Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Puhelinmyyjät torstaina lakossa. Työrauha kansalla.
Makarov: ”Koivun viljely olisi mielenkiintoista mutta eihän kukaan hullu semmosta riskiä ota kun kymmenen hirven laumoja teittenvarsilla asustaa.”
2 x vuodessa Tricoa on estänyt isommat syönnit. Voi olla, että olen hullu, mutta mielestäni vielä hullumpi on se, joka uudistaa lahokuusikon kuuselle. Joku uskoo, että kuusen nopea kasvatus estää lahon leviämisen uuteen kuusisukupolveen. Itse en tähän usko, koska kuuset saavat tartunnan jo taimivaiheessa ja puun kasvun nopeutuminen lisää myös lahon leviämisen nopeutta. Aiheesta lisää juurikääpäviestiketjussa.
”Hiilinielujakin saatas lisää kovasti vaikkei ne itelle mikään pääasia olekkaan.”
Itse tavoittelen kuvion tervehdyttämistä. Kaupan päälle tulee luontoarvojen paraneminen. Hiilinielusta en tiedä, hyvin kuusikin kasvaa.
”Sekä ps. Eikö taimikonhoito ketjuja ole mihin voi kirjoittaa taimikonhoidosta niin voi tänne kirjoittaa hirvituhoista.”
Aloita ihmeessä, jos mielessä on hyvä alustus aiheeseen.
Tuo oli yhden tilan yksi kuvio reilut kymmenkunta vuotta sitten ja sitä sinä käytät alibina kaikkialla. Siinä yritys kuuselle ei ollut epäonnistunut, vaan kuusikon jälkeen oli järkevää vaihtaa puulajia. Tätähän kaikki suosittelevat, syöntipaine pienenee, kun kasvatetaan pelkän kuusen sijaan mäntyä ja koivua.
Tuon tilan olen käynyt läpi raivurilla jo vuosia sitten. Mutta syksyllä 2023 yhden mäntytaimikon trico-käsittely jäi tekemättä. Lehtipuut (ei kovin paljon heinittyvän maaperän ja varhaishoidon ansiosta) oli poistettu aikaisemmin, eikä ne silloinkaan mäntyjä varjostaneet. Voidaan kai olla samaa mieltä siitä, että kuvio oli hoidettu. Kun lisäksi taimia oli jo vuosia käsitelty vuosittain Tricolla eli hirvien voisi olettaa joko oppineen kiertää ko. taimikko ja/tai vanhoista käsittelyistä jäisi alueelle edes jotain hajua, riskin pitäisi olla pieni. Mutta ei, välitön palaute tuli. Yhtään ei armoa hirviltä saa.
Tiedän muidenkin taimikoita, joissa on raivaukset tehty, mutta jossa hirvi on vieraillut. Niiden Trico-käsittelystä en tiedä, mutta ainulaatuinen sattuma ei siis syönnin osuminen minun palstalleni ole.
Montako metsästyskautta hirvet mielestäsi alueella viihtyvät raivauksen jälkeen eli milloin päästään sinun oppiesi mukaiseen tilanteeseen? Vai onko ainoa vaihtoehto hakata vain laajoja aukkoja? Täällä se ei ole mahdollista, koska kuviokoko on pieni.
Kun suojaaminen rasittaa metsätalouden kannattavuutta, se on sinusta ihan ok?
Ihmeellinen ajattelutapa, että kannattavan tuotannon edellytyksiä ei pidä parantaa. Ei ihme, että Suomi velkaantuu ennätysvauhtia ja talouskasvu jää muista jälkeen.
”Miksi hänen esittämät keinot eivät ole sopivia ?”
Ne eivät ole toimivia. Ne voi toimia, jos metsäyhtiö hakkaa laajoja alueita aukoksi, jotka pidetään surkeina monokulttureina. Täällä, jossa tilakoko on 10-30 ha ja kuviokoko hehtaarin molemmin puolin, tarvitaan muita keinoja.
”Kenelle on epäselvää kuinka hoidettuja mäntytaimikoita suojataan hirvituhoilta ? Eikö tästä ole niin paljon tietoa että tuollainen tiedon aukko luulisi olevan helppo täyttää.”
Minulla on sellainen tieto, että vaihtoehtoja metsätaloudenharjoittajalla on käytännössä kaksi: Aitaaminen tai syönninestoaineen käyttö. Molemmat ovat kohtuuttoman kalliita metsätalouden kannattavuutta ajatellen. Mutta kerro toki parempia tapoja, jos tietoa on.
Täällä on esitetty, että hoidetun taimikon hirvituho riski on merkityksettömän pieni. Se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa ainakaan täällä, jossa hirviä on virallisesti hiukan päälle 3/1000.
