Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Minustakaan yksittäisten puolueiden suosiota ei näiden vaalien perusteella voi päätellä. Kepun äänestäjät ei ole siirtyneet kokoomukseen, eikä kepun suosio ole 5% suuruusluokkaa. Nyt vain sattui kahden henkilön persoonat antamaan tällaisen tuloksen. Lisäksi kunta- ja eduskuntavaaleissa käsitellään asioita hiukan eri tavoin kuin presidentin vaalissa. Jossitella voi myös sillä, mikä olisi tulos ollut, jos äänestyksessä olisi pitänyt laitta ehdokkaat paremmuusjärjestykseen yhden äänen antamisen sijaan. Vanhanen olisi taatusti noussut nykyistä korkeammalle, todennäköisesti samoin porukan fiksuimpaan päähän kuuluva eli Nils. Nykyinen tulos on täysin epäoikeudenmukainen näiden kannalta.
Haaviston, Paten yms. ehdokkaiden äänestäjät ovat taas ihan eri porukkaa kuin noiden äänestäjät.
Nopeusrajoitusten nostaminen on melko turha haave. Muuttuvia pidetään patenttilääkkeenä siihen, mutta käytännössä suurin osa ajasta ne on alennettuna. Aikanaan tehtiin tutkimus siitä, miten muuttuvien rajoitusten asetus vaikuttaa turvallisuuteen. Käytössä oli ainakin tuolloin kaksi eri tapaa ohjata rajoituksia. Toinen oli tietynlaiseen laskentaan perustuva eli rajoitus määräytyy tien päältä saatujen mittaustulosten perusteella. Toinen oli kelikeskuksen operattorin itsenäisesti päättämä ohjaus. Jälkimmäisessä oli rajoitukset huomattavasti useammin kesärajoitusten mukainen, mutta turvallisuushyödytkin jäi saavuttamatta.
Kun jokainen autokoulun käynyt tietää (eikö vain?), että ajonopeus on suurin yksittäinen kuljettajan päätettävissä oleva riskiin vaikuttava tekijä, on yhteiskunnan suhtautuminen rajoitusten nostamiseen ja siten rajoitusten noston todennäköisyys varsin helppo ennustaa.
Jos tarkkoja ollaan, nopeusmittarin ei tarvitse näyttää väärin. Nopeusmittaei ei saa näyttää liian vähän. Eräs nimeltä mainitsematon taho on mitannut mittarivirheitä eri nopeuksilla lukemattomista autoista ja tarkkoja mittareita on jokunen kohdalle osunut. Laiton mittari on löytynyt muistaakseni kahdesta autosta. Toinen oli Wartburg 80-luvulla, toista en nyt muista.
Mottimasa: ”Maapetoja on vaikea houkutella alueelle kun riistalle vahingollisena petoeläimenä metsästyspaine on kova.”
Maanomistaja päättää, sallitaanko metsästyspaine vai ei. Eri asia on, jos on metsästysseuran jäsen, silloin seura päättää omistajan puolesta, että kaikki metsästys on sallittua.
Ja tietenkään yhden palstan rauhoitus ei tuhansien hehtaarien metsästysmailla yleensä paljon vaikuta, mutta miksi ketun pyynti pitäisi sallia?
Jätkä: ”Ei tuollaisia lukemia [2 milj. km] ajeta pelkästään pihalla pyörien, kyllä siinä täytyy vedellä myös maantietä pitkin.”
Pihalla olemisella viittaan ajatteluun. Ja kun ajotaidosta puhutaan, aika nopeasti auton käsittelyn oppii ajamalla. Sen jälkeen korostuu ajattelun ja tiedonhankinnnan rooli sekä sen, miten noiden asioiden sallii vaikuttaa omaan päätöksentekoon.
Pösöön on saatavilla mallista riippuen kolmea eri vaihtoehtoa: 215/65-17, 225/55-18 ja 205/55-19. Noissa renkaan halkaisija on samassa järjestyksessä 711 mm, 705 mm ja 708 mm. Vaikutus maavaraan 18″ vanteella siis -3 mm ja 19″ vanteella -1,5 mm, kun verrataan 17″ vanteeseen. Vaikutus mittarivirheeseen on enimmillään n. 1 km/h.
Profiili eli rengaskoon keskimmäinen luku kertoo kumin korkeuden suhteessa leveyteen. Korkeus riippuu siis leveydestä. 55-profiili eli 55% leveydestä on nykyään aivan normaali ja 65 jo ainakin uusissa henkilöautoissa tavallista korkeampi. Katumaastureissa se taitaa olla edelleen yleinen.
Tolopainen: ”Jesse ei pääse uudella pököllä yhtä pienellä keskikulutuksella.”
Taas Jees sitä ja Jees tätä. Mihin tuo liittyi ja mistä tuo edelleen kumpuaa? Jos sanon vaihtaneeni vapaastihengittävän koneeni 1,2 litran turboon ja kerron keskikulutuksen pudonneen 7,5 litrasta pienempään kuin Visakallolla, alatko toistella ettei Gla ei sitä ja Gla ei tätä? Vai alatko toistella, että kyllä Jessenkin pikkuturbo on hyvä.
Hevosvoimista tai iskutilavuudesta en tiedä, mutta 54,1 km ja 3508 kcal. Pankaa paremmaksi.
Jätkä: ”Kyllä Jeessin moponmoottori sulaa, jos sillä yritetään ajaa edes lappu lattiassa sata kilometriä yhteen menoon.”
Voi olla, mutta erään testin mukaan Peugeotissa käytetty 3-pyttyinen kone oli 60 tkm normaalin ajon jälkeen virheettömässä kunnossa. Vastaavissa testeissä on monien koneiden laakereissa yms. osissa tuon matkan jälkeen jo selkeitä käytön jälkiä, vaikka kone sinänsä ongelmitta toimiikin.
Oman autonikaan valintakriteereihin ei kuulu sellaiset ominaisuudet joita en tarvitse kuten jatkuva kaasu pohjassa ajaminen, joten Jätkän kommentin ns. vahvasta faktapohjaisuudesta huolimatta en usko sillä monelle muullekaan suomalaiselle olevan merkitystä.
Jees: ”Mutta näistä huippunopeuksista taitaa tässä maassa olla aika turha kinastella. Lähes kaikki nykyään kulkee riittämiin.”
Enemmän kuin samaa mieltä.
Visakallo: ”Tuli vuosi täyteen hiroshimalaisella, eli Mazda CX3:lla. 24500 km. 6,8 litraa / 100 km. ”
Kuulostaa uskottavalta. Vaikka auto tasaisessa maantieajossa meneekin vitosella alkavilla luvuilla, käytännössä ajaminen on enemmän tai vähemmän sekalaista ajoa, jossa kulutus tahtoo nousta. Talvi ja neliveto on tässä suhteessa huono yhdistelmä.
Itse en 20 vuoteen ole pitänyt kirjaa kulutuksesta, mutta jokaisen tankkauksen yhteydessä sinun tavoin asiaa seuraan. Vaikka ajoni on maantiepainotteista, silti kulutukset on yleensä n. 0,5-1 litraa isompia kuin puhtaassa maantieajossa olisi.
