotetuksi porukasta.”
Minua ei kiinnosta, kuka suurinta ääntä pitää tai kuka kuvittelee siitä jotain. Minua kiinnostaa se, että asiat hoidetaan asiallisesti. Tosin olen saanut kutsun hirviporukkaan. En tosin tiedä, tunnenko oloni kotoisaksi nuotiolla sosiaalisen rajoittuneisuuteni takia, mutta mistään minä en ole sen takia eronnut tai erotettu. Ei tämä ominaisuuteni silti katkeruutta aiheuta. Grillatkoon makkaraa porukassa ne, jotka haluavat. Minä grillaan mieluummin yksin. Jos siis kuulun äänekkäimpään joukkoon, teoriasi osoittautui epätodeksi.
”Olisiko metsästäjä uhanalainen laji? SLL:n visiossa pallo on maanomistajilla eli he kaataisivat ja myöntäisivät lupia. Voi olla että tuo systeemi toimisi alhaisen kannan oloissa, mutta ensin tähän käsillä olevaan suureen kannanalennusurakkaan tarvitaan seuratoiminnan suunnitelmallisuus ja jämäkkyys.”
Ja suurien peuramäärien käsittelyyn sopiva infra. Loppuu vähäinenkin innostus, kun alkaa peuraa kotikeittiössä käsitellä. Vai miten SLL kuvittelee, että seuratoiminnan edut eivät häviäisi ja vapaan metsästyksen voima olisi suurempaa, ei millään.
SLL Annelin linkissä: ”Myös muiden ryhmien kuin metsästäjien näkemykset on otettava suunnittelussa huomioon.”
Jep. Esimerkiksi kotieläintilojen ja muiden maaseudun asukkaiden. Luontojärjestö Tapio on susiasiassa karvansa jo näyttänyt.
”Jos ilveskanta kehittyisi niin suureksi että kannan kokoa pitäisi alkaa supistamaan, metsästystä ei pidä sallia alueilla, joilla tiheitä pienten hirvieläinten kantoja on tarvetta rajoittaa.”
Miten kantaa rajoitetaan, ellei metsästyksellä, myrkkysyöteilläkö? Eihän kannan koko ole kiinnostava asia, vaan kannan tiheys.
”Valkohäntäkauriin metsästystä tehostaisi sen poistaminen luvanvaraisen pyyntiluvan eli kiintiömetsästyksen piiristä. Tämä vähentäisi pyyntilupien myöntämiseen ja seurantaan vaadittavaa hallinnollista taakkaa ja lisäisi valkohäntäkauriin metsästystä. Näin tapahtui metsäkauriin kohdalla pyyntiluvan poistumisen jälkeen vuonna 2005, kun metsästysmahdollisuudet avautuivat suuremmalle metsästäjäryhmälle.”
Kauriskanta on jatkanut kasvuaan, peurakantaa on saatu leikattua. Perusteet pyyntilupien vaikutuksesta eivät perustu todellisuuteen, vaan SLL:n vilkkaaseen mielikuvitukseen. Näillä näytöillä + koirasusien kaatolupien valitussirkuksen näytöillä luontoväelle ei pidä antaa tippaakaan sananvaltaa. Mieluumin leikataan loputkin valtionavustukset pois.
”Tehokkaan talviruokinnan, petojen vähyyden ja valikoivan metsästyksen seurauksena valkohäntäkauriskanta on kasvanut viime vuosina hyvin voimakkaasti.”
Muitakin syitä on, tosin peurakantaa on saatu leikattua kahtena viimeisenä vuotena.
”Metsästyskauden jälkeen jatkuva talviruokinta on kiellettävä.”
En kannata tukiruokintaa, mutta miten tuon voisi rajata juridisesti kestävällä tavalla? En siis kannata lakiin perustuvaa kieltoa, ellei esitetä myös tapoja toteuttaa tuo käytännössä.
”Luken v. 2020 julkaistun raportin mukaan ruokintaa harrastaa vuosittain n. 30 000 metsästäjää, joista jokainen ruokkii talven aikana hirvieläimiä keskimäärin 600 kg:lla viljaa ja juureksia. Ruokakasat lisäävät mm. supikoiria, rusakoita ja rottia, jotka voivat aiheuttaa haittaa viljelyksille, puutarhoille ja muille lajeille. Myös ruokahävikin vähentämiseksi ruokintaa on perusteltua rajoittaa.”
