Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tuo ei riitä, meilläkin pitää tuotantoa kasvattaa. 144 mrd velkaa kannustaa siihen tehokkaasti.
Venäjästä voidaan tehdä valtava luonnonsuojelualue.
Suorittava: ”Tälläkin palstalla on esiintynyt väittämiä ,että kaupallistaminen toisi ratkaisun sorkkaeläinongelmiin. Kuten luvut näyttävät ,ei tuo.”
Olen samaa mieltä.
”Mitä mieltä Gla on siitä ,että Ruotsissa joillakin alueilla on muiden sorkkaeläinten lisäksi noin 400 kuusipeuraa/täpläkaurista/ 1000 ha?”
Tuo tuhoaa edellytykset kestävän metsätalouden harjoittamiselle ja luonnon monimuotoisuudelle. Metsistä tulee puupeltoja. Olisi kiinnostava tietää, mitä WWF on asiasta mieltä. Iloitaanko siellä söpöjen karvanaamojen runsaudesta vai vaaditaanko niiden ampumista.
”Täällä ollaan huolissaan muutamasta kymmenestä valkohännästä vastaavalla pinta-alalla.”
Ihan aiheesta. Ei luonto ole mitoitettu tuollaista varten.
”Tämäkin vain pienessä osassa maatamme.”
Tietenkään Kajaanissa ei tarvitse huolestua valkohäntien vaikutuksesta sikäläiseen luontoon. Voidaanko Vaasa-Kotka-linjan eteläpuoli uhrata riistapolitiikalle? Lapissa porot tekevät saman, väliin jää kaista tervettä luontoa.
”En sano ,että haluaisin samaa , mutta lukuihin kannattaa tutustua vertailun vuoksi.Gla voi tutkailla laajemmin näitä asioita tuoreesta Metsästäjä-lehdestä.”
Ei yhdellä lukemisella selvinnyt, miksi vertailua tehdään. Oliko tavoitteena oikeuttaa täällä kantojen kasvattaminen?
”Muutakin mielenkiintoista lehdestä löytyy. Muun muassa näkemyksiä hirvieläinten vaikutuksesta metsien tilaan verrattuna metsien hoidon laiminlyöntien aiheuttamiin menetyksiin.”
Täällä Nostokoukku luetteli liudan mielikuvia (19.3.23 11:01) ja sai näyttämään asiat pöljiltä. Tauno Partanen teki saman pykälää hienostuneemmin.
En ole eri mieltä, enkä samaa mieltä. Niin homma ei kuitenkaan mene, että väite on tosi, ellei sitä voi kumota. Tai jos menee, alan luetella asioita, joissa olen vähintään Suomen paras.
Minun käsitykseni kasvun syystä on metsästäjien tahto ja sen vaikutus käytäntöihin. Tämä yhdessä lauhojen talvien ja kenties peltojen viljelymenetelmien muutoksella (kasvipeitteisyys kasvukauden uökopuolella lisääntynyt) on tuottanut tulosta. Metsästyskaudella ruokitaan ahkerasti ja ehkä jo ennenkin sitä (opetetaan peurat kulkemaan ruokintapaikoille), mutta kauden päätyttyä ruokinnan määrä vähenee merkittävästi. Kenen kukkarossa riittää paksuutta siihen, että kauraa raahataan satoja kiloja metsään ilman, etä saadaan vastineeksi lihaa.
AJ: ”Hiukan opponoin arviota, että metsänomistajan elämänarvot eivät vaikuta politiikkaan. Kyllä ne vaikuttavat metsien käsittelyyn, joka on ollut kaikkina aikoina poliittista metsistään riippuvaisessa maassa. Metsäpolitiikan yksi avaintavoite on ollut ohjata metsänomistajia käyttäytymään kansantaloudellisesti optimaalisesti. Muun muassa on pakotettu uudistamaan metsät metsälain avulla ja aiemmin lisäksi vakuustalletuksin.”
Yritän ymmärtää muitakin näkökulmia, kun saan vastauksen kestävää materiaalivirtaa koskevaan kysymykseeni eli miten homma hanskataan ilman puuston käytön lisäämistä.
Metsäpolitiikkaa pitää osata katsoa riittävän kaukaa. Muotivirtauksilla yritin kuvata tilannetta, jossa Reima säätää hakkuutapaa vallitsevan korkotason avulla, vaikka Lapissa kiertoajassa on kolme numeroa. Tai jk-konsultti yrittää markkinoida tuotteitaan mallintamalla puustolle huikean kasvun ilman kustannuksia ja vyöryttämällä tämän faktana medialle. Tai urakoitsija saada markkinaosuutta uudelle risunkeräyskoneelleen ja luvata samalla metsänomistajalle kuun taivaalta. Tai mitä tahansa vastaavaa. Esim. vihamielistä hybridivaikuttamista luontojärjestön suunnalta.
Raamit on siinä, että uusiutuvaa raaka-ainetta tarvitaan lisää ja luontoa ei saa liikaa tuhota.
Lukaisen Metsästäjän tänään ja kommentoin niitä sen jälkeen. Jo nyt voin kuitenkin sanoa, ettei mieltä yhtään lämmitä rästikohteiden tuhot, kun hoidetuissa koivikoissa torjunta kokemukseni mukaan onnistuu ruiskuttamalla Tricoa 2xvuodessa ja männiköissä 1 kerta. Se on melkoinen kustannus niin metsästäjille kuin metsätaloudenharjoittajille.
