Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Onko sinulla tarkempaa tietoa tapahtumista eli miten ahma kaupunkiin päätyi? Uutisoinnin perusteella sain sen kuvan, ettei se sinne itse ollut tullut. Mutta tiedotus oli selvästi niukkaa, mikä sekin herättää kysymyksiä.
Tietenkään kaupunkiin sitä ei oltu siirtämässä, mutta ehkä johonkin lähialueille.
Millaisen luvituksen tuokin homma vaatii eli kuka saa kävellä luonnonsuojelulain yli.
Kmo: ”Turkuun ei ahmoja ole siirretty.”
Lehtijutun mukaan Turussa ollut ahma oli päässyt karkuun siirrosta.
Mitä minä sanoin!
Suurpetojen siirtoistutuksia on tehty vuosikymmenten ajan. Ahmoja on siirretty Luonnonvarakeskuksen toimesta uusille elinalueille kaikkiaan noin 20.
– Ahma on erittäin arka eläin, ja tuo nyt sattui olemaan harvinainen tapaus. Olisi kiva keskustella naamatusten henkilöiden kanssa, jotka eläimen ovat Turkuun tuoneet, Laaksonen sanoo.https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a5d5981d-32fc-49e3-a02a-d7c2ece1fc04
Hämmästyttävä radiohiljaisuus aiheen ympärillä on ollut.
”Raadon hajua hirvet karttavat, sen tiedän varmasti, muista hajuista en ole niin varma.”
Joskus kyselin, olisiko raato taimikossa torjuntakeino. Ajattelin pikemminkin, että se houkuttelisi petoja, jota tuholaiset karttaisivat. Ei tainnut yksimielisyyttä syntyä, ennuste homman toimivuudesta oli tuolloin raadin mielestä heikko. Mutta jos pelkkä haju riittää karkottamiseen, silloin voisi kysyä srva-porukalta kolarin uhreja hyötykäyttöön. Peurojahan täällä riittää. Luvallisuudesta en tiedä, mutta jos vaihtoehtona on lähettää raato Honkajoelle tai sijoittaa maksutta taimikkoon, jälkimmäinen voi olla houkutteleva. Tai minkä srva-porukka asialle voi, jos kettu vie saaliin yöllä tien poskesta.
Suorittava: ”Siinä onkin jännät paikat ,kun on tähdännyt siihen , että puut korjataan energiaksi. Aina markkina ei vedä tai palsta on teknisesti tai taloudellisesti sopimaton korjattavaksi energiaksi. Silloin joutuu vain seuraamaan nuoren metsänsä rapistumista huonoon kuntoon. Markkinat määräävät ,milloin raaka-aine kelpaa. Toimenpiteiden ajoituksen aika-ikkuna ylitiheissä metsissä on kapea ja viiveiden vaikutukset metsän tuottoon suuret.”
Itse en tähtää energiaan, enkä ymmärrä miksi energiapuulla tarkoitetaan tiheitä puustoja ja siten pienitilavuuksisia runkoja. Energiapuu on ihan hyvä lajike, mutta markkinatilanne ratkaisee sen ja kuidun välillä. Kukaan ei tiedä edes viiden vuoden päähän markkinoita. Arvauksia voi esittää ja joku puhuu silloin ennustamisesta, hurjimmat tulevaisuuden tutkimuksesta.
Taimikoita ja nuoria metsiä kasvatetaan usein liian tiheinä, mutta hoidetuissa kohteissa on silloin ehkä kyse raivaajan virheestä. Kukapa ei joskus olisi tiheäksi kohdetta jättänyt. Toisaalta jos kohde on hoidettu, vaikka tiheäksi jäänytkin, korjuukin on tehtävissä. Ei ehkä paras kohde, mutta ei se tekemättäkään jää. Vaikka sitten tienvarsikauppana. Kunhan tekee ja hoitaa kuvion kuntoon.
”Kulutus vähenee, kun rahat siihen vähenee. Lainahanat entistä tiukemmalle .”
Näkisikin vaan, että hakkuita äänekkäimmin kritisoiva vihervasemmisto esittäisi tuollaista.
Jos keskustelu pääsee poikkeuksellisesti niin pitkälle, että todetaan tarve kulutuksen vähentämiseen, puun käytön vähentämistä esittävällä ei kertaakaan ole ollut esittää keinoja kulutuksen vähentämiseen. Eihän se riitä, että todetaan, että kulutusta pitää vähentää. Miten vähennys tapahtuu?
Jk:sta saisi kolmen sivun mittaisen ongelmakokoelman.
Nuoria metsiä ei saa hakata, eikä varttuneita, kun ne ovat vanhoja ja luontoarvoiltaan monipuolisia. Mitä sitten saa hakata, kysyy epätietoinen metsätalouden harjoittaja.
Jalostusasteen nostoa moni esittää, kun sellutehdas on paha ja ikkunanpoka hyvä. Sitä ei esitetä, mistä jatkossa saadaan alemman jalostusasteen tuotteet. Mutta hei, vessapaperiahan saa kaupasta!