Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Metsänomistajan paras ystävä on susi, se saa taimikot vapaaksi hirvistä.”
Ei toimi Lounais-Suomessa, jossa susikanta lienee jo tapissaan. Yhteiskunta tuijottaa vaan susien kokonaismäärää ja kun joku on havaintojen puutteessa päätynyt tulokseen 300 ja toisen mielestä se ei ole tarpeeksi, edes täällä ei susia saa vähentää. Ei, vaikka täkäläinen tiheys laajennettuna kattamaan koko Suomen pl. Lappi tuottaisi todennäköisesti tuhansien susien kokonaismäärän. Susien pitäisi osata tulla taajamiin syömään puudeleita, niin pääsisivät hengestään jo nykyisellä kannalla, kuten Kirkkonummen esimerkki osoittaa.
Mutta eipä hirvijahtikeskustelussa tämän enempää susista.
AJ: ”Se nyt on vaan tyhmää maksaa liikaa? Kyllähän seuran jäsen hyötyy jos lihan myynnin tuloilla ylläpidetään vaikka yhteiset tilat ja kustannetaan juhlat. Myyntiin menevien ruhojen kaatolupia ei sentään tarvinne itse maksaa?”
Jäsen toki hyötyy lihanmyyntituloista. Rahaa kuluu seuran infran pyörittämiseen, tilojen lämmitykseen, ampumaratojen ylläpitoon ja moneen muuhun asiaan. Ilman tuloja ei seura jäsenilleen tällaisia puitteita voisi tarjota. Silti metsästys aiheuttaa paljon kustannuksia, siitä ei pääse mihinkään, ja se raha on omasta kukkarosta pois.
Seura saa tuloja, mutta kustannukset kohdistuvat metsästäjälle. Seuran säännöistä riippuu, paljonko metsästäjä saa itselleen vaivanpalkaksi lihaa. Kulukorvauksia tuskin yksikään seura voi jäsenilleen maksaa.
Nostokoukku: ”Ainakin meillä päin suurimmat ja äänekkäimmät hirvikannan vähentämisen vastustajat löytyvät metsänomistajista. Rhy: n johtotehtäviin ei ole vuosikymmeniin kelvannut muut kuin metsänomistajat.”
Maanomistaja ei tittelinä kerro yhtään mitään kaverin intresseistä. Ostaahan edelleen porukka metsää päästäkseen seuraan. Ei tällainen kaveri välttämättä kestävästä metsätaloudesta ymmärrä mitään. Niitäkin on, joiden mielestä on ihan ok istuttaa kuusta lahokuusikon paikalle.
AJ: ”Eikö hirven metsästyksenkin saisi osittain rahoitettua lihan myynnillä samaan tapaan kuin tapahtuu valkohäntäpeuran kohdalla. ”
Hirven ja peuran lihan myynti on seuroille elintärkeä asia. Yksityisten harjoittama myynti on vaikeampi asia. Siinä alkaa pian maanomistajat kysellä oikeuksiensa perään, jos metsästäjät tekevät bisnestä vastikkeettomasti vuokratuilla alueilla.
Ei kauriskantakaan ole kääntynyt siitä laskuun eli eiköhän jo viimeinkin voida lopettaa nuo puheet.
Tuohan on hyvä idea! Voisin osallistuakin.
Tämän tutkijan haastattelusta (metsäradio 8.10.24) paistaa aika vahvasti läpi se, että tutkimus on keino todistaa oma mielipide oikeaksi.
https://areena.yle.fi/1-72017526
”Puolet Suomen 300 sudesta elää Lounais-Suomessa Mistä temmattu tuo luku. On valtavasti ala kanttiin.”
Osuus vai susien määrä?
Mahdollisesti loukkaantunut pulu halutaan saada hoitoon. Ei ole Suomessa pulaa mistään, ei ainakaan rahasta, kun velaksi syödään.