Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset

Ehkä sellainen auto, johon mahtuu kivääri tavaratilaan ilman takapenkkien kaatamista soveltuu hyvin metsästyskäyttöön, vaikkei sillä maastossa ilman maanomistajan lupaa saa ajaa ja aseen kuljetukseenkin maastossa moottoriajoneuvolla on rajoituksia. Yksityisteitä saa ajaa siis ajaa, ellei sitä erikseen ole kunnan viranomaisen hyväksymällä liikennemerkillä kielletty, jos siis jotain aasinsiltaa otsikkoon haetaan.

Minä en pysty todistamaan, kiertääkö maa aurinkoa vai päinvastoin. En myöskään pysty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, mitä ikinä keksit esittää. Se ei silti osoita Elokapinan vilpitön ykköstavoite olevan ympäristön pelastaminen. Miksi ylipäätään pitää ymmärtää liikettä, joka demokraattisesti järjestäytyneessä yhteiskunnassa ilmoittaa perustavansa toimintansa kansalaistottelemattomuuteen. Onko ok, jos tulen sitomaan autosi narulla kiinni lyhtypylvääseen niin perusteellisesti, ettet ilman tuntien tai päivien työtä pääse polttamaan fossiilisia materiaaleja ja saastuttamaan ilmakehää?

Se on selvää, ettei kukaan pilkkiavannon tuijottamisesta rikastu, samoin ei rikastu Kolarin metsissä värjöttelevätkään. He ovat pelinappuloita.

Elokapina on ulkomainen peiteorganisaatio, jonka tehtävänä on hankkia omistajilleen rahaa ja valtaa. Sitä saadaan, kun tehdään näyttäviä tempauksia istumalla kaupungin pääkadulla tai keskeyttämällä hakkuita ja tuomalla media paikalle. Oikeastaan liikenteen eli kaupunkilaisten häiritsemisen Elokapina jo arvio kannattamattomaksi, koska sillä vaikeutetaan suurten kaupunkilaismassojen elämää, eikä saadakaan myötätuntoa eli rahaa ja valtaa. kaupungeissa on liikaa muitakin

kuin vain jalan ja pyörällä liikkuvia. Metsät on siksi parempi ympäristö toimia, koska hakkuita on kaupungeissa helpompi kauhistella ja siten suhtautua myönteisesti kansalaistottelemattomuuteen. Keskustelu katkeaa siinä vaiheessa, kun aletaan puhua tarpeesta saada uusiutuvia raaka-aineita ihmisten päivittäisiin tarpeisiin.

Metsäkatoon puuttuminen on vaikeampi kysymys, koska kaupunkilaiset tarvitsevat lisää asuin- ja yritysalueita, teitä, sähkölinjoja yms. heidän elämäänsä suoraan vaikuttavia alueita. Niitä estämällä ei saada myötätuntoa.

90-luvulla jatkui Turku-Helsinki moottoritien rakentaminen vuosikymmenten tauon jälkeen Turun päässä ja siitä 2000-luvulla Helsingin suuntaan edeten. Tätäkin hanketta moni vastusti, itsekin muistan siihen liittyvän mielenosoituksen. Nyt on jo sopiva hetki kysyä, mikä olisi ollut parempi vaihtoehto silloisen vanhan ykköstien korvaajaksi, vai olisiko 3% vuosivauhdilla kasvavan liikenteen edelleen hyvä kulkea jonossa tuota vanhaa, jo 90-luvulla ruuhkautunutta ränniä pitkin. Ei, kansalaiset tietää jo yhteiskunnan kehityskulun, eivätkä anna tukeansa tällaiselle idealismille. Sama koskee Helsingin kasvutavoitteita. On ihan ok asuttaa sinne 250 000 uutta ihmistä muutaman vuosikymmenen aikana. Se vaan tarkoittaa sitä, että seudun viimeisetkin viheralueet joutuvat lujille tässä paineessa. Itäpuolelta jo käytiin Sipoon puolella varkaissa. Mikä sen seikkailun lopputulos sitten olikaan.

Metsästyslakia ja ajoneuvoasetusta lukemalla varmaan vastaus löytyy. Enemmän metsästyskäyttöön liittyen kannattaa miettiä sitä, saako saaliin kuljetettua pois metsästä. Toki peuran vasa menee hyvin sidottuna tarakalla, mutta aikuinen vaatii jo peräkärryn.

Tosin metsästys ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, joten turha siitä tämän otsikon alla on keskustella. Sähköavusteinen polkupyörä on ok maastossa, vaikka mielekästä silläkin on ajella vain kohtuullisen hyviä polkuja tai metsäautoteitä. Jos sattuu poikkeuksellisen hyvät hanget, läskipyörällä voi olla mukava kierrellä soita.

Sikäli se ei ollut periaatteellinen, että ainakin luvun etumerkki pitäisi olla tiedossa.

Panostusten pohdinta kannattaakin aloittaa jo ennen hakkuupäätöstä. Näin minäkin olen tehnyt, kun olen hoitanut alikasvoskuusikoita. Tavoitteena on, ettei tulevien hakkuiden myötä ajauduta tilanteisiin, jossa kannattavuus on utopiaa kuten pienaukoissa. Niitäkin minulla edellisten omistajien jäljiltä on. Esimerkkinä yhden olen saanut kasvuun kohtuuttomalla työmäärällä, toisessa noin puolet kasvaa istutusmäntyä ja puolet heinää, yhdessä ei ole Tapaninmyrskyn jälkeen taimettumista tapahtunut, enkä sille mitään ole tehnyt. Uudistan sen viereisen kuvion avohakkuun myötä. Yhtään hyvää kokemusta ei ole. Silti metsitän nuo, koska en tällaisia reikiä metsissäni halua katsoa, vaan pidän kuviot ostajia kiinnostavina. Yhtään en enää itse tee. Yhden olen tehnyt.

En ymmärrä, miksi surkean kasvun toteamisen käännät talouden unohtamiseen ja puuntuotokseen keskittymiseen. Minusta tavoitteena on löytää halvat keinot saada metsät hyvään kasvuun. Ihan tarpeeksi olen harjoitellut niitä menetelmiä, jossa työmäärä on kohtuuton. Kustannukset ovat pysyneet kurissa omalla työllä, mutta mikään ratkaisu se ei ole, koska aikaa ei ole rajattomasti käytettävissä.