Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Epäilen rantaviivan olevan 85-90% luonnontilaista. Ihmistoiminnan vaikutus yltää muuallekin kuin saunan terassille.
Se oli vastine yritykseesi vesittää aihe kysymykselläsi, johon ei yksiselitteistä vastausta ole. Vesillä liikkuessa kuitenkin näkee, miten rakentaminen tuhoaa ympäristöä. Mökkitontin vaikutus ei lopu laiturista 5 m päässä alkavaan ruovikkoon. Tontti rikkoo yhtenäisen rantavyöhykkeen ja sen rauhan. Tällöin lajisto siirtyy muualle.
Heitän vastapallon: Voidaanko olettaa, että näin ei tapahtuisi?
Ketut ja supikoirat viihtyvät hylättyjen rakennusten alla. Kesämökkien ongelma on kuitenkin rantaviiva, joa ei säily mökkitontissa yhtenäisenä. Tilaa järjestetään uimiseen, laituriin ja moottoriveneen säilytykseen. Siinä menee litujen pesä- ja kalojen kutupaikat sekä muut elinympäristöt. Vähäinen käyttö ei tätä poista ja koknaan hylättyjen mökkien määrä on hyvin pieni osa kokonaisuudesta
On vain yksi palsta, jossa ojiettu kuvio rajautuu lampeen. Ojat kaatavat pois pin, joten kysymys ei koske tätä. Mutta karttaa katsomalla näkee, miten kaikki ojat johtavat isompien ojien kautta jokiin ja lipulta mereen. Välissä ei ole mitään katkoja. Tiedä sitten, miten ravinteet ja humus sitoutuu matkalle.
Tärkeintä lienee kasvukauden aikainen pinnan taso. Ylimmillään pinta on kasvukauden ulkopuolella. Silloin 30 cm voisi olla hyvä. Mikä taso silloin olisi kasvukaudella ja miten se suhtautuu päästötavoitteisiin, sitä en tiedä. Vain sen, että suometsiin liittyviä viisauksia on nyt niin paljon liikkeellä, ettei ihan viimeisimpien muotivirtausten perässä kannata hötkyillä. Tämä asia on kuin vauvojen ruokasuositukset, muuttuu muutaman vuoden välein, kun joku haluaa keksiä pyörän uudestaan. Suon osalta asiaa ei edes tunneta, mutta se ei estä suositusten päivityksiä.
AJ: ”Oikea uutta luova tutkimus on eri asia kuin jonkun tilaama selvitys, jossa vain sovelletaan valmiita malleja (vaikka melumallinnusta). Jälkimmäisissäkin raportista ilmenee miten työ on tehty ja sen voi toistaa. Ne eivät ole kuitenkaan vertaisarvioituja eli yksi osa laatukontrollista puuttuu.”
En tiedä, onko tätä vertaisarvioitu, mutta tutkimukseksi yliopisto tätä nimittää ja se on julkaistu kansainvälisessä Canadian Journal of Forest Research -lehdessä.
Tutkimuksessa puustoa simuloitiin EFIMOD-prosessimallilla.
Rahoitus tulee Strategisen tutkimuksen neuvostolta. Se taas on Suomen Akatemian alla, jonka rahoittaa valtio. Melkoinen himmeli.
Kellarin ovea kolkutellen kysyn, onko tuo tutkimusta vai jotain muuta? Jos se ei ole tutkimusta, miksi yliopisto voi sitä tutkimukseksi nimittää?
”Mutta on hieman eri asia onko metsästettävänä, millä perusteella tahansa, 450 eläimen kanta vai 75 000 eläimen kanta. Jälkimmäinen sallii vähän leveämmän virhemarginaalin.”
Hirviä kaadetaan reilut 30 000 yksilöä 80 000 kannasta.
Susia 100 yksilöä 450 kannasta, joka on ollut rauhoituksen takia räjähdysmäisessä kasvussa.
Mikä riski tähän liittyy?
