Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ok, se oli siis sinun tulkinta asiasta.
”Ongelmana Unkarilla ja Slovakialla on siis joko kaasun saatavuus tai hinta. Saatavuus on turvattava muilla lähteillä ja hinta on ehkä subventoitava lisäämällä ko. maille tukia ellei solmu muuten aukea.”
Tämä on juuri se, mitä en Villen näkemyksessä ymmärrä. Riippuvuus kaasusta, vaikka kustannusvaikutuksiltaan helppoja vaihtoehtoja on. Siksi veikkaan, että Ville alkaa subventoida tukia eli maksattaa lystin muilla. Onnistuukohan sama meillä, kun metsäteollisuus tarvitsee puuta, eikä sitä Venäjältä enää saada. Nyt hakataan liikaa ja siksi hiilinielut romahtaa ja maksetaan sakkoa EU:lle.
”Sotimisen jatkaminen on myös monin tavoin kallis vaihtoehto, joten sodan lopettamiseen kannattaa satsata ja kiristää vaan vyötä.”
Kenen vyötä nyt aiotaan kiristää itäblokin kaasuhankinnan takia.
Tuli sellainen olo sieniretkellä, että konkurssiin ollaan menossa. Yhdellä palstalla oli tehty poimintahakkuu eli hyvä metsä pilattu. Viereinen palsta on suojelualue. Aiemmin siellä on tehty kuusten tyvelle ympärileikkaus eli tapettu nuo pystyyn. Kuollutta puuta oli muutenkin tuulenkaatoina. Nyt oli tiheämpiä kuusikoita raivattu harvemmaksi.
Sen huomasin, että poimintahakkuussa ei tarvitse välittää ajourien leveydestä. Tuloksenahan on vain ”tilaa taimettumiselle”.
Ville iltalehdessä: ”Hintavaikutus on olematon useimmille EU-maille, ja myös näille maille, jotka ovat riippuvaisia Venäjän putkikaasusta, Niinistö sanoo.”
Onko tämä taas jotain vihreän ideologian mukaista ajattelua vai mitä tuossa yritrtään sanoa. Riippuvuus ja korvaavan ratkaisun olematon hintavaikutus ei ihan heti yhtälönä avaudu minulle.
Minäkään en osaa ajaa, kun vastaavalla kalustolla päästellään puolet pienemmällä.
Yritän kyllä parhaani, jarrupalat ja levyt meni juuri vaihtoon 270 tkm ajon jälkeen. Ajotietokone näyttäää pitkäaikaista lukemaa 5,1 l/100 km dieseliä. Tankkausten ja matkamittarin avulla laskettu on hyvin lähellä samaa. Toki mittarivirhettä en tiedä.
”2 litrainen foresteri vie pitkän aikavälin kulutuksella alle 6l/100km (~5,8l/100km).”
Ilmeisesti bensakone, kun vertaat uuteen, jota ei dieselinä enää saa.
Kulutus riippuu tietysti käytöstä. Käsitys kulutuksesta riippuu siitä, miten lukema on saatu. Uskotaanko ajotietokonetta , huomioidaanko mittarivirhe vai käytetäänkö luotettavampia mittausmenetelmiä.
Tm:n 60 tkm käyttötestissä tuo luku olisi lähellä testihistorian taloudellisimpia malleja. Ne on saavutettu matalilla kaksivetoisilla hybrideillä ja tavallisella pikkudieselillä.
Forestetin tavanomainen kulutus on 8 l/100 km.
AJ: ”Mutta opinnäytetyössä tulevat esiin myös hyötynäkökohdat ja perustelut miksi noin vahvaan säätelyyn päädyttiin. Mikäli väittelijä haluaa hyvän arvosanan.”
En ole ihan varma, toisaalta en ole kiinnostunut toisten arvosanoista. Jos kuitenkin päättötyön rahoitus tulee esim. Koneen säätiöltä, taatusti se ohjaa arvosanaakin.
Muistissa on Helsingin yliopistossa tarkastettu työ kansalaisten näkemyksistä metsäpolitiikasta. Itse olisin edellyttänyt siihen vastaajien kompetenssin arviointia. Tällaista ei kuitenkaan ollut, mikä tietysti vaikuttaa tulosten käyttökelpoisuuteen. Arvosanasta en tiedä, mutta muuten työ hyödynnettiin täysimääräisesti. Kun yhteen kysymykseen saatiin kielteinen kanta n. 69% vastaajilta avohakkuisiin, lähti lehdistötiedotteet välittömästi kaikkialle medioihin. Osa julkaisi tulokset, jolloin saatiin ko. tulos otsikoihin ja näin edistettyä omaa agendaa. Kyseinen henkilöhän työllistyi WWF:n metsäasiantuntijaksi.
Tästä näissä on kyse, ei pelkästään henkilökohtaisesta hyvänarvosanan tavoittelusta, johon me tavalliset ihmiset koulussa pyrimme.
”Avohakkuut historiaan -aloite, kalabaliikki luonnonsuojelulain muutoksen yhteydessä sekä yksittäisten uhanalaisten lajien suojelun yhteydessä ilmentää sitä että halutaan kiristää sääntelyä. Vapaaehtoisin toimin ei katsota päästävän tuloksiin tarpeeksi nopeasti.”
Luontoväki osaa vaikuttamisen hyvin. Sääntelyyn vaikuttaminen on tavoitteena ja sitä työtä kansalaismielipiteeseen vaikuttaminen tukee.
