Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Itsekin toivon, että mettämies vihdoin kommentoisi jotain yksilöityä kommenttia lapsellisten heittojen sijaan.
Naarasvoittoinen metsästys ei onnistu siksi, että riistapolitiikassa on tavoitteena kannan tuottavuuden maksimointi, oli kanta suuri tai pieni. Edelleen pitäisi määritellä kannan tavoitekoko. Sen jälkeen haetaan keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Hirvet on mahdollista helposti ampua vähiin toisin kuin peurat. Siksi hirviluvissa tarkkaan määritellään aikuisten uros- ja naarasluvat sekä vasat. Jossain vielä sonneille sarvipiikit. Ei ihme, jos ei speksien mukaista hirveä tule vastaan.
Varmaan moni muukin asia on muuttunut 25 vuodessa kuin hirvikanta. Minä en lue lehdestä, miten herkästi koivu- ja mäntytaimikko tuhoutuu. Olen kokenut sen itse ja tiedän, että n. 3-3,5 (virallinen luku) aiheuttaa raivattuun taimikkoon täällä välittömän tuhon. Kun vielä peurat syövät alle metrisiä taimia, metsätalouden kannattavuus on hyvin heikkoa näiltä osin. Parempi olisi myöntää tilanne, eikä puhua raivaamisesta riskin pienentäjänä.
MJO: ” Lisäksi vaikka kannasta tehdään päätöksiä. Yksikään maanomistaja ei laske hirviä, jolloin oikea kanta tiedettäisiin. Puskista huutelijoita löytyy, mutta ei todisteita oikeasta kannasta.”
Päästäisiin edes siihen, että papereihin saataisiin sidosryhmäkuulemisessa (mtk, ely) esitetty luku. Sitten olisi syytä pohtia, päästiikö metsästyksen tuloksena tavoitteeseen oikeasti vai vain virallisesti.
Hyvä tietää, että lakiin perustuva sidosryhmäkuuleminen on metsästäjän asennemaailmassa vain puskista huutelua.
Reva-Leenan tapa kirjoittaa voi hämmentää uusia kasvoja, mutta tällä kertaa olen samaa mieltä. Laatikossa on n. 100 kpl, joten jos tarve on n. 100-200 kpl, siirtoistutuksen saa unohtaa. Nolla pois perästä, niin voisi harkita.
Itse olen tuollaisia määriä ottanut metsänhoitoyhdistykseltä täydennysistutukseen ja yleensä saanut ne joko heti tai seuraavan tilauserän myötä. Ei kaikkia taimia tarvitse talvella tilata. Hyvin asiansa hoitava mhy toimittaa tällaisiin tarpeisiinkin.
Pellon metsityksessä kannattaa varautua heinäämiseen. Nyt näyttää kivalta, mutta juhannukseen mennessä heinä tukahduttaa taimet. Pari kertaa kesässä siis pitää heinätä, ellei käytä glyfosaattia. Ja koivut maistuu sorkkaeläimille eli ne pitää käsitellä ensimmäisen kerran Tricolla jo taimilaatikossa, toisen kerran kun ovat päässeet kasvuun ja kolmannen kerran syyskuussa. Jatkossa kaksi kertaa kesässä, kunnes ovat vähintään viisimetrisiä. Tricoa saat Riistakeskuksesta n. 50 €/10 l. Se riittää tuolle taimimäärälle pitkäksi aikaa.
Istutukseen kannattaa hankkia pottiputki, mutta heinikon juurimattoon se ei pysty. Siispä pistolapiolla istutuskihdan muokkaus.
Mutta ei kannata säikähtää, pieni ala on hoidettavissa.
Suorittava: ”Ja Gla:lle. Oleellista ei ole taimikoiden määrä ,vaan missä kunnossa ne taimikot ovat. Sinne hirvet pakkautuvat ,missä on runsaasti syötävää. Suorittavat pelkän ohimarssin , jos vatsa ei rupea täyttymään.”
Eli syöntipaineen jakautumisella laajemmalle alueelle ei siis olekaan merkitystä. Tämä selvä, pidetään mielessä.
Narisija: ”Narisijan kokemuksen mukaan lehtipuuvesakon poisraivauksella ei ole mitään vaikutusta.”
Minä puolestani en osaa verrata, kun itselläni taimikot on raivattu. Yksi tien varressa oleva hieskoivun valtaama männikkö (ei siis minun) näyttää autosta katsottuna säästyneen, tosin männyt ovat jo kärsineet varjostuksesta. Omista taimikoista kokemukset sanoo, että trico on ainoa keino estää syönti.
Suorittava: ”No hoitakaapa homma ,kun osaatte paremmin. Ei se tilanne pelkästään valittamalla parane. Itse olen koettanut runsaat 50 vuotta pitää hirvikantaa hallinnassa vaihtelevalla menestyksellä monen muun ohella.”
Veikkaan, ettet ole kertaakaan äänestänyt sidosryhmäkuulemisessa maanomistajien tavoitekannan puolesta eli tavoitellut alempaa kantaa kuin nyt.
Minulla on edustajat arn:ssä, joten yritystä on ollut. Metsässä sitten toteutetaan tätä päätöstä. Metsästys ei nyt ole kiinnostava asia, täällä ainakin luvat käytetään tehokkaasti, joten sieltä ei kehityskohdetta löydy. Tästä olen jankuttanut jo vuosia, silti yhä uudestaan keskustelu yritetään ohjata sivuraiteelle puhumalla makkaranuotioista. Ja hoitorästeistä.
Suorittava: ”Toimiva koira on paljon varmempi apukeino hirvien löytämiseen ja se toimittaa saaliin ammuttavaksi. Siksi olen huolissani siitä ,että tätä keinoa ei voi käyttää täysimääräisesti petouhan takia. Seuraukset näkyvät esim Gla:n kotikonnuilla ,jolla hirvivahinkoja ei ole saatu kaikkien toivomalle tasolle.”
Väärin. Täällä hirvikanta on tavoitteen mukainen. Ongelmana on vain se, että tavoite on turhan suuri.
Kysyin edellisellä sivulla, miksi alat puhua väärin hoidetuista taimikoista, kun käsitellään taimikoiden määrää. Vastauksessa aloit puhua väärin hoidetuista taimikoista…