Ruokinnalta ammutaan, ellei valtaosaa, niin ainakin suuri osa peuroista. Ilman tätä peurakanta räjähtäisi kasvuun.
Ruokintapaikoilla käy paljon muitakin eläimiä, esim. lintuja. Millä kompensoidaan niiden talviruokinta, jos riistaruokinta lopetetaan?
Käsittääkseni myyntiin ja ihmisravinnoksi kelpaavaa tavaraa ei ruokintapaikoilla käytetä, vaan rehukauraa ja ylijäämäjuureksia.
Miksi suomalaiseen luontoon kuuluvia rottia tai rusakoita ei saisi ruokkia, mutta voimakkaasti lisääntyneitä talitiaisia saa? Yhtä arvokas niiden elämä on, eikä SLL:n valtaan kuulu tätä valintaa tehdä.
Jos SLL alkaa sanella ehtoja metsästykselle, saattaa 120 000 supikoiraa pian jäädä ampumatta + suuri määrä peuroja.
Jokunen asiallinenkin kommentti luontoväen lausuntoon mahtui, mutta samaan pystyy puuntuottajien etujärjestökin.
Joku ehkä olisi, suuri osa tuskin. Eihän rataharjoitteluunkaan ole varaa, kuluu kalliita patruunoita.
Ne jotka maksaisivat edellyttäisivät hyvää saalisvarmuutta. Saalishirviä on vaikea pidätellä maksun kohteena olevien tilojen alueella. Varmasti jäisi vuokraamatta kaikki muu paitsi välttämättömät alueet.
Edelleen olen sitä mieltä, ettei meidän kannata verrata Ruotsiin, kun emme ole sisällä sikäläisessä keskustelussa. 9 miljoonasta saa tarvittaessa irti monenlaista mielipidettä. Metsästäjälehdestäkin sen verran, että vahingot ovat suuria, mutta niitä ei tilastoida.
Meidän kannattaa keskittyä omien metsien hoitoon ja miettiä, miten juurikääpä saadaan pysymään aisoissa, kun kuusikon tilalle istutettu tievarsikoivikkokin syödään 2 kk istutuksesta.
Juttu hirven päätymisestä punaiseen kirjaan on samoja peruja kuin villisika meillä. Kirjan luokittelukriteereissä vaan on bugi. Ei siis heittäydytä tyhmäksi ja puhuta vääristellen muodossa ”he” ovat huolissaan. Ainoa mistä joku ehkä voi olla huolissaan niin punaisen kirjan kriteerien järkevyys.
Aivan turhaa on muutenkin täällä vedota ruotsalaiseen kantaan. Siellä vahingot ovat suuria, niitäkö tännekin kaivataan? Eihän asiat niin mene, että muualla olevia asioita kannattaa tavoitella, esim. Kreikan velat.
Tavoitemäärää on ehkä maanomistajilta kysytty, mutta äänin 6-1 metsästäjien ehdotus päätyi suunnitelmaan. Suorittava kuitenkin puhuu asiasta yhteisesti sovittuna, joten olkoon nyt sellainen. Onhan lapsellista alkaa vaatia toista tikkaria, kun on saanut jo yhden.
Osoitteessa tarmoketola.net on aika paljon jk:ta puolustavaa tekstiä, eikä sitä rajata vain turvemaille. En olisi uskonut, että juuri sinä osaat arvostaa näitä juttuja, kun edes hoidettu kaksijaksoinen metsä ei mielestäsi onnistu. Metsästyskaveruus näköjään saa takinkin kääntymään.
Esittäjän metsästysharrastus ei ole syy, mikä tekee kommentin epäkelvoksi. Metsästystä arvelin syyksi, mikä ohjaa kaverin mielipidettä. Kun ollaan yhteisesti sovitussa tavoitekannassa, sekö ei nyt kelpaakaan, vaikka hirvitaloussuunnitelma on ollut se raamattu, jolla maailma pelastuu?
