Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jos Jees rengastestiä tarkoitat, se oli Ranen linkki. Samantekevää, mutta tuohon tilanteeseen vielä, missä syntyneestä vaaratilanteesta selvittiin säikähdyksellä.
Tutkijalautakunnnat tutkii jokaisen kuolemaan johtaneen kolarin. Vaikka tietysti onnettomuus olisi yleensä voitu välttää sopivalla tilannenopeudella, noin helppoon ratkaisuun ei pidä mennä. Muutenhan on turha valittaa huonosta tienpidosta ja tiestön kunnosta, autokannan keski-iästä puhumattakaan. 60-luvun kuplalla pärjää ihan yhtä hyvin siinä missä 2018 neliveto-Passatillakin, eikö vain?
Tutkijalautakunnan mukaan onnettomuus muodostuu yleensä usean riskitekijän muodostaman tapahtumaketjun seurauksena. Jos ketjusta otetaan yksikin lenkkki pois, onnettomuutta kenties ei olisi tapahtunut. Renkailla on merkittävä rooli tässä tilastossa eli monessa onnettomuudessa on ollut huonot tai keliin sopimattomat renkaat. Tieympäristön kunto on yksi tekijä, muu ajoneuvon kunto yksi jne. Toki suuri rooli on myös nopeudella, kuljettajan ajokunnolla yms. asioilla. Siten Jos Jesse olisi ajautunut ulos rampilta ja kuollut, tutkijalautakunta olisi todennäköisesti kirjannut mutakin asiaan vaikuttaneita syitä kuin nopeuden siitä huolimatta, että entiset koulukiusaajat toisin ovat päättäneet.
Visakallo: ” tyylilleen uskollisena Jesse vierittikin syyn ilmalämpöpumpulle. ”
Minulta on tainnut jäädä jotain huomaamatta: ”Oli erittäin raskaasti joskus VW tavaraa täys, esim. täysvarust. ilmalämpöpumppu ja noustiin moottoritieltä Vierumäen ramppiin. Auto lähti märällä lahnaamaan pienen sivuttaisliikkeen märällä asfaltilla täysin odottamatta. Mutta ei minkäänlaista auton kääntymistä vaan se oikein tuntuikin oudolta kun auto siirtyi pienen nutkahduksen sivuttain. Sydän kyllä potkaisi montakin ylimääräistä nytkähdystä sen jälkeen kun huomattiin että sehän oli alkava sivuluisto ja se loppui alkuunsa kun luistonesto otti homman hallintaansa.”
Ellei muualla ole muuta aiheesta kirjoitettu, taitaa muut nähdä asiat sellaisina kuin itse ne haluaa nähdä.
Rane2: ”Asiaa on testattu.
https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/244884-paremmat-renkaat-eteen-vai-taakse ”
Vaikka olen pahimmillani ajanut vuodessa 50 tkm, koskaan en ole saanut kämmättyä renkaitani siihen kuntoon, että ero kulutuspinnassa olisi 3 mm.
Testissä todettiin juuri se, minkä olen todennut. Testissä ei kuitenkaan otettu kantaa siihen, mikä on järkevä tapa toimia.
Harrastelija: ”OHO nyt tuli Glalta väärä ohje ajoturvallisuuden kannalta! Teeppä tuo em. taippitesti, niin et laita sen jälkeen parempikuntoisia renkaita eteen! Tilannehan on niin, että jos takapää luistaa, niin auto pyrkii pyörähtämään 180 astetta, mutta jos etupää luistaa, niin auto pyrkii menemään suoraan.”
Sinusta siis renkaiden kiertovaihto on turvallisuuden kannalta väärä ohje? Toki huonommat renkaat takana tarjoaa hetkellisesti paremman turvallisuuden kuin päinvastainen tilanne, mutta tuollaisella teippilogiikalla ei hommassa ole jatkuvuutta. Sinäkin taisit olla aikanaan töissä organisaatiossa, joka eli autoilijoilta saamilla rahoilla eli siis varsin mielellään annatte varsin kyseenalaisia neuvoja, kun ei ole tarvetta nenäänsä pidemmälle katsoa.
