Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Nythän oli kyse hajuaidasta, ei näköön perustuvasta fyysisestä hirviaidasta.
Itse en ole kokeillut sekoittaa hajustetta Tricoon. Muutenhan ei puhuta karkotteesta, vaan syönninestoaineesta. Epäilen sitäkin, että Tricon hajustaminen tekisi aineesta karkotteen. Mutta voihan tuotakin kokeilla, tuskin siitä vahinkoa taimikkoon aiheutuu.
”vähän faktaa. Seuraava juttu oli 10.12.2025 Pielavesi-Keitele-paikallislehdessä (kirjoittajana paikallisen metsästysseuran puheenjohtaja): ”…Hirviporukalla oli tuolloin 2000-luvun alussa parhaimmillaan 17 aikuisen hirven lupaa ja ammuimme kaikki luvat täyteen eli yhteensä 24 vasaa ja aikuista. Tilanne on muuttunut huomattavasti suurpetokannan lisääntymisen vuoksi, luvat ovat noin kolmannes noilta ajoilta…”
AC on oikeassa. Tuossa on niin vähän faktaa, ettei tahdo edes löytää. Lupien vähentymisen syyt on ihan jossain muualla kuin suurpetokannan lisääntymisessä. Kuten pj kertoo, 2000-luvun alussa oli melkoiset talkoot 90-luvun jälkipuoliskolla karkuun päässeen hirvikannan saamiseksi hallintaan.
Vantaalla yritetään lisätä talousmetsän monimuotoisuutta, kun metsää toisaalla hävitetään.
Idea on, että jos jossakin on pakko aiheuttaa luonnolle tuhoa, se pitää kompensoida eli hyvittää jossakin muualla.
Mikä pakko on Vantaalle rakentaa metsään, kun suurin osa Suomea tyhjenee ja tontteja on tarjolla yllin kyllin? Jos minulla loppuu rahat, en saa kaupasta mitään. Jos metsää ei pidä hävittää, silloin sitä ei hävitetä ja haetaan ratkaisut muualta.
Metsä-Suomi keskittyy ojitusten moittimiseen unohtaen täysin sen, mitä ojituksin on saavutettu.
Kuuntele Yle Areenassa:
Menee samaan sarjaan kuin rauhallinen ok-talo järven rannalla keskustassa.
Juurisyyhän on ihmisten tietämättömyys. Ei ymmärretä, millainen työmäärä on taustalla asioissa, jotka ovat kunnossa. Kun selviää, että kunnossa oleviin asioihin liittyy esim. eläinten tappamista tai muuta ikävää, unohdetaan kokonaisuus ja aletaan vaatia kunnossa olevien asioiden edellytysten romuttamista. Ei ymmärretä enää sitä, miten nykytila on saatu aikaan. Oletetaan niiden olevan itsestäänselvyyksiä ja tilannetta voi kehittää luopumalla ikävistä asioista.
Olen koittanut kysellä kritiikkiä esittäneiltä, miten asiat heidän esittämillään tavoilla hoituisi. Tässä vaiheessa suut sulkeutuvat, mutta mielipiteeseen se ei tunnu vaikuttavan. Oli kyse eläinten tappamisesta tai metsänhoidosta. Idealismi jyrää realismin.
Yhden kuvion ennakkoraivaus, 2-3 kuviolla apuharvennusta polttopuuhakkuun muodossa, yhdellä heinäystä ja todennäköisesti täydennysistutusta, 5-6 kuviolla Tricon ruiskutusta, osalla noista kahteen kertaan (koivu), parilla tiheäksi jääneellä kuviolla pitäisi tehdä kevyt raivaus, jotta saisi lykättyä ensiharvennusta muutaman vuoden, yhden isomman kuvion raivaus jatkuu, kevyttä pystykarsintaakin olisi tarjolla jne.
Onhan siinä palkansaajalle hommaa alkavalle vuodelle.
Sipilän hallituksen kärkihankkeita olivat biotalouden edistäminen Suomessa. Ehkä olivat aikaansa edellä, vaikka itse opin jo yli 40 vuotta sitten peruskoulussa, että vain uusiutuvien raaka-aineiden käyttö on kestävää toimintaa. Vähän myöhemmin muuan Bruntland antoi tälle asialle nimen kestävä kehitys tai ainakin toi sen laajempaan julkisuuteen.
Hyvä, että vähitellen muutkin hoksaavat tämän asian. Yhteistä aiheen käsittelyssä on edelleen se, että valitetaan haitoista ilman, että annetaan vaihtoehtoja. Sellu on paha asia sanoi vihreä, kun takapuoltaan vessapaperiin pyyhki.
Sama juttu, usein raatoja metsästä löytyy. Ymmärrettävää, kun peuroja on paljon. Ei ne kaikki luotiin kuole. Osaavammat osaavat sanoa raadosta, onko asialla susi vai ilves tai kenties metsään kuollut kolaripeura, jonka on sitten syönyt vaikka supikoirat ja merikotkat. Minä en tuohon määrittelyyn pysty. Toki niitäkin on, jotka ovat tietävinään.
Keski-Suomessa raadoissa taitaa olla vielä jäljellä eksotiikkaa.
Pari asiaa pitää vakuutuksissa muistaa.
1. Yhtiön tehtävänä on kerätä maksuja mahdollisimman paljon ja maksaa korvauksia mahdollisimman vähän. Keskimäärin korvauksina palautuu vajaa puolet maksuista.
2. Vakuutuksella jaetaan riskit. Metsäomaisuus voi olla suuri, mutta kohdistuuko siihen vastaava riski kuin asuntoon tulipalossa? Vai tuhoutuuko metsästä todennäköisesti jokunen hehtaari. Mikä on sen arvo, joka vakuutetaan koko metsän hinnalla. Eli mikä on todellisuudessa riskin suuruus, joka on tarve jakaa yhtiön kanssa vai voiko tuon riskin kantaa itse. Jos pari hehtaaria palaa, häviää omaisuudesta ehkä 20 000 €, mutta kukkarosta lähtee vain uudistamiskulut. No, ehkä vähän muutakin, mutta noin siis periaatteessa.
3. Moni pelaa vakuutuksella pajatsoa. Pitäisi voittaa kolme markkaa, kun pelaa 50 pennillä. Onko se vakuutuksen tarkoitus.
Jos vakuutusmaksut nousee, silloin korvausten määräkin eli riski kasvaa.
