Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jessen kommenttiin. En minäkään pidä hyvänä asiana, että metsästys peurojen osalta on lahtaamista. Tällä hetkellä se vaan niin täytyy olla, jotta tilanne saataisiin tasaantumaan, kaatomäärät palautettua tolkullisiksi ja metsästyksestä metsästystä.
Toisaalta en moiti ketään, joka nauttii metsässä kyttäämisestä ja tiaisparven seurailusta. Mikäs sen mukavampaa ulkoilua onkaan, ainakin hyvällä kelillä. Jokainen kaato on askel oikeaan suuntaan, vaikka sitten ampuisikin vaan kaksi peuraa vuodessa eli oman pakastimen täyteen. Ei ongelma sillä tahdilla poistu, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Aina löytyy tehokkaampiakin kaatajia ja näille pitää olla mahdollisuus tehokkaaseen ajankäyttöön.
Minusta ei kannata hirveästi laittaa paukkuja valikoivaan metsästykseen. Jos tarjolla on kolme peuraa, noista ammutaan se, joka on sopivassa paikassa eli tausta turvallinen, etäisyys maltillinen ja eläin poikittain. Vasat tietysti ensin, mutta sen jälkeen se aikuinen, mikä on sopivasti ampujaan nähden. Jos jätetään uros ampumatta, kun naarasta tavoitellaan, jää helposti peuroja ampumatta, kun naaras ei missään vaiheessa käänny poikittain, vaan porukka poistuu paikalta. Vain jos uros ja naaras ovat hyvin hollilla, voi valita naaraan.
Varmasti löytyy paljon porukkaa, jotka haluavat ylläpitää nykytilaa. Olihan jokunen vuosi sitten tehdyssä kyselyssäkin suuri osa varsinais-suomalaisista metsästäjistä niitä, joiden mielestä kanta on ok. Joko he eivät harjoita metsätaloutta tai eivät siitä mitään ymmärrä.
Suorittava: ”Eipä kertomassani ole mielikuvitukselle sijaa. Kaikki perustuu kokemaani. Totesin myös ,että välillä valtasi riittämättömyyden tunne. Priorisointia joutui harrastamaan ,että sai asiat sujumaan.”
Usko tuon. Mielikuvituksella viittasin niihin ”muutamiin”, joista puhuit. Itseäsi et silloin tarkoittanut. Keitä siis tarkoitit?
”Mitä tulee silmittömään teurastamiseen ,peuratalkoot ovat juuri sitä monen kohdalla tällä hetkellä ,mutta palstan raati on ollut tähän asti sitä mieltä ,että sekään ei riitä. Valtaosalle metsästäjistä riittäisi huomattavasti pienempikin saalismäärä ,mutta nyt on ruvettu vaatimaan mahdottomia.”
Kantaa pitää ainakin tihentymäalueilla leikata vielä reilusti, vaihtoehtoja ei ole. Ei varsinkaan, kun uusi tarkennettu laskentamenetelmä kasvatti peurakantaa 20 000 yksilöllä. Jos metsästys ei tehostu, nykyisellä n. 10% vuotuisella kannan alenemalla kestää vuosia, että päästään kestävälle tasolle.
”Riistakannan kasvuun ei monikaan heistä ole ollut vaikuttamassa. Tehotuotanto on saatu aikaan pienemmissä piireissä. Esimerkiksi some on ollut tehokas markkinoitikanava riistanhoidon ja ruokinnan kehittämisessä. Vaikutukset olivat valitettavasti todettavissa vasta ,kun oli jo liian myöhäistä. Virheen korjaaminen ei tapahdu hetkessä.”
Virhe oli jo tiedossa vuonna 2014, mutta silloin puhuttiin menestystarinasta:
Virheen korjaaminen aloitettiin vasta, kun virhe oli tuosta kaksinkertaistunut. Ei tässä ole kyse muusta kuin omaan napaan tuijottamisesta.
”Pitää valita haluaako paljon lihaa paljolla työllä vai vähän lihaa vähällä työllä.”
Noin, jos lihamäärä/työmäärä on vakio. Mutta kuten metsätaloudessakin, oletettavasti metsästyksessäkin kannattaa välttää turhaa työtä. Muuten saa vähän lihaa paljolla työllä. Ja kun tavoitteena on leikata peurakantaa, tarvetta tehostaa toimintaa on. Jatkuvastihan täällä suorittava kertoo, miten väki vähenee.
Se ei silti estä niitä, joilla aikaa on lähes rajattomasti, puuhastelemasta aiheen parissa.
Suorittava: ”Muutamat eivät ymmärrä ,että nämä ”nostokoukut” ovat seurojen selkäranka ,jotka pitävät touhua pystyssä.”
