Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Suomen metsänomistajat on kuiduttavan teollisuuden johdolla jujutettu kasvattamaan metsänsä liian tiheinä, jolloin arvokkaan tukin osuus jää pieneksi.
Suomen hakkuista tukkia on vain 33 % ja loput kuitua kun se voisi, ja pitäisi olla päin vastoin.”Jos hakkuukertymä vastaa metsien puutavaralajien tuottoa, en usko luvun olevan tulosta vääristä metsänhoito-ohjeista. Osansa menee tietysti menneiden vuosikymmenten uudistamisessa tehtyjen virheiden piikkiin (esim. räkämänty), mutta osa selkeisiin rästeihin tai metsänomistajan yleiseen virheeseen kasvattaa hyvään pyrkiessään taimikoita liian tiheänä.
”Metsästäjät varmaan tietävät parhaiten alueensa tilanteen.”
Varmasti näin. Keskustelua syntyy siitä, mitä kanta vaikuttaa ja millaista kantaa kannattaa tavoitella.
”Talvetkin ovat erilaisia. Runsaslumisena talvena kauriit kokoontuvat ruokinnoille ja varmaan pysyvätkin niillä metsästyksestä huolimatta. Sieltä niitä voi napsia pois sitä mukaa kuin lahtivaja vetää.”
Tämä olikin kiinnostava yksityiskohta. Täällä on kerrottu, miten sorkkaeläimet kaikkoaa metsästyspaineen takia vuokraamattomille alueille. Kuitenkin ruokintapaikoilla, jossa metsästyspainetta on enemmän kuin muualla, kävijöitä riittää. Onkohan metsästysvetoinen idealismi ohjannut käsitystä eläinten liikkeistä ja metsästyksen onnistumisesta enemmän kuin biologia.
”Lumettomana talvena ruokinnan voinee päättää metsästysajan päättymiseen, mutta runsaslumisena talvena ja tihentymäalueella ei.”
Kun houkutteluruokinta on ok, mutta tukiruokinta ei ole ja nimenomaan tihentymäalueilla pitäisi kantaa saada alas, tuo linjaus johtaa tukiruokintaan tihentymäalueilla. Se taas johtaa kannan tuottavuuden kasvuun eli kannan leikkauksen vaikeutumiseen.
Supikoiran saa ampua vaikka lisääntymisaikaan. Luontoväki esitti samaa peuralle. Itse en pidä tuota eettisenä, edes supikoiran kohdalla en ole varma asiasta. Onko supikoiran pennuille aiheutettu kärsimys ok, jos sillä säästää vieraspedon aiheuttamia tuhoja alkuperäisluonnossa. Kuitenkaan peurojen ravintotilanne ei helmikuun puolivälissä voi olla eettinen ongelma, koska metsästyskausi on juuri päättynyt ja luonnossa ruokaa etsii 60-70 000 peuraa vähemmän kuin syyskuun alussa. Osittain samoista aterioista kilpailevia hirviä ja kauriitakin on vähemmän kuin syksyllä. Ellei talven aikana tehty leikkaus eläinmääriin riitä, paljonko elukoita pitää vähentää, jotta ruokintaa voisi vähentää?
RR: ”Ei kai nyt Gla sentään, että korot ja sijoitustoiminta olisivat muotivirtauksia. Satoja vuosia vanhoja tekijöitä.”
Eivät ole, mutta omistajien päätökset voivat olla. 90-luvusta on jäänyt mieleen ”ei koskaan enää”-kommentit ja pianhan siitä nousuun päästiin, jolloin tuli käsitys, ettei mitään tuostakaan opittu.
”Minä en ole kansantaloustieteilijä, mutta kansantaloustieteilijä tuolla sanoo, että maksimaalisen puumäärän tavoittelu lisää puunostajien voittoja, vähentää metsänomistajan nettokantorahatuloja ja alentaa metsätalouden kansantaloudellista ylijäämää.”
Niin sanoo, mutta mitä tuo tarkoittaa, moniko tavoittelee maksimaalista puumäärää? Eli mikä on tuon kommentin kytkös reaalimaailmaan. Sinä olet täydentänyt sitä usein käsitteellä ”kustannuksista piittaamaton”.
