Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Me tiedetään, paljonko susi syö lampaita. Tällöin syntyy tarve vähentää vahinkoja. Metsästäjät haluavat vähentää vahinkoja kannanhoidollisella metsästyksellä vedoten ihmisarkuuteen. Tähän luontoväki vastaa, ettei ole näyttöä arkuuden lisääntymisestä ja se pätee oikeudessakin. Eli tuo peruste vaatii tiedettä. Ei siis haittojen osoittaminen, vaan haittojen torjuminen.
En ota kantaa, miten suden metsästys vaikuttaa sen käytökseen. En siihen, vähentääkö se haittoja, onko vaikutusta mihinkään suuntaan vai pahentaako se.
Harmillinen on asetelma, jossa haittojen vähentämispyrkimykset pitäisi voida osoittaa tieteellisesti, jotta toiminta olisi oikeutettua. Kun tieteellistä näyttöä ei ole, mitään ei haittojen vähentämiseksi saisi tehdä. Tämä menettely halvaannuttaa Suomen. Paljonko ratkaisuja pitää tehdä ilman tieteellistä näyttöä ja paljonko maksaisi tieteellisen näytön hankkiminen.
Kuitenkin tällaista heittoja voidaan kritiikin keskellä heittää:
Sudet ovat elintärkeä osa Suomen ekosysteemejä ja niiden tuomat hyödyt ovat paljon suurempia kuin haasteet.
Tieteellistä näyttöä tuosta ei ole, joten heitto on ala-arvoinen floppi luontoväeltä.
Tämäkin on käsittämätöntä tuubaa:
Suomen susikanta on edelleen erittäin uhanalainen ja Luonnonvarakeskuksen mukaan liian pieni säilyäkseen geneettisesti elinvoimaisena.
Susikantaa pitää arvioida kannan tiheyden perusteella, ei pääluvun mukaan. Täällä tihentymäalueella susi ei todellakaan ole millään mittarilla uhanalainen ja metsästys ihan vaan kannan harventamistarkoituksessa olisi täysin ok.
Rahaa riittää ahventen lähetinseurantaan. Kohta saadaan tiedettä, voiko ahvenia onkia. Ei ihme, että ollaan menossa konkurssiin.
Ehkä moni ostaa tuon auton vain parin vuoden käyttöä ajatellen. Luotettavuustilastojen häntäpään merkin suosiota on muuten vaikea ymmärtää.
Toyotan tulos puolestaan ei yllätä. Merkki on japanilaisista ainoa isommalla markkinaosuudella ja edustus löytyy joka kylästä. Nissanista ei kannata enää japanilaisena puhua, avioliitto Renaultin kanssa on romuttanut laadun. Miksi muut japanilaismerkit eivät ole onnistuneet, sitä voi ihmetellä.
Saataisiin edes moottorikelkan, tai kuten kaljamahaiset tosimiehet/turistit/harrastajat sanovat, kelekan, käyttö rajattua vain työkaluksi.
Suorittava: ”Varhain tehty varhaisperkaus ja toistaminen seuraavalla kasvukaudella vähentävät varmasti hirvien vierailuja. Rajoittuvat läpikulkuun. Hirvet eivät kuitenkaan näissä olosuhteissa vähenee ,vaikka kuinka haluttaisiin ja kuviteltaisiin.”
Hirvikannan suuruus päätetään, kun määritetään tavoitekanta. Kaatoluvat määritetään sen perusteella, halutaanko hirviä lisää vai vähentää.
Hirvikannan kokoa ei määritellä taimikoiden raivauksessa, joten luonnollisestikaan hirvet eivät raivaamalla vähene. Miksi tuo pitää ottaa edes puheeksi.
AJ: ”Hapertuuko maamme puujalka, jos kansalaiset eivät enää näe yhteyttä metsän ja hyvinvoinnin välillä?”
Jälleen kerran haluaisin korostaa yhteyttä metsän ja oman, ekologisena pitämänsä kotimaisen uusiutuvan raaka-aineen kulutuksen välillä sekä tämän vaihtoehtojen. Metsätalousvastainen media kiertää aiheen kaukaa tietäen joutuvansa muuten vaikeuksiin. Niiden intresseihin kuuluu keskittyä puiden päätymiseen pohjattomaan sellukattilaan, hiilinielujen hupenemiseen, sekä metsätalouden osallisten voittoihin.
Harmillista on myös metsätalouden etujärjestöjen hampaattomuus tässä suhteessa.
