Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Pärjääminen on vaikea termi, onhan liikenteessä pärjätty 70-luvun alussakin, vaikka silloin kuoli yli 1000 ihmistä vuodessa selvästi nykyistä pienemmällä liikennemäärällä. Kyse on siis riskinhallinnasta. Jos suorittava kokee, että usein käyttämillään peilikirkkailla pikkuteillä kitkat on surkeat, miksi kenenkään pitää tätä asiaa kyseenalaistaa? Minä taas ajan vain harvoin tuollaisissa olosuhteissa, joten kitkat toimii hienosti minulla. Olosuhteet, joissa kukin ajaa, saattaa poiketa olennaisesti. Monessa muussa Euroopan maassa olosuhteet on aivan erilaiset kuin täällä. Etelä-Ruotsia kauemmas ei tarvitse mennä, kun eron jo huomaa. Tottahan se vaikuttaa moneen asiaan, mutta ei sitä meille tarvitse peilata.
Autojen keski-iästäkään kyse ei tosiaan ole. Muutamassa vuodessa, eli sen mitä on eroa autojen keski-iässä, ei mitään erikoista kehitystä ole tapahtunut.
6 m3:n purkausta en tajua. Onko kyse siitä, että sanoo omaavansa kokemusta seitsemältä vuodelta kesät talvet, jolloin kilometrejä kitkoilla jäi taakse n. 120 000. Kun tuosta huolimatta kesäajossa ainoastaan kovilla helteillä huomasi rengasmateriaalin käytöksen muuttumisen, vaikka testin mukaan muulloinkin eroa on kuin yöllä ja päivällä, kolaus itsetunnolle rattimiehenä saa aikaa tällaista jälkeä.
Minulle on turha selitellä mitään, itsensä kanssa on aihetta ihan rauhassa jutella asiat juurta jaksaen selväksi.
Jätkä: ”On turhaa kouhotusta puhua, että kitkarengas ei pidä asfaltilla huippuhyvin. Kyse talvirenkaan kohdalla on käsittääkseni siitä, kuinka hyvin se pitää lumella ja jäällä.”
Paitsi, jos on kiinnostusta käyttää kitkoja kesät talvet ja olettaa, että syvä ja väljä kulutuspinta toimii hienosti märällä tiellä. Toki hyvä on tiedostaa sekin, että ns. kesäkelissä talvirengaskaudella ei olla pidon suhteen lähelläkään kesäisiä olosuhteita.
Jätkä: ”Autolehtien testaajat on rokotettu käyttäen nastoja, eikä mikään muu mene tajuntaan.”
Millä tavalla tuo ilmenee? Onko esim. mittaustuloksia vääristelty nastojen eduksi? Vai käviköhän nyt niin, että mielikuvituksesi jyräsi faktat ja siksi valitsit mielikuvituksen houkuttelevampana ja helpompana vaihtoehtona.
Jätkä: ”Kuitenkin huomattava määrä ammattiautoilijoista käyttää kitkoja, vaikka ne ovat kustannuksissa samalla tasolla nastarenkaiden kanssa.”
Mihin tuo rinnastus liittyi? Autolehtien testaajien rokotuksiinko?
Jätkä: ”Luulisi, että ympäristöihmiset viimeinkin ottaisivat esille nastojen jyrsimän tiepölyn aiheuttamat kuolemat, vai onko heidätkin vaiennettu nastanvalmistajien rahoilla?”
Tuota keskustelua käydään jatkuvasti, etenkin keväisin pölyävimpään aikaan.
Kiitos AJ linkistä.
Mottimasa: ”Pitäisi rauhoittaa ennemminkin kymmeniä tai satoja tuhansia hehtaareita jos meinaisi kettukantaa nostaa.”
Minä en tiedä, miten kettuja pyydetään ja paljonko alueita on rauhoitettu. Todennäköisesti jos vuokrasopimus on tehty, harva pienpetoihin sopimuksessa ottaa kantaa ja vielä harvempi on edes miettinyt koko asiaa. Silti rauhoittaminen olisi varsin yksinkertainen toimenpide, joten ehkä se kaipaa markkinointia. Olisi ihan perusteltua jo pelkästään metsätalouden julkisuuskuvan takia. Keille luontoarvot on tärkeitä ja keille jotkin muut arvot.
