Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Millaisia kommentteja YLE ei julkaise?”
Ihan sattumanvaraisesti on omat kommenttini jäänyt julkaisematta. Sitten taas nimim. Mettänpeikko (tjsp.) saa läpi hyvinkin kärkkäitä ilmaisuja, joissa lyödään surutta metsätaloutta ja -teollisuutta.
Nykyään aika harvoin luontoaiheista avataan keskustelua ja kun ae avataan, sinne on muutamassa tunnissa kertynyt vähintään 150 kommenttia. En jaksa enää osallistua.
”Tähän on tultu.Puiden istuttaminen ei ole Ylen toimittajien mukaan ilmastoteko mutta kun elokapinat töhrii eduskuntataloa niin se on?”
Onhan tuo juttu otsikosta lähtien hyvin kriittinen, jossa osalliset joutuvat selittelemään tekojaan. Kirjoittajana, yllätys yllätys, Jenni Frilander.
Leena: ”Molimma kesä-mökkeilemässä. Molempiensaunojen kiuka-hat on uusilla. Toinen saatiinvasta :vaihrettua. Millaasia kiukahia-teillä on saunoos?”
Ihan tavallinen puukiuas.
Saitko euroviisuista inspiraation saunaremonttiin ja millä mielellä otit vastaan tuloksen? Muualla Euroopassa ei taida olla partaa ajavat Leenat ihan yhtä kovassa huudossa kuin Suomessa.
Tiedä sitten mitä edustaa seuraava uutisointi, mutta pari huomiota itse hankkeesta:
Mikrometsä on nimensä mukaisesti pieni alue, jonne istutetaan tiiviisti erilaisia puita ja pensaita. Sen tehtävä on hillitä ilmastonmuutosta.
Siis tuollainen aarin kokoinen tilkku, joka on rakennettu, johon on tuotu ja tasattu maat kaivinkoneella, kasvit kasvatettu puutarhoissa ja lopuksi työntekijä ajaa pakettiautolla kastelemaan taimia kastelukannulla ja joka muutenkin vaatii vuotuista hoitua. Tämä puuhastelu on siis ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Kotkan mikrometsä sai innostuksen Keravalta… Niiden takana on Aalto-yliopisto, joka haluaa testata, miten japanilaisen kasviekologi Akira Miyawakin kehittämä mikrometsämenetelmä toimii Suomessa. Menetelmässä halutaan muuttaa kaupunkien viherrakentamista metsäisemmäksi.
Suomessako ei osata testaamatta istuttaa puupeltoa.
Me testaamme, miten saisimme kaupunkeihin pieniä metsiköitä, jotka tuottavat samoja luontohyötyjä kuin oikeat metsät, Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki sanoo.
Mitä tällä kertaa mahdetaan tarkoittaa oikealla metsällä.
Aalto-yliopisto kerää seuraavaksi tietoa siitä, miten Keravan mikrometsä toimii.
Kokeilussa mukana oleva Ilmatieteen laitos seuraa, miten hyvin mikrometsät keräävät ja varastoivat hiiltä maaperään.
Mukana on myös Hämeen ammattikorkeakoulu, joka puolestaan tutkii, miten nopeasti kasvit kasvavat mikrometsässä.
Tarvitseeko enää ihmetellä, miksi Suomi tekee konkurssin.
Mtv uutisoi vesilintujen vähenemisestä. Kuinka ollakaan, syyksi nostetaan täkäläiset tekijät eli rehevöityminen ja vesien tummuminen. Tämä johtuu tietysti ojituksista. Näyttöä noiden tekijöiden vaikutuksista ei tietenkään ole, mutta jutussa asiantuntijaroolissa esitetty kommentti syöpyy kansalaisten takaraivoon.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomen-vesilinnut-vahenevat/9151068
Ei sanaakaan muuttoalueiden riskeistä ja esim. talvehtimisalueiden ympäristömyrkyistä, jotka heikentävät pesimistulosta täällä.
Birdlife kirjoittaa poikkeuksellisen asiallisesti lokkien osalta aiheesta:
Selkälokin vähenemisen syyt ovat moninaiset. Talvehtimisalueelta peräisin olevien ympäristömyrkkyjen on todettu heikentävän selkälokin lisääntymismenestystä: emot eivät saa poikasia lainkaan tai poikaset kuolevat nuorina. Monien muiden saaristolintujen tavoin selkälokki kärsii vieraspetojen, supikoiran ja minkin, saalistuksesta. Ihmiselläkin on osuutensa: aiemmin sekä munien keruu että suoranainen vaino verottivat selkälokkikantaa, ja nykyäänkin selkälokkeja joutuu helposti uhriksi rauhoittamattomia harmaa- ja merilokkeja ammuttaessa. Vesillä liikkujien varomattomuus tuhoaa usein selkälokin pesinnät: ihmisen ajaessa emot pois pesimäluodolta munat ja poikaset joutuvat nopeasti parempiin suihin.
Hirvikanta voi olla jotain muutakin kun nykyinen tai 25 vuoden takaisissa lukemissa.
Jostain syystä mtk:n esitys hirvikannasta ei ole mennyt läpi. Kuka mahtaa olla torpannut, jos metsätalouden harjoittajat ei ainakaan.
Metsänomistajien (eri asia kuin metsää omistavien metsästäjien) halu kasvattaa hirvikantaa on tyypillistä tehosekoitintaktiikkaa keskustelussa, jolla ohjataan huomio ikävistä asioista sivuun.
” Jos metsänomistajilla on ylivalta arn:ssa, rhy:ssä ja metsästysseuroissa, miten on mahdollista, että he ajavat kaikissa vain metsästäjien etua.”
Koska he edustavat metsästysorganisaatiota, ei metsätalouden harjoittajia. Metsänomistus ei kerro mitään motiiveista. Johan metsälakiakin muutettiin, koska omistuksen tavoitteet todettiin monimuotoisiksi.
”Vuodesta toiseen yritetään jarruttaa lupien lisäämistä em. järjestöjen toimesta olipahan hirvikanta millainen tahansa.”
Eli kasvattaa hirvikantaa.
”Pidän etuna sitä, että ei palata enää niihin 25 vuoden takaisiin vuosiin jolloin omallakin seurallani oli lupia yli kaksinkertainen määrä metsästäjiin verrattuna.”
Maailmassa on muutakin kuin nollia ja ykkösiä.
