Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Maanomistaja on huono termi kuvaamaan suhdetta hirviin ja puuntuotantoon. Eikö tästäkin ole jo tarpeeksi puhuttu vai onko termin käyttö tapa ohjata huomio aiheesta sivuun.
Tämä tosiaan oli hauska yksityiskohta, vaikkei ehkä jutun pointtina ollutkaan:
”Koneen koura nappaa hoikan männyn ja kippaa sen maahan. Puunrunko syöksyy kouran läpi ja samalla oksat lähtevät siististi irti. Lopuksi koura pätkii rungon samanpituisiksi tukeiksi.Käynnissä on viiden hehtaarin ensiharvennus Songan kylässä Rovaniemellä.”
Mutta:
”Moni Suomea kiertänyt lomailija on huomannut, että vihreää kultaa kaadetaan nyt toden teolla. Tuttu mustikkametsä tai mökkitien pientare on parturoitu.
…
Harvennushakkuut ovat lisääntyneet voimakkaasti, kun taas niin sanotut uudistushakkuut eivät ole hehtaareissa mitattuna juurikaan kasvaneet viime vuosikymmeninä.”
Avohakkuitahan kritisoidaan, mutta harvennuksia tehdään ylivoimaisesti eniten ja niiden määrä on myös lisääntynyt. Tällöinhän pitäisi olla tyytyväinen kehitykseen, harvennuksessa metsä säilyy peitteisenä, maisema ei pilaannu ja virkistysarvot sekä mustikkamaat säilyvät. Jutun leimikossa ei puuta mene edes syntiseen sellukattilaan, kun ensiharvennusleimikosta kerätään tukkia. Kaikki hyvin. Silti toimittaja kytkee hakkuiden kasvun metsän parturointiin. Kova on tarve luoda katastrofitunnelmaa ja näin pedata hakkuita vastustaville voimille parempaa asemaa Suomessa.
”Aika selväänhän tuossa sanotaan hakkuiden määrän ”kasvaneen tasaisesti”.”
En minä kasvun tasaisuudesta puhunut.
”Puolet lisää luonnonvaran käyttöön 40 vuoteen on paljon. Siitä voinemme kaikki olla samaa mieltä.”
Scientist ihan oikein totesi, että kasvun suuruutta pitää peilata tunnuslukuihin. Vasta sitten voidaan arvioida asiaa. Toimittaja ei viitsinyt sitä tehdä, koska vuoden -85 tilanteeseen oli päästy systemaattisen metsänkasvatusmenetelmien kehityksen tuloksena ja tällöin on aika luontevaa myös lisätä hakkuiden määriä. Mutta eipä tullut puheeksi puuston kasvun, puuston määrän ja hiilivaraston hurja lisääntyminen. Olisi mennyt kunnia väärään osoitteeseen.
Toimittaja ei myöskään puhunut puuperäisten tuotteiden kulutuksen kasvusta, vain hakkuumääristä. Kulutuksen kasvun kohdentaminen olisikin ollut paljon vaikeampi asia kuin metsätalouden kritisoiminen.
Jostain syystä esim. bensakauppiaita ei syyllistetä Ylen jutuissa bensan myyntimääristä tai öljyntuottajia öljyn tuotantomääristä. Eikä ylistetä tilannetta, jossa OPEC rajoittaa tuotantomääriä nostaakseen raakaöljyn hintaa.
Petkeles: ”Joo, ovatkohan liehuletit olleet päivääkään töissä yms.”
Ylen toimittajat? Kyllä mielestäni toimittajat ihan työkseen juttuja kirjoittavat eli ovat töissä. Pidä vaan mielikuvituksesi kurissa vai onko mukavampaa keksiä asioita, joita voi sitten osoittaa tyhmiksi ja kuvitella nostattavan itseään näin jalustalle.
Hirviporukoissa on joillain halukkuutta kannan kasvattamiseen tai ainakin ylläpitoon vahvana. Sitten on niitä, jotka haluavat pitää kannan maltillisena. Täällä on kuitenkin turha syyllistää yksittäisiä rivimetsästäjiä, koska toimintaa ohjataan muualla. Hirvipolitiikka on siis suurimman kritiikin aiheena.
Toki sekin närästää, kun syy hirvituhoihin löytyy väärin raivatusta taimikosta tai kun metsästäjä ilmoittaa lehtiartikkelissa, ettei 9 hirveä/1000 ha ole paljon, se ei ole aiheuttanut tuhoja, eikä kukaan maanomistaja kaipaa kannan leikkaamista. Tai että hirvikannan leikkaaminen arvosta 6 hirvitaloussuunnitelman mukaiseen tasoon olisi kohtuutonta.
Aplin linkittämä Ylen juttu:
”Tälle vuodelle Luke ennakoi varovaista yhden prosentin kasvua metsähakkuissa verrattuna edelliseen vuoteen. Lopullinen määrä riippuu siitä, miten maailmantalous ja sitä kautta puun kysyntä kehittyy.
Metsähakkuiden määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmenet. Kun vuonna 1985 hakkuukertymä oli Luken tilaston mukaan 49 miljoonaa kuutiometriä, vuonna 2024 se oli 74 miljoonaa kuutiota.
Se tarkoittaa hurjaa 51 prosentin kasvua 40 vuodessa.”
Lasketaanpa. 49:stä 74 miljoonaan 40 vuodessa tekee 1,1% vuodessa. Luke ennakoi varovaista prosentin kasvua, mutta Ylen mukaan 1,1% kasvu on hurjaa.
”Ilmastopaneelin mukaan hakkuiden vähentäminen olisi huomattavasti halvempi tapa päästä ilmastotavoitteisiin kuin esimerkiksi tekniset hiilinielut. Tosin Petteri Orpon (kok.) hallituksesta tuskin löytyy poliittista tahtoa hakkuiden rajoittamiseen.”
Oikeistohallitus mainittu jarruna hakkuiden rajoittamiselle. Ei sanaakaan koko jutussa siitä, mitä hurja 51% kasvu 40 vuodessa on vaikuttanut työllisyyteen, vientiteollisuuteen ja verotuloihin, joiden varassa Ylen toiminta pyörii.
”Varsinainen hirvien vaikutus ylettyy korkeintaan kolmeen metriin.”
Tämä on taas hirvimiesten tietotoimiston vaihtoehtoista totuutta ja vastoin kaikkea muuta ohjeistusta. On siinä naurussa pitelemistä, kun on suojannut taimikkoa kolmemetrisrksi ja seuraavana vuonna se tuhotaan. Korvauksia ei Tricon käytöstä saa.
Tricossa on se huono puoli, etten minä ainakaan uskaltaisi jättää ruiskutusta muiden tehtäväksi. Työn tuloksen valvonta on vaikeaa, eikä takuuta toimivuudesta ole. Jos työn hinta sisältää aineet, houkutus nuukailuun kasvaa. Jos aineet laskutetaan menekin mukaan, menekki kasvaa herkästi turhan suureksi.
