Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tuleekohan sudet haaskan perässä vai syövätkö mieluummin tuoretta ravintoa? Haaska kyllä houkuttaa variksia, korppeja, kettuja ja supikoiria. Ne tuskin sorkkaeläimiä alueelta karkottaa.
Eiköhän lahottajat hoida homman ilman haulikkoakin, näinhän luonto asian hoiti ennen haulikon keksimistä. Tuskin hömpät ilahtuu haulipitoisista pökkelöistä.
Itse olen joskus lahopökkelöjen tuohia avannut puukolla. Ja muistakaa, että pökkelöitä voi jättää itsekin. Ei ainoastaan motohakkuissa. Tarviiko polttopuurunkoja kaataa tyvestä vai voisiko jättää reilun metrin kannon. Ellei kelpaa pesäpuuksi (kaikista niitä ei tietenkään tule), muuta koputeltavaa niistä silti löytyy.
AJ: ”Ymmärrän tuon lausuman YLE:n jutussa Gla niin, että väestön kasvu ei ole suurin ongelma, vaan resurssien riittävyys kun nykyinen (ja tuleva vielä vähän suurempi) väestö haluaa nostaa elintasoaan.”
Maapallon kantokyky on ylitetty jo monta miljardia ihmistä sitten. Varastoissa on sen verran tavaraa ja luonto puskuroi kulutusta aika hyvin, joten katastrofi ei tule sormia napsauttamalla, vaan rakentuu vähitelle.
Kyse ei ole siitä, voidaanko elintasoa nostaa vaan siitä, miten kulutuksen taso saadaan puolitettua. Jos tätä alettaisiin toteuttaa, monenlaiset uhkakuvat alkaisi toteutua. Keskustelu siitä, miten resurssit tasataan olisi aika etäinen aihe. Sotia käytäisiin siitä, kuka saa säilyttää nykyisen kulutustason ja keneltä vietäisiin oikeus kulutukseen kokonaan.
Yhden kuvion raivaus jatkuu, toivottavasti valmistuu talven aikana. Jäi viime talvena kesken. Toisaalla rajalinjalle kasvaneiden runkojen hakkuu, sovin naapurin kanssa tekeväni ne polttopuiksi. Ei tarvi miettiä kumman puita ovat. Keväällä taimikon heinäystä/varhaisperkuuta, sen jälkeen muutaman taimikon tricokäsittely kesäkuussa ja uusintana syksyllä. Kesällä viime vuonna kylvetyn koivikon kasvuun lähdön seuranta ja toimenpiteet tarpeen mukaan. Toivottavasti ei mitään.
Puukaupoissa välivuosi, ellei myrskyt tai kuusiporat muuta suunnitelmia. Myytävien palstojen seuranta jatkuu ja sopivan osuessa kohdalle tarjouksen teko.
Loppuvuodesta jos kelit jäähtyy ajoissa, alkaa parin mäntytaimikon harvennus, kun alkavat päästä hirviltä turvaan. Ellei hirvet tänä talvena muuta suunnitelmia.
Ei se mitään auta. Silloin aletaan vaatia, että asutuksen läheisyydessä liikkuvat sudet pitää poistaa. Maaseudusta ei ole niin väliä, eihän siellä edes asu ketään ja lammastiloillakin voi laitumet aidata. Tai oikeastaan turkistarhauksen kieltotavoitteiden jälkeen seuraava askel on lopettaa muu eläintuotanto.
Artolla oli hyvä kommentti. Ellei mahdu Espoossa tai Kirkkonummella susien kanssa samalle alueelle, ainahan voi muuttaa muualle.
Tiedeyhteisö on ennustanut vähintään 70 vuotta, että väestönkasvu johtaa katastrofiin. Niin ei ole tapahtunut.
– Kysymyshän on pikemminkin siitä, että miten me jaamme kaiken tämän, mitä maapallolla on.
Miten tämä pitäisi ymmärtää kaiken ympäristöongelmakeskustelun keskellä?
Ostaja arveli, että harvennus tehdään samalla kertaa kuin toisen leimikon päätehakkuu. Ei tehty, vaan harvennukseen tuotiin toinen kone.
Koivikon 2. harvennuskuvio oli pieni, mutta lähistöllä oli muitakin harvennuskohteita, joten homma kannatti näin tehdä. Tämä oikeastaan vaikutti siihen, kenen kanssa kaupat tein. Näkyi se euroissa tai ei, mutta vaikeammin osoitettavia käytännön hyötyjä siitä saattoi tulla.
Isompi ongelma kuin moton poistuminen kesken kaiken on koneketjun tulon viivästyminen. Etenkin ajokoneen kanssa on joskus kevään painaessa päälle saanut jännittää.
