Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Pientä nillitystä tähän:
”Pajut, pikku kuuset ja muut joutavat risut saa jättää riistan viihtyvyyttä lisäämään.”
Minusta luonnonhoidossa on tarkoitus suosia monimuotoisuutta eli kaikkia lajeja, ei ainoastaan riistaa. Onko metsän hyödyntäminen juurtunut niin syvään, että puhutaan usein riistasta.
Kuiturunkoja ei kannata alkaa kasvattaa 40 v mäntyjen alla, eikä 1-3 m vesakko vaikuta tuon ikäisten mäntyjen karsiutumiseen. Aloittajan kuvauksen mukaan muutaman vuoden takaisen harvennuksen jälkeen sinne on kasvanut kuusen näreitä, koivuja, pihlajaa, pajukkoa. Isoimmat jo yli kolmemetrisiä.
Kuuset on ainoita, joita voisi teoriassa kasvattaa, jos ollaan vähintään mt-kasvupaikalla. Kuuset tuskin ovat 3 metrisiä, joten kaksijaksoisen puuston osalta ollaan vähän takamatkalla. Onko kuusia edes riittävästi uuteen sukupolveen? Tästä seuraa se, että tulevien hakkuiden kantohinnat ovat alhaisempia kuin ilman alikasvosta. Kuidun määrä tuskin tätä kompensoi. Kaksijaksoisen idea on pidentää kiertoaikaa. Nyt siis puuttuu tieto kasvupaikasta ja kuusten määrästä eli onko kuusista kasvatettavaksi.
Itse poljen jarrua auton ollessa paikoillaan. Suotta vauhdissa renkaita ja jarruja tuollaiseen on kuluttaa. Tosin en muista viikoittain tehdä, aika satunnaista jarruttelu on.
Jarrujen käyttötarpeen vähäisyys ei liity autojen nykyaikaisuuteen, vaikka joissain malleissa energian talteenotto jarruttelua voikin kompensoida. Muuten kyse on ennakoivasta ajotavasta. Kuten sanoin, 270 tkm perinteisillä jarruilla onnistuu helposti. Toki vain laadukkaalla autolla
Olisit heti sanonut, että tuo on diesel. Ilman matkamittarivirheen korjausta sopivissa olosuhteissa noihin lukemiin dieselillä voi päästä. Onhan minullakin lukemat 0,7 paremmat kuin sinulla, mutta auto onkin etuvetoinen ja matalalla korilla.
Harmi, että Subaru luopui dieselistä. 8 litraa kuluttavan bensarohmun hankinnalle pitää olla hyvät perusteet.
Monesti kuulee, että viileässä kulutus putoaa. Syynä pidetään palamiselle edullisempaa ilmaa. Väitän kuitenkin, että jos ei pitkiä matkoja ajele, lämpimässä kulutus yleensä putoaa. Voimansiirto yms. on heti lähdöstä notkea jne. Ainakin omassa ajotietokoneen perusteella (kulutus lähdöstä alkaen) näkee hyvin, miten säännöllisellä reitillä kulutus kehittyy matkan mukaan. Näinä hellepäivien aamuina pääsee ensimmäiset kilsat pari litraa pienemmällä /100 km kuin koleina aamuina.
”Tehty historiakatsaus, mutta miksi juuri nyt? Liittyy opinnäytetyöhön: Frans-Anton Flander kirjoittaa väitöskirjaa metsärikoksista ja metsänomistajien oikeudellisesta ohjauksesta Suomessa itsenäisyyden ajan alkuvuosikymmeninä.”
Opinnäytetyöstä uutisointi on osa tiedotussuunnitelmaa, jolla huolehditaan rahoittajan eduista. Senhän jo huomaa uutisoinnin painotuksista. Tarkoitus ei ollut tehdä kattavaa katsausta menneiden aikojen metsätalouteen.