Sorkkaeläimet ilman muuta suuntaavat tiheämin asutuille alueille, jos löytävät sieltä ruokaa. Aivan kuten juuri katselen hömötinttiä lintulaudallani (tai oikeastaan ruokintapaikallani), vaikka sen pitäisi olla vanhojen metsien laji. Kun peurakanta on ollut pidemmän aikaa tiheä, ravintokisa on kovaa. Kun vielä metsästyskauden jälkeen kyttäyspaikkojen tarjoilut hiipuu, siirtymää väkisinkin ilmenee.
Haluatko peuranmetsästyksestä bisnestä, joka ohjaa maankäyttöä, jokamiehenoikeuksia, liikenneturvallisuutta, metsätaloutta ja luontoarvoja? Paljonko haluat jatkossa maksaa metsästyksestä, kun sinullahan ei edes omaa maata ole?
Perusteletko vielä, miksi vertaat meidän tilannetta olosuhteiltaan täysin erilaiseen Keski-Eurooppaan tai edes samankaltaiseen Ruotsiin, jossa metsätalous kärsii sorkkaeläintuhoista? Miksi emme asettaisi tavoitteita omista lähtökohdista ja pyrkisi niissä mahdollisimman hyvään. Ei siis esimerkkinä niin, että kun Saksassa ei voi juoda vesijohtovettä, mekin voimme piltata vetemme joidenkin muiden bisnesmahdollisuuksien takia perusteena se, ettei Saksassakaan ole puhdasta vettä. Täytyy siis aina muistaa, että yleensä jostain pitää luopua, kun jotain tavoitellaan.
RR: ”Maailma ja olosuhteet muuttuvat ja me ihmisetkin muutumme. Ikääntyessä elämänarvotkin pehmentyvät.”
Metsätalouden näkökulmasta maailma ja olosuhteet ei ole muuttunut mihinkään kymmeniin vuosiin. Aina on uusiutumattomien käyttö ollut liian suurta, eikä sitä ole saatu korvattua uusiutuvilla. Aina on metsätalous kuormittanut luontoa, vaikka luontoväki nykyään asiasta isompaa meteliä pitääkin.
Politiikan tehtävä on tasapainoilla tällä nuoralla, nähdä metsä puilta ja sivuuttaa muotivirtaukset Metsänomistajan elämänarvot ei siihen vaikuta tippaakaan.
Noihin aikoihin tosiaan ei muita arvoja Pöllön metsässä ollut kuin raha. Minunkin esittämäni perusteet luontoarvojen huomioimisesta olivat täysin käsittämättömiä. Nyt puheet on pehmentyneet aika tavalla, joten tällaisia muotivirtauksia kannattaa peilata metsätalouden pitkäjänteisyyteen.
Minä en usko lupien vapauttamisen tehoon. Tästä on muissa viestiketjuissa keskusteltu tarpeeksi, joten en nyt kertaa perusteluja. Totean vain, ettei Jees, eikä Reimakaan ampuisi yhtään ainoata eläintä. Olisi helppo jäädä odottamaan, että joku muu hoitaisi homman.
Luonnonsuojelijoiden kanssa pelatessa täytyy muistaa näiden intressit. Vasta kun kaikki metsät on rauhoitettu, sitten he ovat tyytyväisiä. Mikään muu ei heille riitä niin, että luopuisivat tavoitteistaan suojella lisää metsiä ja vaikuttaa metsätalouden menetelmiin. Ja kun kaikki metsät on suojeltu, työtä riittää metsien ulkopuolelta aiheutuvan kuorman vähentämisessä, kuten maankäyttötapojen muutoksesta johtuvaan metsäkatoon ja päästöihin. Mitä enemmän nykytilannetta saadaan dramatisoitua, sitä enemmän heidän toimintansa saa yhteiskunnassa painoarvoa eli valtaa ja organisaatiot rahaa.
On siis turha olettaa, että vastaamalla näiden vaatimuksiin, heidät saataisiin metsätalouteen työrauha. Siksi tarvitaan poliittista vastavoimaa, joka demokratiassa riittää. Se puolestaan saadaan järkevillä perusteluilla. Luontoväen ajatukset suojelualueista ja tehottomasta metsätaloudesta kuulostaa kivalta, mutta se ei riitä. Pitää ratkaista myös tämän seuraukset. Niihin luontoväki ei mielellään ota kantaa. Keskustelu kääntyy heti siihen, miten kaikki elämä loppuu, jos luonto voi huonosti. Se ei ole riittävä pohja keskustelulle muutoksista.
Jutun mukaan korjuukulut peittyi. Voin silti kuvitella lopputulosta, jossa pyytäisin tarjouksia ensiharvennuksesta 20 m3/ha poistumalla. Muistammehan myös Jessen leimikon 28 m3/ha poistumalla, jossa osa jäi korjaamatta. On ihan normaalia, että kuviolta löytyy huonommin kasvavia kohtia. Maaperä ei ole vakio kaikkialla. Kun mennään rimaa hipoen, tulee välillä alituksiakin. Toki Jessen koivikko oli paljon huonommin hoidettu kuin Sahalan raivatut kohteet, suoraa vertailua ei voi tehdä.
Ensiharvennusten latvuksista tuskin kuutioita tulee, vaikka jonkinlainen rankapino syntyykin. Kuutiot tulee runkojen järeydestä, kun niitä ei korjata juuri ja juuri kuitupuun kokoisena.
8mx8m=64 m2. 10000/64=156 kpl. Aika harvaa.
