Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Maakunnallisesti tärkeät lintualueet / Pirkanmaa julkaisussa on kiinnostava kuva. Tekstissä todetaan, että Siikakangas on maakunnan tärkeimpiä kehrääjän ja kangaskiurun esiintymisalueita. Kuva kohteesta löytyy sivulta 90. Hyvin yksipuolisen talousmetsän näköistä tuo on minun silmääni. Tulee mieleen kuulemani termi viivakoodimetsä.
Maali-raportti, Pirkanmaa
Kyllä, pelkkä metsästysvuokrasopimus ei anna lupaa ruokintapaikalle, eikä kyttäyskopille. Niistä pitää sopia erikseen.
Sitten päästäänkin hauskojen keskustelujen pariin, jos maanomistaja on antanut luvan ruokinnalle omalla maalla ja tämä saa oikeuden ampua peuroja. Kuinka kauas pitää mennä, ettei tarvitse miettiä sitä, puhutaanko toisen ylläpitämältä ruokintapaikalta ampumisesta.
AJ: ”Jos keskisuomalaiset ovat fiksuja eivätkä ruoki, ja sudet ja karhut vievät osan, niin ei ole välttämättä kasvava kanta.”
Veikkaan, että tihentymäalueen ulkopuolella kiinnostus ruokintaan on suurta, koska metsästyspiireissä halutaan saada näille alueille lisää riistaa. Ovat kateellisia etelän porukoille, joilla peuroja riittää kaadettavaksi.
Nyt kun kantaa on leikattu 67000 peuralla n. 150000 peurasta, ruokinnan voi lopettaa.
Metsästyspiireissä on syytä aloittaa asennekasvatus, jos siellä kasvatetaan suurisarvisia pukkeja, joita metsästysoikeuden omistajat ei saa ampua. Tietenkään toisen houkuttelupaikalta ei voi, mutta muuten pitää kunnioittaa metsästysoikeutta.
En silti usko, että maanomistajat saavat merkittävää määrää peuroja nurin eli tuollainen muutos ei ole ratkaisu mihinkään ongelmaan.
Mielenkiintoinen keskustelu on luvassa.
”kanta pidetään tasolla, joka on suunnilleen kaikkien ihmisten hyväksyttävissä. Kaikilla ihmisillä tarkoitan omakotiasujia, kylien asukkaita, viljelijöitä, metsänomistajia, metsästäjiä, luontoharrastajia.
…
Selvityksessä esitetäänkin, että vilkasliikenteisten teiden varrella sijaitsevilla suojelualueilla kannanhoidollinen peuranmetsästys sallittaisiin. Tällainen alue on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Kehä III:n kupeessa sijaitseva Sipoonkorven kansallispuisto.”
Luontoharrastajien hyväksymä kanta eli mahdollisimman pieni ja siten ok. Mutta metsästystä Sipoonkorvessa. Toisaalta eihän helsinkiläiset eläinten oikeuksien puolustajat luontoharrastajia olekaan, mutta alkaako nämä vastustaa metsästystä.
”Selvitysmiehet suosittelevatkin, että ylläpitoruokinnasta luovuttaisiin. Houkutteluruokintaa pitää puolestaan jatkaa, koska se mahdollistaa tehokkaan metsästyksen.”
Kuulostaa järkevältä.
”Maanomistaja-metsästäjät pitäisi saada aktivoitua”
Siinä onkin hommaa, kun yhden tai kahden peuran kaato ei vaikuta mitään. Ja pitää myös säilyttää nykyisten metsästäjien halukkuus kaataa vähintään yhtä ahkerasti kuin ennen. Ettei käy niin, että kaatoja vähennetään vastaavasti, jos muut kaataa enemmän.
Virallisia kaatotilastoja ei taida olla vielä julkaistu, mutta hevosmiesten mukaan päästiin reiluun 65000 kaatoon eli hiukan kahta edellistä vuotta alemmalle tasolle. Näistä n. 80% on yleensä ammuttu kyttäämällä, joten koirien osuus peuroista on onneksi aika pieni.
Pahimmilla tihentymäalueilla on ilmeisesti saatu kantaa jo leikattua viime vuonna, mikä selittäisi kaatojen määrän laskun. Toivottavasti kyse ei ole turnausväsymyksestä.
