Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Täälläkin olisi tarvetta torjua vahinkoja, jotta omistajille jäisi vähemmän korvattavaa. Vahinkojen kärsijäthän lystin maksaa, vakuutusyhtiöt vaan ottaa välistä omansa pois.
Huono homma, ettei jakopäätä vieläkään osata tehdä. Hyvä kuitenkin, että korjataan.
Trafi: ”Tietokannassa on tiedot ainoastaan niistä kampanjoista, joihin kuuluneet viat tai puutteet ovat valmistajan mukaan aiheuttaneet merkittävän vaaran liikenneturvallisuudelle tai huomattavan haitan ympäristölle tai terveydelle. Ajoneuvon valmistaja voi järjestää myös vähäisempien virheiden tai puutteiden takia ns.huolto-/korjauskampanjoita, joista ei tarvitse tehdä ilmoitusta Trafille.”
”Mikähän olisi paras crossari?”
Nyt tuli hyvä kysymys. Tuosta varmaan löytyy sopiva.
https://www.bikeshop.fi/Cyclocross-monikaytto/ekauppa/c4550/
En oikein ymmärrä MT:n jutussa esiintynyttä ympäristönsuojelun professori Pekka Kaupin ajatuksia, kun jutussa toistellaan nestemäiseksi polttoaineeksi jalostettavan puun olevan huono hiilinielu. No, tottahan toki se on huono nielu, kun se ei nielu ole ollenkaan. Ideana onkin korvata tällä uusiutumattomien käyttöä. Ei kaiken tarvitse olla nielu, ihan neutraaliakin toimintaa tarvitaan. Sekin on suuri parannus monelta osin nykymenoon.
Äänekosken etuna hän pitää tuotantoa myös keskitalvella, jolloin tuulivoiman määrä on niukka. Ilmatieteenlaitoksen tilastojen mukaan talvi on tuulisin vuodenaika, joten eiköhän tuo näy tuulivoimalla tuotetun energian määrässäkin.
Kantojen nosto on kuulemma huono kustannusten takia. Lisäksi se haittaa uuden puuston kasvua.
Itseäni kyllä kiinnostaa, mikä on noston vaikutus juurikäävän saastuttaman kasvupaikan tulevaisuuteen. Käsittääkseni varmaa tietoa ei ole, joten ympäristöprofessorin varsinkaan ei pitäisi asiaan ottaa kantaa.
Samaa mieltä olen kahdesta asiasta: ”Hän korosti, että Suomen metsän säilyvät voimakkaana hiilinieluna vain, jos puuta hakataan ja tilalle tulee uusia, kasvavia puita, jotka käyttävät paljon hiilidioksidia. Hakkuiden lopettaminen olisi hänen mukaansa huono ratkaisu.”
”Tosi helppo asia olisi se, että ajettaisiin kohtuukokoisilla autoilla.”
Tosin tuon helpon asian potentiaali on aika pieni, vaikka toki erittäin käyttökelpoinen ja siten pidettävä kirkkaana mielessä autokauppaa tehtäessä. Autoilun päästöjen osalta enemmän merkitystä on kulkumuodon valinnalla. Turhien ajojen välttämisellä on kaupungeissa paljon enemmän annettavaa. Lisäksi jos kulkumuoto vaihdetaan kävelyyn tai pyöräilyyn, sillä on terveyttä edistävä vaikutus eli siten toisaalta parantaa yhteiskunnan kilpailukykyä ja toisaalta alentaa terveydenhuoltomenoja.
Ei kirjan tekijä ole miettinyt kokonaisuuksia. Kirjan päähenkilöt ovat metsien eläimiä ja tekstit käsittelee elämää näiden näkökulmasta. Kun elinympäristöä tullaan tuhoamaan avohakkuin, on samantekevää, onko tällaisen toiminnan osuus koko Suomen metsistä 0,75% vai jotain muuta. Siitä on tehty uhka ja sitähän se tietysti käsiteltävän alueen eläimistölle onkin. Alakoululainen lukija muodostaa tuon perusteella käsityksen metsätaloudesta.
Virhe on tehty siinä, että käsitellään asia näkökulmasta, jota ei pitäisi tuossa yhteydessä käsitellä ollenkaan. Saahan melkein asiasta kuin asiasta vastaavan yhtälön rakennettua.
Kysyin Päiviltä, mitä mieltä hän oli saamastaan vastauksesta. Ihan varma en ole, mitä Päivi oikeasti ajattelee, kun sanoi vastauksessa olleen hyviä pyrkimyksiä, mutta epäilee silti toimenpiteiden olevan riittämättömiä. Sanoi myös seuraavansa tilannetta ja yrittävänsä vaikuttaa asiaan.
Vaikka Päivi on saanut kritiikkiä tietyistä lausunnoistaan, pidän häntä suoraselkäisenä, oman asiansa takana seisovana kaverina ja siksi haluan uskoa vastaukseen. Positiivista on myös se, että vastaus tuli suht nopeasti kesken joulukiireiden. Mitä hänen yrityksensä vaikuttaa asiaan sitten on, se luultavasti jää arvoitukseksi. Mutta onpahan taas yksi mielipide välitetty kansanedustajalle.
Jatketaan samalla linjalla.
Jätkä: ”Turvavyötä on käytettävä aina silloin, kun auto on liikkeellä. Jeessin ajotyyli ja Tolopaisen himot kiertää lakeja on jo tulleet tutuiksi, mutta ei kai niillä täällä kannata leuhkia.”
Velvoite turvavyön käyttöön on ainoastaan tieliikennelain alaisilla paikoilla.
Visakallo: ”yhteenvetona japanilaiset autot ovat aiheuttaneet vähemmän noita edellä kerrottuja ongelmia. ”
Nuo on toisiaan autoon tarkoituksellisesti rakennettuja ominaisuuksia, joiden määrä kasvaa jatkuvasti valmistusmaasta riippumatta. Voihan olla, että uudistumista odotteleva Avensis olisi yksi markkinoiden parhaita autoja tässä suhteessa, harvinaisuutena vapaastihengittävä normaalipuristeinen moottorikin vielä. Ollut suunnilleen samanlaisena markkinoilla vuodesta 2009, vakka muutama facelift onkin välissä ollut. Toki niiden myötä elektroniikkaa ja siten jos jonkinlaista järjestelmää siihenkin on jo pakattu, joten vastuullisen käyttäjän kiusaksi voi siitäkin turhamaisuuksia löytyä. Muuten kyllä oletettavasti markkinoiden ongelmattomin auto. Harmittavasti vain matalalla maavaralla toisin kuin Volkkarin mallit, johon saa korotuksen. Tällä hetkellä Golffillakin on ikää jo kuutisen vuotta, joten ihan pahimman luokan pommi sekään tuskin on etuvetoisena ja manuaalivaihteisena.
Monimutkaisuuden vastapainoksi esim. Mazda on jättänyt moottorin lämpömittarin pois.
Metsäajossa, satamassa ruotsinlaivan kuormauksessa tai autotallista peruutettaessa en tosiaan turvavyötä pidä oleellisena riskin kannalta, mutta mielummin laitan sen normaalilla tavalla kiinni kun erikseen selän taakse.