Tämä on kiinnostava näytelmä. Jos Venäjällä hallinto vaihtuu ja uudet kasvot saavat uskoteltua muuttavansa maan linjaa demokraattisempaan ja länsimaisempaan suuntaan, kauanko lännessä pokka pitää ja osataan pysyä poissa Venäjältä. Meneekö 5-10 vuotta vai pitääkö sukupolven vaihtua elinkeinoelämässä, ennen kuin uusi historian tunneilta lintsannut tiktok-sukupolvi alkaa hakata päätään seinään.
Minun metsäni sijaitsee niin kaukana asutuksesta kuin se täkäläisessä maisemassa on mahdollista. Pihallani pyörivät peurat ja kauriit ei haittaa, aiheuttaa vaan ikkunan takana ilmakivääriammuntaa (vrt. ilmakitaran soittaminen). Taimikoitani nuuskivat peurat on paljon suurempi ongelma, eikä siihen ruokinta apuja tarjoa. Päinvastoin, jostain lukemani selvityksen mukaan 2 km säteellä vahingot kasvaa. Siihen ei auta edes fiksujen metsästäjien toiminta, vain lyijy (nykyään toivottavasti kupari). Kun kuviokoko yleensä on jotain hehtaarin luokkaa, jokaisen ruokintapaikan alueella on useita taimikoita.
Jos ruokintaan yhdistyy aktiivinen kyttäys, en ruokintaa vastusta.
Peurakanta on pudonnut viime syksyn n. 160 000 -> n. 100 000. Riittääkö perusteeksi vähentää ruokintaa vai pitääkö vahvuuteen jo laskea äitipeurojen mahoissa kasvavat peuravauvat?
Kerttu: ”Jos rakentavalla kritiikillä on ollut merkitystä, voisit Gla vähän kiitellä, mutta ymmärrän jos et pysty ”julkisesti” arvostamaan .”
Luen vain muutamaa viestiketjua, suurimman osan jätän väliin. Lisäksi harppaan muutamien kommentit ja jos näen toisen vastaavan niihin, sivuutan nekin.
Visakalloa olen moittinut trollien ruokkimisesta. Jos tähän on rakentavalla kritiikilläsi ollut positiivista vaikutusta, kiitän näin julkisesti. Minulla ei kuitenkaan ole mielipidettä siitä, onko näin tapahtunut. Muutenkaan en ole niin kattavaa analyysiä keskustelijoista tehnyt, että voisin asiaan ylipäätään ottaa kantaa. Jään surkuttelemaan omaa vaatimatonta sijoitustani, joka on sentään tulosta sinuun verrattuna moninkertaisesta saldosta. Näin, vaikka minulla ei ole laajaa esikuntaa tukenani kuten sinulla.
En ymmärrä. Kun metsästäjät ruokkii peuroja, ei vahinkoja ruokinnan ansiosta synny. Kun muut ruokkii lintuja parilla litralla auringonkukkaa, oheistuotteena syödään istutukset ja menee vielä naapurisopukin.
Ongelmat ratkeaa, kun toimii suorittavan tavoin. Itse en ole kuullut naapurisopua koettelevista ongelmista, jotka olisivat peräisin lintujen ruokinnasta.
Olet tehnyt oikean havainnon. Ellei kyttäyspaikalla ole ruokintaa, todennäköisyys päästä ampumaan peura jää olemattoman pieneksi. Tällä perusteella ei kuitenkaan pidä muodostaa käsitystä peurojen määrästä. Kun peuroja alkaa näkyä kyttäyspaikalla ilman ruokintaa, peuroja on paljon ja löysät riistapolitiikan housuissa.
Pieni poikkeama otsikosta sivuun: Mikä on opetus, jonka mukaan lintuja ei pidä ruokkia?
Ei nuo tokmannien ja prismojen linnunruokasastot ole mitään. Itselläni on mennyt ehkä 20 kg kuorellista auringonkukan siementä. Lisäksi joitain pusseja kauraa ja pähkinää + muutama talipötkö. Nyt katsoin, että olisi 25 kilon säkki auringonkukkaa tarjouksessa, pitäisiköhän ostaa ensi vuodeksi. Vanhat varastot alkaa olla vähissä.
Peuroille tuo ei ole kuin parin päivän satsi, tosin kauraahan se syövät eli puolet halvempaa kuin auringonkukka. Eli en päättelisi mitään siitä, mitä kaupassa näkee.
