Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Tiheässä kasvava puusto on nykytiedon mukaan ongelma vain jos sen sitten harventaa. Aluskasvillisuus=elämä?”
En tiedä tuosta nykytiedosta, mutta harventamattomanakin tiheän puuston ongelmat on nähtävissä. Toki stressaantuneen puuston stressaaminen harventamalla lisää stressiä. Siinä Petkeles on epäilemättä oikeassa.
Luonnon tasapaino on tosiaan vähän erilainen käsite kuin mitä ihminen tasapainolla ymmärtää. Olen silti Annelin kanssa samaa mieltä siitä, että monipuolisuus on hyvä asia. En tunne Keski-Euroopan tuhoalueiden tilannetta, mutta ehkä hyönteisten tuhoamassa kuusikossa ei ole ollut tarpeeksi monimuotoisuutta, vaan liian kuusivaltainen puusto. Se on tarjonnut kuusiporalle liian hyvät olosuhteet.
Tietenkään puhdas ja monotoninen kuusikko ei aina johda tuhoon, mutta riski siihen kasvaa. Riskiä voi lisätä kasvattamalla puusto tiheässä, jolloin puut stressaantuvat, eikä edes aluskasvillisuus tuo metsikköön elämää.
”Korkean suojeluarvon alueet eli HCV-alueet (HCV=high conservation value) ovat poikkeuksellisen laajoja ja yhtenäisiä alueita, jotka voivat koostua useista erilaista luontotyypeistä.”
Näin siihen saakka, kunnes FSC päättää muuttaa kriteereitään. Ja sitähän ei meiltä kysytä. FSC arvioi asiaa sen perusteella, saako sertejä myytyä vai ei.
Nostokoukku on tietysti oikeassa siinä, ettei metsä ihmistä tarvitse. Taimikonraivaustarvettakaan ei ole, jos ihminen pitää näppinsä metsästä erossa. Mutta Nostokoukun viisastelu on turhaa. Ihminen ei hoida metsää metsän takia. Ja vaikka metsä tuhoutuisi, metsälle se on vain uusi alku. Ihmiselle se voi olla konkurssi.
Timppa: ”Kuten olen lukuisia kertoja kirjoittanut, niin metsiemme historiasta voidaan päätellä, että minimaalinen määrä lahopuuta riittää. Kotiaho on kuin AKT. Aina vaan lisää.”
Jos Kotiaho sanoisi, että nyt on hyvä, kaverilta loppuisi työt. Ei tulisi edes pyyntöjä päästä puhujaksi mihinkään tilaisuuksiin tai muutenkaan olla esillä.
Ymmärrän, että luonto on tärkeä asia myös tuotannon kannalta, vaikkei luontoa tuotannon takia tarvitsekaan säilyttää. Tärkeämpiäkin syitä on. Sitä en ymmärrä, että meillä pidetään asiasta niin suurta meteliä, kun Keski-Euroopassa on luonto tuhottu jo pari sataa vuotta sitten, eikä romahdusta ole tullut. Ei, vaikka ympäristöä kuormittaa lähes 10-kertainen väestöntiheys täkäläiseen verrattuna. Tuloksena on se, ettei edes vesijohtovettä voi juoda. Siihen verrattuna täkäläinen metsäkeskustelu on varsin omituista.