Keitä tarkoitat ”muutamilla”? Itse totesin, ettei kaikilla ole halua käyttää aikaansa pullan syömiseen kahvikupin ääressä. Se on eri asia kuin halu hoitaa seuratoimintaan kuuluvia velvoitteita tehokkaasti, jotta aikaa jäisi muihinkin asioihin.
Nostokoukku sanoi käyttäneensä aikaa talkoisiin 2 tuntia vuodessa. Lisäksi oli ollut riistapeltohommassa mukana traktorillaan. Ei kuulosta kovin vahvalta selkärangalta. Itse en ole omissa seuroissani mikään tukipilari, mutta yhteisten asioiden hoitoon kuluu ehkä kymmeniä kertoja enemmän aikaa kuin nostokoukulla. Lisäksi tietysti itse harrastukseen kuluva ns. oma aika, joka on jopa vähäisempi kuin yhteisten asioiden hoitoon kuluva aika.
”Ei se silmitön teurastaminen kuulu metsästyksen perusluonteeseen.”
Mihin tuo liittyi, esittiko nämä ”muutamat”, että metsästyksen pitää olla silmitöntä teurastamista vai keksitkö tuon ihan itse ja sijoitit sen mielikuvitustyyppiesi ominaisuudeksi? Missä maailmassa nyt eletään.
”Gla vetoaa lapsiperheen kiireisiin. Kokemusta on .”
Riittikö kiinnostusta tehottomiin talkoopäiviin, jossa aikaa kuluu vähintään yhtä paljon kahvin juontiin ja seurusteluun kuin työn tekemiseen? Vai halusitko hoitaa velvoitteet pois ja jatkaa muita hommia.
”Arvostelijoiden kannattaakin vähän syventyä siihen ,että metsästäjillä on todellakin muutakin elämää ja suhtautua heidän tekemisiinsä sen mukaisesti.”
Keitä ovat nämä arvostelijat? Vai lähtikö mopo käsistä, kun mielikuvitus pääsi laukalle.
Ei olisi tarvinnut nostokoukun alkaa vääristellä, mikä saa suorittavan innostumaan.
Saaliin saamiseen menee se aika mikä menee. Jos seuran oheistoiminnot vie aikaa kaksi tuntia vuodessa, se puoli asiasta on kunnossa. Itse en missään urheiluseurassa ole noin vähällä päässyt. Toki seuroissa on niitä, jotka osallistuu talkoisiin yms. järjestämiseen ja niitä, jotka eivät osallistu. Kuulostaa myös siltä, ettei ainakaan lapsiperheen arki kilpaile ajastasi. Yritin sanoa, että kaikilla ei ole halua käyttää aikaa joutavaan pullan syöntiin.
Jos haluaa metsästää, mutta elämässä on muutakin, esim. työ ja perhe, täytyy metsästykseen uhrattava aika käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Silloin ei voi istua kovin montaa päivää metsästysseuran talkoissa juomassa kahvia, kun talkootyöt hoituisi kahdessa tunnissa tehokkaasti tehden.
Käsitys peurojen lisäämisestä tihentymäalueiden ympärillä perustuu jonkin alan organisaation lausuntoon. En nyt muista missä se oli. Siinä kuitenkin linjattiin tarvetta leikata kantaa tihentymäalueilla ja muualla kasvattaa. Samaa toivetta on näkynyt muissakin yhteyksissä. Mutta hyvä, jos seurasi kannustaa vähentämään peuroja, vaikka ollaan tihentymän ulkopuolella.
Keski-Suomi kuuluu alueeseen, jossa peuroja säästellään kannan kasvun toiveissa. Suorittavakaan ei ruokintapaikkaa tee, jossa voisi saada saalista.
Tietysti on metsästäjiä, jotka innostuu, kun saalista on luvassa. Kukapa näin ei toimisi. Et itsekään mene luistinradalle tai sadevesitynnyriin pilkille. Mutta on myös porukkaa, joka haluaa priorisoida ajankäyttönsä muuhun kuin talkooporukan kanssa pullakahvien mussuttamiseen.
”Jos talviruokintaa ei tehtäisi ja peuroja kuolee nälkään niin monestako raadosta aktiivinen kyttäysmetsästäjä harmistuu?”
Turha noita kuvitteellisia skenaarioita on pyöritellä. Ei täällä peurat nälkään kuole.
”Entä harmittaako hengissä säilyneellä peuralla, että talvi vei x-määrän lajikumppaneita?”
Nyt ollaan jo aika tukevasti jalat irti maasta. Ei peurat jää muistotilaisuuteen itkemään, eikä kirjaa poisnukkuneita kirkonkirjoihin. Jotkut metsästäjät ampuu samalle pellolle illan aikana 2-3 peuraa. Jos niitä lajikumppanien kuolema harmittaisi, tuskin kuolleiden peurojen viereen syömään tulisivat. Mutta kun me ei noiden ajatuksista mitään tiedetä, turha niistäkään on spekuloida. Jätetään vihreille se homma.