Ei sano. TM ei ota kantaa siihen, millä renkailla kenenkin pitäisi ajaa. Sen sijaan TM on mitannut kitkarenkaiden ominaisuuksia sulalla kelillä ja verrannut niitä kesärenkaaseen. Tuon testin tulokset paljastivat, että uuden kitkarenkaan kyky vastustaa vesiliirtoa on samaa suuruusluokkaa kuin loppuun ajetun kesärenkaan.
Toivottavasti kukaan ei enää suhtaudu tähän tietoon siten, että on samantekevää, millä renkailla ajaa, kun 5 cm vesipatjassa kaikki luistaa. Vesipatjoja on kaikenlaisia alkaen nollasta ja päättyen muutamaan senttiin. Samoin ajonopeuksia.
Myös jarrutusmatkat asfaltilla on kitkarenkaassa surkealla tasolla kesärenkaaseen verrattuna.
Päällysteen uusiminen maksaa toki paljon, mutta joskus laskin, että kahdesta tankkauksesta kertyy veroja valtion vuotuisen päällystysbudjetin verran. Toki kunnatkin päällystää vuosittain jonkin verran, mutta vaikka xxx miljoonaa euroa on iso summa, oikeasti se tai sen kasvattaminen vaikka 1,3-kertaiseksi ei tuolta pohjalta missään tunnu. Ymmärrän silti päättäjiä, kun jos yhden litteran kuluja kasvatetaan, miksei toisenkin ja sitten kierre onkin valmis.
Minä en Värriön tuloksiin olen perehtynyt. Kohtalaisen varma olen kuitenkin siitä, että luonto ei tervehdy petokantaa kurittamalla. Metsätalouden harjoittajan asemassa luonnon terveys korostuu, kun edelleen peruskoulun ala-asteella opetettu asia eli ravintoverkko on olemassa. Se on kehittynyt ties kuinka pitkän ajan kuluessa, eikä taatusti turhaan.
Metsätalous ei myöskään pyöri tikitaalimiesten binäärimaailmassa, jossa asiat ovat nollia tai ykkösiä.
En jaksa innostua Jaguarista, vaikka tavaratila korimalliin nähden näyttää yllättävän isolta. Valmistajien ilmoittamista litroista ei kuitenkaan paljon voi päätellä, kun tilan mittauksessa on erilaisia tapoja.
Yhdestä Jaguarista olen kauppaa tehnyt ja vaikka sen liikkeestä kohtalaisella hinnalla saikin, siitä riemu vasta alkaakin. Osviittaa voi saada siitä, kun perusmallin pölykapselit talvirenkaisiin olisi maksanut enemmän kuin tarvikkeena laadukkaat alumiinivanteet. Ihan kiva auto ajaa ja V6 kävi hienosti, mutta en minä omia rahojani sellaiseen olisi valmis laittamaan. Mitään lisäarvoa Jaguar ei elämääni toisi. Päinvastoin, sellaista huomiota korkeintaan se herättäisi, jota en kaipaa. Ja varsinkaan tämän viestiketjun aiheeseen liityen millään tavalla tuollainen ei metsätaloutta tehostaisi eli 30 000 €uron Golfiin verrattuna pitäisi aikamoinen määrä työtä tehdä, jotta auton hintaero olisi maksettu.
6 m3, kirjasto on ihan hyvä vaihtoehto sinulle. Itse olen ollut kestotilaaja vuodesta -85. Rengasvalinnasta ei tarvitse tehdä vaikeata, kunhan vain ottaa tarjolla olevan hyödyn irti, eikä venkoile vastaan. Nytkin on tiedossa ainakin kitkarenkaan ominaisuudet vesikelissä ja kesäkäytössä muutenkin, joten sitä varten ei jokaista uutta testiä tarvitse lukea. On hiusten halkomista katsoa, onko Michelin tänä vuonna parempi kuin Continental. Rengastyyppien väliset erot on silti syytä tiedostaa. Siihen tutkijalautakuntakin ottaa kantaa.
