Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jees, kuten sanoin, en tunne sinun tapaustasi, joten en väitä siihen liittyneen hoitamattomuutta. Suorittavan kommenteissa vain usein korostuu rästien ongelmat, vaikka puhe olisi talousmetsästä.
Puukin kommentista kannattaa poimia erilleen tuo luontaisten kuusten piirre eli epätasaisuus ja siitä tiheät ryhmät. Kun juurikääpä leviää sitä herkemmin, mitä stressaantuneenpaa puusto on ja toisaalta tiheässä puustossa juuriyhteyksien myötä, nuo tiheiköt olisi syytä perata pois mahdollisimman pian. Samasta syystä Jessen kommentissa monimuotoisuusasiakin on kaksipiippuinen juttu. Vioittuneet kuuset voivat saada tartunnan ja tiheässä ne levittävät tautia naapurustoonkin. Siksi monimuotoisuusasiat kannattaa hoitaa muilla tavoin kuin suosimalla viottuneita puita. Mielestäni kuviolla, jossa päällä kasvaa hoidettu koivikko ja alla hoidettu kuusikko ja seassa on leppää, haapaa ja/tai raitaa sekapuuna, lähtökohta monimuotoisuuden suhteen on jo aivan erinomaisella tasolla.
Juurikäävästä puhuttaessa täytyy muistaa pari asiaa. Ensinnäkin kuusi on luontaisesti alikasvosta, eikä siten alikasvosasema lahoa aiheuta. Metlan mukaan alikasvoskuusi kyllä saa herkemmin lahoa kuin muut, mutta kyse lienee kuusten alla kasvavista kitukasvuisista alikasvoskuusista. Nämähän ovat normaalin sukkession vastaisia ja ongelmat luonnollisia. Mutta kun kuuset kasvaa pioneeripuuston alla hoidetussa metsässä, mistä ongelmat syntyisivät? Vuoroviljely luo edellytykset maaperän monimuotoisuudelle ja siten terveydellä eli vastustuskyvylle sekä mikrobitoiminnan vilkkaudelle, missä ravinteet kiertää tehokkaasti ja ovat eliöiden hyödynnettävissä.
Ylispuuston alle ei kai mahdukaan kuin jotain enintään kasvatuskelpoista 1000 kuusta. Jos siis ennen harvennusta on ylispuiden tyvet paljaana ja silti jäljellä 2000 kpl kuusia, eiköhän noista sopiva puusto kakkosharvennukseen tai suoraan päätehakkuuseen ole raivattavissa. Jessen leimikon tilannetta ja kaupankäyntiä en tunne, mutta tähän keskusteluun ei pidä sekoittaa hoitamattomuutta.
Kerrotko lisää tuosta turkistarhauskyselystä, josta meille toistuvasti kerrotaan? Minä kun en ole asiasta koskaan kuullutkaan ja siksi herää pieni epäilys EDIT. Ihan hyvä kuitenkin, että toisaalta haluat kiinnittää huomiota lähdekritiikkiin.
Maalaisliiton politiikkakeskustelussa esitin kysymyksen, joka on poissaolosi aikana hautautunut sivulle 74 (7.4.19 8:19). Voitko käväistä siellä vastaamassa?
Jotenkin luulen, että taas tämän tuloksen julkaisu juuri ennen vaaleja ei ole sattumaa:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.408225
Jo lähtökohtaisesti rajanveto kulutuksen aiheuttajan suhteen on hyvin hankalaa.
Mt: ”Vuonna 2015 kotitalouksien kulutus aiheutti 66 prosenttia, julkinen kulutus 12 prosenttia ja investoinnit 19 prosenttia Suomen päästöistä. Liikkuminen muodosti kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljestä suurimman osan eli 30 prosenttia vuonna 2016. Tiukasti perässä seurasi asuminen ja siihen liittyvä energian käyttö.”
Kotitaloudet, julkinen kulutus ja investoinnit teke yhteensä 97% suomen päästöistä. Ilmeisesti Helenin sähköntuotanon päästöt oat kotitalouksien syytä. Jostain syystä en tätä jaottelua tajua, koska jos ajan työmatkani julkisen sektorin palveluksessa ja tuotan bensan poltosta päästöjä, lasketaan se kotitalouksien piikkiin. Puhumattakaan siitä, että ajan omalla autolla työajoja kilometrikorvauksia saaden. Jos taas kivihiililaitos tuottaa päästöjä, ei sitä lasketa ko. tuotantolaitoksen piikkiin, vaan käyttäjälle. Toisaalta Suomessa on valtavasti energiavaltaista vientiteollisuutta, mutta Syken mukaan jää vain 3% selittämätöntä kulutusta. Sitäkään en tiedä, miten noissa laskelmissani rakennus, jossa osa huoneistoista on asuinkäytössä, osa liiketiloja, energiankulutus jyvitetään.
Turkulainen vihreä ehdokas perusteli metsätalouden linjauksia sillä, ettei niissä oteta kantaa tulevaisuuteen. Tämä siis tarkoittaa sitä, että hakkuun rajoituskysymyksissä on ollut kyse nykyhetken linjauksista, ei nyt tapahtuvasta puuston kasvun kiihdyttämisestä, jolla saataisiin jotain aikaan vasta vuosi kymmenien kuluttua. Siihen, miten tuo kasvun kiihdytys tapahtuisi, jolla saataisiin lisää uusiutuvaa raaka-ainetta, ei vastausta ollut. Riippuu kuulemma monesta asiasta ja kysyjän mahdollisia näkemyksiä varoen ehdokas varoi ottamasta kantaa. Avohakkuukielto kyllä sivulauseeseen lipsahti.
Hirvieläinkantaan ei osannut sanoa yhtään mitään. Kivasti vartti silti tuossa keskustelussa kului.
Minusta on huolestuttavaa, että ympäristöpuolue ei ota kantaa siihen, millaiseksi maailmaa kehitetään. Kiinnostavaa on vain se, että nyt lyödään jarrua metsätalouteen.
Volvo, Mersu, BMW ja Hyundai nikottelee, mutta Nesteen mukaan polttoaine käy kaikkiin moottoreihin. Aika skitso tilanne, jos TM:n uutisointia on uskominen:
VW-konsernilta on lupa. Se, ettei autovalmistaja ole polttoainetta hyväksynyt, ei tarkoita, etteikö polttoainetta voisi ongelmitta käyttää. Kyse on lähinnä siitä, ettei valmistaja ole testannut asiaa, eikä siten voi käyttöä hyväksyä.
Jutun alareunassa on muutama linkki myös muihin aihetta koskeviin uutisiin.
Eipä alene uusien autojen normikulutukset, kun dieseleiden suosio laskee. Katumaasturien suosion kasvu tuskin tilannetta helpottaa:
AJ: ”. Olisi mielenkiintoista tutkia onko maannousemalla ja boorin puutteella yhteys.”
Veikkaan, että mikä tahansa stressitekijä altistaa puustoa tuhoille. Ehkäisevänä tekijänä ei siis ole boori, vaan stressitekijän poisto.
Tuosta suorittavan kuvasarjasta olen samaa mieltä kuin jees. Totesin jossain, että kyse on suunnitelmallisuudesta.
