Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Oulujärven vesi on yhtä kirkasta, vaikka Vesi.fin mukaan ei pitäisi olla.”
Annatko arvot, joista tuo ilmenee?
Eiköhän suot tulvahuippuja tasaa ja ojitus korosta niitä eli lisää eroosiota ja huuhtoutumia. Lisäksi virtaamat kuivana kautena heikkenevät nopeammin ojitusten takia. Pienet uomat ei tämän takia tarjoa kaloille elinkelpoisia olosuhteita, kun vesi loppuu kesällä.
Kun suo ei ole täynnä, suo sitoo vettä ja valuttaa/haihduttaa sitä hitaasti. Täyteen kyllästyneestä suosta kaikki vesi tietysti valuu pois, mutta tuskin samalla nopeudella ilman ojia kuin ojitettuna. Lisäksi aina suo ei ole täynnä, joten tällöin se sitoo vettä.
Onhan tämä jossain tutkimuksessa osoitettu paikkaansa pitämättömäksi. En ole tutkimusta lukenut, mutta arvelen ristiriidassa olevan kyse tarkastelukulmasta. Jos tarkastellaan täyden suon käytöstä, ero ojitettuun voi olla pieni. Ja aina löytyy joku Liuhapuro, jolla voi ratsastaa vaikka auringonlaskuun saakka.
Isaskar: ”yksioikoista ajattelua ns. ornitoligilta.”
Luontoradiossa on aina suhtauduttu negatiivisesti metsätalouteen. Se varmaan heijastuu siihen, ketkä pääsevät ääneen asiantuntijoina ohjelmissa.
”Ensinnäkin tekopökkelöiden tarkoitus ei ole olla vain lintujen kolopuita.”
Tuo yksipuolinen näkemys minuakin vaivasi, kun aihetta käsiteltiin. Oli aika kiusallista kuunneltavaa. Kuollutta puutakin pidettiin merkityksettömänä, kun runko kuivuu pystyyn. Pitäisi olla kosteassa paikassa.
”Toiseksi oikein tehtynä tekopökkelöiden tukena on muita säästöpuita.”
Parhaassa tapauksessa etenkin lehtipuista puhuttaessa alla myös alikasvoskuusta. Ja pianhan ympärille kasvaa muuta puustoa. Mutta silmä pökkää vain tuoreeseen aukkoon.
”Sitten oli vielä tämä kaiken kattava julistus, että taimikoissa ei ole lainkaan lintuja tai kolopesijöiden paikkoja.”
En muista, sanottiinko, ettei ole lainkaan lintuja. Mutta onhan taimikossa pulaa kolopesijöiden pesäpaikoista.
”Juuri kun on keksitty, että hömpät viihtyvät siellä.”
Varmaan moni muukin, mutta uutisen mukaan hömppien saama hyöty on lyhytaikainen, eikä liity pesimiseen:
Tutkimuksen mukaan poikasten koko pesäpoikasaikana ja myös selviytyminen ensi lennolle vahvistuivat, kun avohakkuun tekemisestä oli kulunut 5–10 vuotta. Vaikutus hömötiaisten selviytymiseen ensi lennolle kääntyi kuitenkin kielteiseksi, kun avohakkuusta oli kulunut 11–20 vuotta.
”Tässä juuri tänään raivasin taimikkoani, jossa oli useampikin pystykuollut ja laho yli 10 cm leppä. Näytti olevan kovasti reikiä kyljissä – en alkanut lintulaskentaa tekemään, kun oli muuta hommaa.”
Itsekin pyrin säästämään sekapuustoa, mutta ei ne kuole 10 senttisinä. Tuohan viittaisi hoitamattomuuteen.
”Voisi ornitologi jalkautua tavalliseen talousmetsään, niiden helppokulkuisten mäntykankaiden taimikoiden sijaan.”
Riippuu tietysti, mikä on vertailukohta. Ohjelmassa puhuttiin ”oikeasta metsästä”.
Juurikääpä ja linnut ovat ihan hyviä syitä välttää raivausta pesimäaikaan. Sen verran talviraivauksen aikanakin lintujen pesiä löytyy nimenomaan sieltä, missä tarvetta kuusten harventamiselle on.
Salaraivaajien pitää siirtyä raivausveitsen käyttäjiksi. Vaan eiköhän sen hallussapito pian kielletä, kuten joskus menneisyydessä äänenvaimentaja metsästyskäytössä.
”Uskon, että nyt alue saadaan palautettua luonnolliseen tilaansa siten, että jatkossa aiempaa kirkasvetisemmän järven äärellä kuuluu lintujen laulu ja tulevat sukupolvet voivat käydä alueella, vaikka poimimassa lakkoja”, Purmonen sanoo tiedotteessa.
Viime viikon Metsä-Suomessa tutkija kertoi, miten hidas ennallistumisprosessi on ja miten ravinnekuormitus vuosikausien ajan kasvaa.
