Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ei yhteislupaa kukaan ole kritisoinut, päinvastoin. Piti vaan oikaista harhaanjohtavia kommenttejasi metsästyksen rutiineista.
Nostokoukku: ”Eiköhä kyseinen lakitoimisto joudu toimimaan voimassa olevien lakien ja asetusten puitteissa. Ei lain noudattamisessa voi käyttää mielivaltaa. Mielivaltaa voi käyttää niiden asioiden yhteydessä, joita varten ei vielä ole lainsäädäntöä, esim. tuurivoimarakentamisessa.”
Laki on tulkinnallinen ja koska hovista voi tulla päinvastainen tuomio kuin raastuvasta, mielivallasta puhuminen ei ole puhekielessä iso virhe. Oikeuslaitoksen oikeudenmukaisuuteen luottaminen on lapsellista ja osoittaa kokemattomuutta aiheesta.
Pari kertaa oikeudessa olleena olen nähnyt prosessin ja tunnistan siihen liittyvät riskit. Maallikkotuomari on vaikeassa tilanteessa, kun oman alan ammattilainen joutuu selittämään tälle alkeellisia perusasioita. Vertauksen vuoksi metsäasioissa tuomari voisi kysyä, miksi ja miten puita hakataan, pesäpallomailalla vai nyrkeillä.
Ehkä silti enemmän närästää toiminnan periaate. Luontojärjestöjen tehtävänä on vastustaa toimintaa. Metsätaloudenharjoittajan tehtävänä on tuottaa puuta ja saada näin itselle tuloja. Järjestö saa rahoituksen esim. Koneen säätiöltä. Järjestön elinkelpoisuuteen ei vaikuta oikeusprosessin lopputulos. Aina kun rahaa on, silloin mällätään. Konkurssia ei tule, jos oikeudessa hävitään. Lakitoimisto hakee markkinarakoa ja tavoittelee Koneen säätiön rahoja. Mitä paremmin jutuissa onnistuu, sitä todennäköisemmin saa laskuttaa jatkossakin. Ja järjestön tarpeellisuuden määrittää mielikuva ongelmien suuruudesta. Valtaa eli rahoitusta tavoitellaan luomalla mahdollisimman synkkä kuva luonnon tilasta.
Metsätaloudenharjoittaja ei saa ulkopuolista rahoitusta oikeudenkäynteihin ja niiden vaatimaan ajankäyttöön. Tuotanto kärsii aina riippumatta prosessin lopputuloksesta. Ja jos tuottajalla kulut ovat suuremmat kuin tulot, jokainen ymmärtää lopputuloksen.
Suorittava: ”Löydettiin jahdin päätyttyä peräti yksi emä ja vasa metsästysalueeltamme dronen avustuksella. Käyttäjänä vuosikymmeniä alueella koiria ohjailleet kaverit .Olisiko 1,5 hirveä/ 3700ha oikea määrä ilmoittaa jääväksi kannaksi ,kun menetelmä on niin luotettava?”
Ehkä pitäisi nostaa metsästysalueen minimikokoa 1000 hehtaarista kymmenkertaiseksi. Tällöin vähenisivät suorittavan pelkäämät hirvityhjiöt. Myös laskennoista saataisiin parempia tuloksia eli kannan arvioinnin tarkkuus paranisi. Yhteisluvalla voisi olla pienempiäkin alueita, mutta arvioinnit pitäisi tehdä yhteislupa-alueella kokonaisuutena.
Tämäkään ei takaa luotettavuutta. Olihan suorittavan hirviporukan maillakin pitkään tyhjää jahdeissa, kunnes löysivät paikan, johon hirvilauma oli asettunut.
Yhteisluvassa jokainen seura/seurue ilmoittaa metsästysalueensa, jossa todetaan yhtenäisen pinta-alavaatimuksen täyttyminen ja ettei alueet mene ristiin muiden kanssa. Yhteislupamenettely on siis alueelle haettujen lupien määrä, jossa luvat jaetaan seuroille tai seurueille sovitulla tavalla.
Yhteislupamenettely ei tarkoita sitä, että alueen A seura voi metsästää seuran B alueella. Toki B voi kutsua A:n yhteisjahtiin. Tällöin jahti tapahtuu B:n johtamana. Siihen ei tarvita metsästysvuokrasopimuksesta lupaa, kuten ei isäntien valvonnassa olevien vieraidenkaan ottamista mukaan seuran jahtiin.
”Mikäli/ kun vuokrasopimuksessa lukee ,että tila voidaan liittää yhteislupa-alueeseen ,on muillakin seuroilla vuokrasopimuksen tehneen ohella mahdollisuus metsästää ko alueella.”
Yleensä ei lue ja vaikka jollain lukisikin, ei noita tilkkuja voi jahdissa hyödyntää. Riistakeskuksen sopimuspohjassa ei ole oletuksena, että alue vuokrataan sorkkajahtiin yhteislupa-alueelle. Miten edes voisi vuokrata, kun luvat haetaan joka vuosi, mutta sopimus tehdään yleensä toistaiseksi voimassa olevaksi. Eihän vuokralainen edes tiedä, kenelle maansa vuokraa, jos yhteisluvalle sen antaa.
Yhteisluvasta vielä. Tarkoittaako se Suorittavan mailla, että naapuriseuran alueelle mennään hirven perässä? Täällä yhteisluvassa on muutama seura, mutta kaikki metsästää omilla maillaan. En minä ole vuokrannut maitani naapuriseuralle, eikä yhteisluvalla sitä voi kiertää. Seurakin on määritellyt toiminta-alueen, eikä sen ulkopuolella voi toimia, vaikka joku maansa haluaisikin vuokrata.
Täällä taas peltojen tilkuttamat maat vaikuttaa hirvien liikkeisiin. Kovin suurta metsää ei hirvilauma tarvitse, mutta jotain kuitenkin ja hyvät yhteydet muihin metsiin. Tällöin 3700 ha tilkkuja on useita, joissa ei hirvet viihdy. Jos tuolta omistaa metsäsaarekkeen, voi vähätellä hirvituhoriskiä. Toisaalta kun tuo lasketaan pinta-alaan ja hirvet viihtyy muualla, syöntipaine on sitäkin suurempi. Metsäisillä alueillahan talousmetsät tapaa olla, pelloilla ja pienissä saarekkeissa metsän osuus jää vähäiseksi. Toki hirviä pelloillakin näkee, mutta ei sekään syöntipainetta taimikoissa tarpeeksi vähennä.
Täällä on yhteislupa, mutta rajansa silläkin. Olen kyllä nähnyt rajan molemmin puolin metsästystä, eipä raja mikään este metsästykselle ole. Sama se on koira hakea naapurista kuin omalta puolelta. Ihmiset kuitenkin tuntevat toisensa, ei nyt sentään Helsingissä olla.
