Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Suomessa on ajateltu, ettei ympäristö hyödy hakkuurajoituksista, kun hakkuut siirtyvät ulkomaille.
Jos valtio vähentää hakkuita, yksityiset lisäävät vastaavasti ainakin, jos puun hinta nousee.
Eiköhän valtio keksi uuden puunmyyntihaittaveron, jolla vähennetään kiinnostusta hakkuisiin ja kompensoidaan saamatta jääviä tuloja. Ympäristöhallinto jalostaa eu:ssa suunnitellun suunnitelman jokaiselle metsätilalle, jolla ”varmistetaan suomalaisen metsätalouden kestävyys maailman johtavana suunnan näyttäjänä”. Samalla kasvatetaan ympäristöpuolen hallinnon kokoa ja vaikutusvaltaa politiikassa.
Metsäradio ei ollut tiensä päässä. Tarkoitan siis metsäradiota ennen kuin sahan ääni tunnarissa muuttui pöllön huhuiluksi. Joku vain halusi dumpata metsätalousasiat muiden tieltä pois.
Veikko: ”Jatkona voisi olla ohjelma sääilmiöistä ilman meteorologeja, terveysohjelma ilman lääkäreitä ja talousohjelma ilman talousosaajia.”
Hyvä havainto. Vain metsäohjelmassa tuo on ihan ok.
Ylen hallintoneuvosto vai mikä kahvikerho se nykyään onkaan, voisi tähän puuttua.
Ylen luontotoimitus on kieltämättä hyvä, eikä sitä pidä lopettaa. Harmi tietysti on, että siellä sekoittuu politiikka toimittajien asenteisiin.
Toimittajista ja avustajista moni lähestyy eläkeikää, joten kun Kerttu on ottanut roolia ja ajaa itseään sisään tässä porukassa, se on hyvä asia jatkuvuuden osalta. Tausta meteorologina sopii hyvin aiheeseen.
”Oletko tehnyt vanhojen kuusikoiden uudistukset mukamas ilmastoa ajatellen vai omaa lompakkoa?”
Miten nuo eroavat toisistaan?
Toimittajakunnan perusteella mikään tuskin muuttuu nykyiseen retkeilyradioon verrattuna.
Risuparta se täällä vain kyselee, muttei suostu vastaamaan minun kysymykseeni. Miksi et vastaa?
Sitten uuden ketjun otto on liian iso.
Nostokoukku: ”Tuossa hieman vihjailtiin, että pienessä sahassa ei saa olla hyvin leikkaava ketju koska voima loppuu, toisaalta taas, että isossa sahassa teho riittää tylsälläkin ketjulla. Olen sahannut kaiken kokoisilla sahoilla. Koskaan en ole saanut mitään aikaiseksi tylsällä ketjulla.”
Sama juttu. Tehot riittää kyllä savun muodostamiseen, muttei leikkaamiseen tylsällä ketjulla. Ehkä lahoon kantoon pystyy tylsäkin.
Stihlin 192 oli sellainen, jossa hyvin teroitetun ketjun kanssa piti malttaa, muuten herkästi voima alkoi loppua vähänkin isompien runkojen kanssa. Mutta kuten joskus totesin, ihan hyvä timpurisaha kakkosnelosten pätkimiseen.
”Mikko, tehkää juttu ketjujen teroituksesta ja terän kunnon vaikutuksesta työtulokseen. Vaikkapa klassinen kiekkojensahauskisa. Oikea teroitus on ratkaiseva tekijä työn tuottavuudessa, mutta myös sahan kestävyydessä.”
Puhutaan tosiaan eri asioista, jos ketju viilataan tai teroitetaan. Noista toiseen pystyy jokainen, mutta toinen vaatii enemmän osaamista ja huolellisuutta.
Kuulostaa saman suuntaiselta kuin jatkuvasti soittelevat talon kuntokartoittajat.