TM ei tietääkseni ole testannut vessapaperia, mutta Kuningaskuluttajassa tuollainen testi joskus oli. Tarkkaan en sen tuloksia muista, mutta halvin, ohuinta paperia sisältävä rulla ei siinäkään ollut edullisin.
6 m3: ”Kitkarengas asiassa voit palata asiaan kun olet ajellut moisilla kesät talvet muutaman vuoden. Saat renkaitten käyttäytymisestä omakohtaisia kokemuksia. Ei tarvitse tyytyä TM:n julkaisuihin.”
En todellakaan aio hankkia tuollaista kokemusta, kun typerämpää tapaa tuollaisen rengastietouden lisäämiseen ei taida olla. Se tiedetään Vianorillakin. Yhden kesän olen ajanut talvirenkailla, josta nypin nastat pois. Vaikka vertailukelpoisissa olosuhteissa en niitä kesärenkaisiin päässytkään vertaamaan, enkä suorittanut vakioiduissa olosuhteissa radalla jarrutus- ja väistökokeita, joiden tulokset mitataan mitalla, kellolla ja tutkalla kuten testeissä tehdään, ero oli silti otsanahallakin havaittavissa. Siksi se oli viimeinen kerta, sen verran omakohtaista kokemusta, jota myös TM:n testit linjakkaasti tukevat, sain.
Lehden irtonumero maksaa noin kympin ja se on omiin sek.. tarkoitan kokeiluihin verrattuna todella halpa hinta kyseisestä tiedosta. Toki jos jo ennen testin lukemista on sitä mieltä, että omista ajoista saa luotettavampaa tietoa renkaan ominaisuuksista, silloin lehden ostoon käyteyt rahat menee hukkaan. Tällöin kuitenkin kannattaa tehdä tutustumismatka oman pääkopan sisälle ja selvittää, millä mekanismeilla sinne uutta tietoa mahtuu ja onko välissä suodatin, joka estää oman käsityksen vastaisen tiedon pääsyn sisään eli onko rakastunut omiin mielipiteisiin pikkuisen turhan syvästi.
Ei olekaan oleellista, onko kasvu 200, 176,4 miljoonaa m3 tai jokin muu luku. Kun katsotaan vuotuisen kasvun kehitystä, vauhti on ollut hyvä. Mitään syytä ei ole epäillä, että jokin biologinen raja olisi tullut tai edes tulossa vastaan ja jos vuoden -70 metsäammattilaisten olisi pitänyt ennustaa kasvua 50 vuoden kuluttua, 110 olisi ollut yhtä utopiaa kuin 200 nyt. Toki kehitys tästä eteenpäinkin ottaa aikaa. Mitään hyppäystä kasvussa ei ole mahdollista saavuttaa. Eli koska homma ottaa aikaa, yhtään ei ole syytä viivytellä edellytysten parantamisessa. Minun veikkaukseni mukaan 50 vuoden kuluttua puun käyttömahdollisuudet on ihan eri tasolla kuin tällä hetkellä ja jos kasvua ei reilusti aleta parantaa jo nyt, 50 vuoden kuluttua emme pysty vastaamaan tarpeeseen varsinkaan, jos/kun puun käytön määrä alkaa kasvaa jo nyt. Luontokin kun tarvitsee omansa, tälläkään hetkellä suojeltujen alueiden määrä ei ole riittävä. Kun lisäksi maankäyttömuotojen muutos (rakentaminen) vähentää metsäpinta-alaa, eikä maan kohoaminenkaan enää pinta-alaa lisää, tulevaisuudessa puut pitää hakata yhä pienemmältä pinta-alalta. Se korostaa tarvetta parantaa puun kasvua. Siksi tavoitteet pitää olla luvuissa, mitkä kuulostaa monien korvissa utopialta. Tarve kuitenkin on siinä suuruusluokassa, jos elämää tällä planeetalla aiotaan jatkaa.