Minä en kuulu tuohon hauskanpitäjien joukkoon. Jatkuva Jessen mollaamisen ilon takia viestin kirjoittaminen vaikka sitten kuvitelluin perustein on tavattoman raskasta seurattavaa. Esimerkiksi tuo ramppihomma, misä Jees ihan selvällä suomen kielellä sanoi autonsa olevan täyteen pakattuna (tavarana mm. ilppi) ja siitä väännetään tosijuttuna se, että auto tuli täyteen 40 kilon ilpistä.
Minä arvostan paljon enemmän sellaista kuskia, jolle sattuu virheitä kuin sellaista, jolle niitä ei satu.
Minä en halua millään tavalla sekaantua mielikuvituksesi tuottamiin jengeihin. Minä en myöskään ota kantaa siihen, onko joku luku 80 mrd vai tuota isompi tai pienempi.
Minä haluan, että maailmassa siirrytään mahdollisimman nopeasti uusiutumattomien, suurelta osin fossiilisten luonnonvarojen käytöstä kohti uusiutuvien käyttöä. Uusiutuvien käytön määrän osalta suunta on nyt oikea, vaikka vauhti turhan hidas ja uusiutumattomien suosio aivan liian suuri ja taitaapa olla sekin kasvussa. Uusiutuvien kehityksen suuntaa ei silti mikään enää käännä, kyse on vain kulmakertoimen suuruudesta, onhan se ihmiskunnan jatkuvuuden kannalta ainoa tunnettu vaihtoehto. Tätä taustaa vasten puulla on meikäläisittäin varsin suuri potentiaali ja sillä ilman muuta on merkittävä vaikutus myös verotuloihimme ja muuhun hyvinvointiin. Siinä vaiheessa, kun huomataan puulla olevan kaupallista käyttöä enemmän kuin metsämme tällä hetkellä ylituotantoa taivastelevien kauhuksi kasvaa, haluan olla maailmassa, jossa edellytykset raaka-aineen tuottamiselle on ollut kunnossa niin kauan, että hoidon tulokset näkyy myös kuutioissa. Puhtaasti taloudellisten syiden lisäksi asialla on merkitystä myös ympäristöarvojen kannalta ja tässä harvinaisessa tapauksessa taloudellisen toiminnan edellytyksillä ja ympäristöarvoilla on yhteinen intressi. Tämä takia pidän varsin lapsellisena AC:n esittämiin lukuihin tarttumista, kyse on paljon isommasta asiasta kuin pilkun viilaamisesta tuollaisten miljardien kanssa.
Oletko jostain eri mieltä?
Mikä on tilanne tällä hetkellä?
Tuli tästä mieleeni, että olisikohan kahteen kertaan raivaaminen saman kesän aikana käyttökelpoinen keino haapojen kaatamisen seurausten hallitsemiseksi taskuttamisen tai kaulaamisen vaihtoehtona? Seuraavana kesänä vaikka viimeistely glyfosaatilla, jos ja todennäköisesti kun sille tarvetta on. Vaan entä jos tekeekin useita haapoja kasvavalla alalla muutamasta säästöpuita, ruokkiiko noiden juuret päätehakkuussa vesoja loputtomiin? Eli onkohan viisaampaa mennä kaikki tai ei mitään- taktiikalla.
Nollaraja tulee vastaan nopeasti, kun edellytykset tuotantoon ei ole kunnossa. Etelässä se on omt-kuusikossa, jossa on juurikääpää. Ja toki tällä hetkellä markkinoilla on ylituotantoa. Kysyntä kuitenkin muuttuu paljon nopeammin kuin puun kasvu, joten metsätalouden kvartaalit on syytä pitää kirkkaana mielessä. Ei näitä seikkoja kannata sivuuttaa metsästysharrastuksen aiheuttama kiilto silmissä.
