Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava: ”Ja Gla:lle. Oleellista ei ole taimikoiden määrä ,vaan missä kunnossa ne taimikot ovat. Sinne hirvet pakkautuvat ,missä on runsaasti syötävää. Suorittavat pelkän ohimarssin , jos vatsa ei rupea täyttymään.”
Eli syöntipaineen jakautumisella laajemmalle alueelle ei siis olekaan merkitystä. Tämä selvä, pidetään mielessä.
Narisija: ”Narisijan kokemuksen mukaan lehtipuuvesakon poisraivauksella ei ole mitään vaikutusta.”
Minä puolestani en osaa verrata, kun itselläni taimikot on raivattu. Yksi tien varressa oleva hieskoivun valtaama männikkö (ei siis minun) näyttää autosta katsottuna säästyneen, tosin männyt ovat jo kärsineet varjostuksesta. Omista taimikoista kokemukset sanoo, että trico on ainoa keino estää syönti.
Suorittava: ”No hoitakaapa homma ,kun osaatte paremmin. Ei se tilanne pelkästään valittamalla parane. Itse olen koettanut runsaat 50 vuotta pitää hirvikantaa hallinnassa vaihtelevalla menestyksellä monen muun ohella.”
Veikkaan, ettet ole kertaakaan äänestänyt sidosryhmäkuulemisessa maanomistajien tavoitekannan puolesta eli tavoitellut alempaa kantaa kuin nyt.
Minulla on edustajat arn:ssä, joten yritystä on ollut. Metsässä sitten toteutetaan tätä päätöstä. Metsästys ei nyt ole kiinnostava asia, täällä ainakin luvat käytetään tehokkaasti, joten sieltä ei kehityskohdetta löydy. Tästä olen jankuttanut jo vuosia, silti yhä uudestaan keskustelu yritetään ohjata sivuraiteelle puhumalla makkaranuotioista. Ja hoitorästeistä.
Suorittava: ”Toimiva koira on paljon varmempi apukeino hirvien löytämiseen ja se toimittaa saaliin ammuttavaksi. Siksi olen huolissani siitä ,että tätä keinoa ei voi käyttää täysimääräisesti petouhan takia. Seuraukset näkyvät esim Gla:n kotikonnuilla ,jolla hirvivahinkoja ei ole saatu kaikkien toivomalle tasolle.”
Väärin. Täällä hirvikanta on tavoitteen mukainen. Ongelmana on vain se, että tavoite on turhan suuri.
Kysyin edellisellä sivulla, miksi alat puhua väärin hoidetuista taimikoista, kun käsitellään taimikoiden määrää. Vastauksessa aloit puhua väärin hoidetuista taimikoista…
Kun on kyse siitä, että runsas määrä mäntytaimikkoa houkuttelee alueelle hirviä, jolloin tuhot pahenevat, eikä päinvastoin kuten tähän saakka on oletettu, mikä luo silloin tarpeen alkaa puhua väärin raivaamisesta? Onko jotain näyttöä, että taimikoisen määrä korreloisi huonon hoidon kanssa? Vai onko tämä vaan tahallista vedätystä pois kiusallisista aiheista.
Mikä on takuuhuolto?
Jos haetaan T-Rocin spekseihin sopivaa autoa, mikä Kian malli tarjoaa 2 v huoltovälin?
Hilux voi olla hyvä metsässä, mutta kun itselleni metsäverotukseen kelpaavaa ajoa tulee vuodessa 1000 km ja sekin lähes kokonaan maantieajoa eli metsä- ja tilusteitä vain hyvin pieni osuus tuosta, aika järeä ratkaisu Hilux olisi. Samalla autolla hoidan myös kaikki siviiliajot, joten kustannustehokkaampia ratkaisuja on paljon.
Itse kun en parin vuoden välein autoa vaihda, Daciaan en vilkaisekaan. Nissan Qashqai on luotettavuustilastojen häntäpään autoja, joten sen halpisversio ei herätä luottamusta.
