Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Nostokoukku: ”Näkyy noitten nuorien tieltä suistumisia olevan tapahtunut varsin paljon. Samoin päivittäin uutisoidaan jossain päin tapahtuneista puukotuksista.”
Puukotuksilla tuskin on yhteyttä hirvikantaan, vai onko hirviporukoissa tunteet jo noin kireänä. Liikenteessä tapahtuu, mutta nyt puhutaan muutoksen suuruudesta. Etumerkkikin olisi hyvä tietää. Olet väittänyt käytöksen menneen huonoon suuntaan, mutta yhtään todistetta asialle et ole esittänyt. Jostain silti olet mielipiteen muodostanut, iltalehden lööpeistäkö joissa ainoa motiivi on myydä lehteä?
”Tervetuloa muuten katsomaan nuorten liikennekäyttäytymistä tänne pienille kylille ja taajamiin. Mustaa poltettua kumia laidasta laitaan on jokaisella tiellä. Ja kun ensilumi taas sataa, alkaa perän luistattaminen ojanpohjia pitkin.”
Ainahan se noin on ollut, tosin joskus ennen ei jokapojan autoissa tehot riittäneet kumin polttamiseen asfaltilla. Ensilumi olikin sitten riemukasta aikaa, minunkin 90 JIS-hv autoni sai silloin luistoon. Ojan pohjia myöten en kertaakaan itse mennyt, aika harva kavereistakaan. Tuskin nykyään tilanne siitä muuttunut on.
”Uhrin kannalta lienee sama mihinkä kuolee, lopputulos on sama. Mutta onko omaisten kannalta kunniakkaampaa kuolla huumehörhön puukkoon tai rattijuopon aiheuttamaan liikenneonnettomuuteen kuin hirvikolarissa? Ilmeisesti on.”
En tiedä, mistä nyt puhut. Kyse on hirvikolareista.
Mihin perustuu tieto ylinopeuksien ja holtittoman ajotavan lisääntymisestä? Sensaatiolehtien videoiden perusteella voidaan päätellä vain sensaatiolehden tarve kerätä lukijoita ja todeta ihmisten johtopäätösten epäloogisuus, jota ehkä hirvimiehen asennemaailma tukee. Liikenneturvallisuuteen ei yhteyttä asialla ole. Sen sijaan kun tutkitaan mitattua dataa liikenteestä, mitään muutosta ainakaan ajonopeuksissa ei ole havaittavissa. Toki kesän 2025 tuloksia ei vielä ole käytössä.
https://www.fintraffic.fi/sites/default/files/2025-05/Ajonopeudet_maanteilla_2024.pdf
Ik: ”vaikka teknologia jyrääkin”
Mitä tarkoitat?
AJ: ”Alikasvokset vähentävät hiukan kasvatettavan puuston kasvua, mutta ei ehkä niin paljon että niitä sen takia kannattaisi pois raivata.”
Vaikutus riippuu alikasvoksen määrästä. Kun raivaa siihen tiheyteen, että kaikilla on tilaa kasvaa, eikä hakkuu esty ennakkoraivauksen puutteeseen, kasvupotentiaali tuskin merkittävästi heikkenee. Nyt varsinkaan, kun aloittajalla oli alikasvos 1-3 metristä ja suurimmat oletettavasti pioneerilajeja eli kasvatus mielekästä vain monimuotoisuusnäkökulmasta.
140ärrä: ”Kuusien juuret on pinnassa männyn syvemmällä, joten juuristokilpailu ei ole niin kovaa.”
Ravinteet on maan pintakerroksissa. Männyn kilpailukyky karulla maalla on parempi, koska se on sopeutunut niihin olosuhteisiin. Osaa ottaa vettä tarpeen vaatiessa vaikka 50 m syvyydestä toisin kuin kuusi. Ravinteet mänty ottaa silti sieltä missä niitä on eli ei erilainen juuristo välttämättä kilpailua vähennä. Järeä metsä tuottaa puuta sen verran kuin maaperä potentiaalia tarjoaa. Sekapuusto voi maaperän laatua parantaa ja ravinnekiertoa nopeuttaa, mutta kuusi ei sitä tee.
”Uusia autoja saa niin halvalla nykyisin, että ihmetellä täytyy miksi jotkut ajaa vanhoilla kieseillä.”
Milloin uudesta tulee vanha eli on aika vaihtaa uuteen?
Itse ajattelen niin, että kun valitsee uuden huolellisesti, ei tarvi jatkuvasti olla vaihtamassa uuteen. Eikä tarvi miettiä jälleenmyyntiarvoa. Itselleni auton ostan, en muille myytäväksi. Ja voihan auton käytettynäkin hankkia, jos hyvän sattuu löytämään vähän ajettuna. Enemmän ajettua en ottaisi, pianhan sen joutuu taas vaihtamaan.
40 vuotias puusto, seuraava hakkuu aikaisintaan 15 v kuluttua, tuskin päätehakkuu kun ei olla Visakallon metsissä. Jos siellä on kuusialikasvsta, joka tuskin 15 vuodessa kehittyy kuitupuuksi, tottahan kantohinta on kaksijaksoisessa eri kuin tasarakenteisessa. Sama mäntyjen päätehakkuussa, jos kaksijaksoisena kasvattaa kuten edellä kirjoitin.
TA: ”Niin, tuon tutkimuksen ovat tehneet Tapio ja PTT, jotka ovat molemmat metsätaloustoimijoita. Jälleen kerran pukki on ollut kaalimaan vartijana.”
Pätee varmaan myös luontokartoituksiin yms. luontoväen julkaisemiin asioihin.
TA:n mielestä sellua tehdään liikaa. Siihen ei näkemystä löydy, mistä voidaan luopua tai korvata hakkuiden vähentymisen seurauksena pienentynyt tuotanto.
