Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Pienaukko on ainoa keino mahdollistaa pioneeri- ja valopuulajien uudistuminen. Valitettavasti pienaukko ei kuitenkaan sovi metsätalouteen, mutta ilman pienaukkoa jk-opit olisivat käytännön lisäksi teoriassakin samalla tasolla kettutyttöideologian kanssa eli menetelmän markkinoinnin kannalta pienaukkoja on pakko neuvoa tekemään. Näin menetelmä on saatu toimimaan teoriassa.
Jees voisi alkaa luennoimaan metsätalouden kannattavuuden parantamisesta. Miten vajaan 100 ha tilakokonaisuudella saadaan elätettyä yksi Tesla. Osallistun heti. En tosin ostaakseni Teslaa, vaan löytääkseni keinot vastaavan kannattavuuden tai edes osan siitä saavuttamiseen paria kertaluokkaa halvemmalla autokalustolla. Teslaan varatuilla rahoilla ostan 10-15 ha lisää metsää.
Tolopainen: ” Japsit ja korealaiset ovat laadullisesti parempia autoja. Ei niille pärjää laadussa mitkään eurooppalaiset merkit.”
Aivan älytön yleistys. Tekniikan Maailmassa on ollut korealaisia (Hyundai, Kia) muutamaan otteeseen käyttötestissä. Ainakin kolme kertaa on ongelmia ollut vaihteistossa tai voimansiirrossa. i40:stä särkyi vaihteistosta laakeri, samoin Ponystä. Ceedistä kuului omituista kilinää, joka tulkittiin huollossa ominaisuudeksi. Lopputarkastuksessa kilinän aiheuttajaksi paljastui vauhtipyörä. Huono juttu, jos särkynyt vauhtipyörä on Kian ominaisuus.
Metsuri motokuski: ”Nytkin tähdätään raivauksissa vain siihen että kemerat saadaan. Nuorenmetsän kunnostus on oikein hyvä esimerkki tuen järjettömyydestä. Nyt isännät venyttävät raivausta ja korjuuta niin pitkään että saavat toisen kemeran.”
Vuosittain tilastoidaan raivausmääriä ja ties mitä tehtyjä toimenpiteitä. Minulta ei kukaan kuitenkaan ole kysynyt, mitä kaikkea olen vuoden aikana tehnyt, tuskin muiltakaan, joten tuollaiset yleistykset tukien vaikutuksesta on syytä vaieta kuoliaaksi. Ja toisaalta, eihän läheskään kaikkia rästikohteita kunnosteta edes tukiehtojen täyttymisen myötä. Tässä keskustelussa olennaista onkin tietyn hoitoketjun vaikutus lopputulokseen ja silloin kyse nimenomaan on hoidetusta metsästä. Rästeistä puhuttaessa verrataan hoitorästien vaikutusta lumituhoihin ja sillä ei ole mitään tekemistä jaksollisen tai jatkuvan kasvatuksen kanssa.
Raivaussaha kulkisi hyvin takapenkillä, mutta kääntösäde edellyttää rekoille mitoitettuja teitä. Sehän ei ole ongelma, kun kaikillahan on korjuun edellytykset kunnossa. Maavara saattaa loppua kesken ja sen suhteen on tiestön rakentaminen hankalampaa.
http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201507240173816_v0.shtml
Näin jokin aika sitten tuon Dacian liikenteessä ja kun se on jäänyt julkisuusarvossa kirkkaasti Dusterin jalkoihin, kiinnostus heräsi välittömästi. Paljon kiinnostavia puolia tuohon kuuluu, eikä vähiten imagopuolella. Toisten rahoilla testaavien moitteet vanhanaikaisuudesta yms. asioista on minulle pikemminkin plussia. Ehkä kuitenkin tuo on hiukan liian heppoista tekoa, kun perusta on oikeasti pikkuautossa. Ksenonit tai leditkin pitäisi keulaan saada, muuten viimeisimmillä hienouksilla ei niin ole väliä, kun tuosta hinnasta puhutaan. Periaatteessa puoleen hintaan ostetun auton voisi paalata tavanomaisen auton elinkaaren puolivälissä, mutta tarjoaako tuo kuitenkaan huoletonta omistamista 150-200 tkm ajalle. Pitäähän auton olla luotettava, eikä jättää tielle varsinkaan hiljaisempaan aikaan syrjäisemmillä teillä perheen ollessa kyydissä. Jotenkin vaan saman hintainen käytetty Toyota tai Mazda tuntuu turvallisemmalta valinnalta.
Täällä vähälumisella alueella lumi näyttää olevan ongelma lähinnä koivulle, jos puhutaan edes jollain tavalla hoidetusta talousmetsästä. Koivu puolestaan ei menesty alikasvoksena, joten ei siis menesty jk:ssakaan. Asian voi kivasti kiertää tekemällä pieniä avohakkuita, joita vihertävästi pienaukkohakkuiksi nimitetään ja jolloin ne liitetään jk-menetelmään. Niissä hyvällä tuurilla voi aukon keskelle saada muutaman koivun kasvamaan. Reunoilla jos koivua kasvaa, kasvaa myös riski tuhoille. Kannattaa muuten unohtaa vähättely ja laskea, millainen osuus aukon pinta-alasta syntyy esim. 10 m levyisestä reunakaistasta. Siellä puista tulee lenkoja tai vinoja, jolloin harvassakaan kasvaen ne eivät lumen kuormaa kestä. Eli tältäkin kantilta katsoen suhtaudun hyvin negatiivisesti pienaukkoihin.
