Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Maavaran korkeus on eri asia kuin korin korkeus. Golf huonontien alustalla antaa yhtä paljon maavaraa kuin sinun autosi.
Toivottavasti vain vanhemmissa/enemmän ajetuissa, jolloin jää toive siitä, että uudemmat olisivat laadukkaampia. Tosin nimikkeinä samat vaivat löytyy ainakin erään saksalaisen konsernin tyyppivikojen listalta.
Taitaa vaatia nykyisen vanhempaa sukupolvea edustavien kuljettajien poistumista liikenteestä, että ao. artikkelin mukainen visio olisi katukuvaa hallitseva ilmiö. Ihan kaikkien yksityiskohtien ideaa en tajua (mm. miksi 2000 euron ajoneuvon pitäisi olla työsuhde-etu, eikä omalla rahalla hankittu). Yksityiskohtiin takertumatta kehitys on silti artikkelissa mainittuun suuntaan selvästi jo menossa, joten 30 vuotta ei tuollaista kaupunkikuvaa tarvitse odotella. Kannattaa siis alkaa muokata omia asenteitakin, ellei sitä ole jo tehnyt.
https://yle.fi/uutiset/3-9987687
Suorittava porras: ”No.. jatketaan odottelua tumput suorana vuosikymmen tai kaksi.”
Vihdoin olen samaa mieltä Suorittavan kanssa yhdestä asiasta. Ongelmaa ei ole edes yritetty ratkaista. Toiveesta tulevaisuuden suhteen olen taas päinvastaista mieltä, kuten jo edellisestä viestistänikin selvisi.
Luonnon taimi vs istutettu taimi ei minulla niin kattavaa omakohtaista kokemusta ole, että sen perusteella toimintaa alkaisin ohjata. Rehevään kuusikkoon kasvaneen luontaisen männyn hirvi löytää uskomattoman hyvin, mutta kiinnostaa niitä aukossakin kasvaneet taimet. Ainoaksi käyttökelpoiseksi tavaksi ohjata syöntiä on osoittautunut Trico. Muu on epävarmaa puuhastelua, jonka tulos on kiinni lähinnä tuurista.
Jätkä: ”ei ole mitään mieltä testata erilaisia laitteita samoilla perusteilla. 20 000 € maksavaa autoa ei pidä laittaa samoilla perusteilla vertailuun, kuin 60 000 €:n autot.”
Ruotsalainen autolehdistö kuitenkin sekoittaa sujuvasti suomalaisittain ns. premiumeja tavallisten autojen kanssa, eikä ominaisuudet korreloi hinnan kanssa. Suomessa ei näin juurikaan tehdä, poikkeuksena on TM:n talvitesti, jossa on erilaisen hinnan lisäksi samalla viivalla myös eri kokoiset autot. Nykyään joskus myös vetävien akseleiden lukumäärä vaihtelee. Ja mikäs siinä, onhan varsin viihdyttävää lukea, kuinka halpa pikkuauto päihittää monissa ominaisuuksissa kalliin ja suuren auton.
Minusta eri luokkien sekoittaminen on huono juttu vain, jos on kiinnostunut autojen sijoituksesta testissä.
Ihan turha Jätkä verrata TM:n autotestiä kuvitteelliseen satasen sahatestiin. TM mittaa tiettyjä asioita ja jos/kun Jessen Pösö olisi saanut hyvät arvosanat, se toki olisi paljastanut noiden testien suurimman ongelman eli sen, ettei siinä mitata kuin muutamia ostajaa kiinnostavia asioista. TM ei tee puolen miljoonan kilsan kestotestejä, joten meistä kukaan ei tiedä, millainen autojen järjestys siinä kisassa olisi ollut. Pisteet nykyisessäkin testissä painotetaan kaavamaisesti, vaikkei kuluttaja niin tee. Siksi on aivan älytöntä seurata sitä, mikä auto voittaa jonkun testin ja mikä häviää sen. Penkkiurheilijat on oma lukunsa, minusta kiinnostavaa on vain se, millaisia ominaisuuksia niissä todetaan olevan ja miten ne vastaa omia tarpeita.
Jessen Pösöä ei tietenkään voi tuollaiseen vertailuun ottaa, koska se saattaisi pärjätä liian hyvin ja se tietäisi ongelmia lehden markkinoinnille. Uskottavuus menisi, eikä testimenestys olisi hyvä myyntiartikkeli automerkkien mainonnassa.
Kun testissä mitataan pääasiassa ajettavuutta, kulutusta, tiloja, ylläpitokuluja yms. taviksissa kunnossa olevia asioita, tokihan Pösö olisi saanut paljon pisteitä. Varustelun painoarvo on pieni, joten se ei menestystä kompensoisi. Premiumin ostajalle tärkeästä 30000 euron hintaisesta premiumfiiliksestä ei testissä pisteitä saa.
Olen samaa mieltä Visakallon kanssa. Ydinvoimaakin rakennetaan lisää, vaikka sen riskit ovat huikeat ja täysin hallitsemattomat. Monesti vaan ei ole muita riittävän tehokkaita tapoja tuottaa sähköä. Lisäksi kun sattui käsiini Mobilisti 8/2011, jossa oli katsaus suomalaiseen autoverotukseen, tuli taas hämmästeltyä lähihistorian tapahtumia. Vielä 80-luvulla oli amerikkalaisten farkkujen buumi, suksiboksipakettiautoja yms. virityksiä. Noilla koitettiin kiertää lain aivan älyttömiä määräyksiä. Moni oli kyllä sitä mieltä, että säädöksissä ei ole vikaa, kun asiat on ennenkin niin ollut.
Hirviasiaan tämä liittyy siten, että kun normaalit keinot ei kelpaa, tarvitaan vaihtoehtoja. Kemia on toki radikaali ehdotus, mutta niin oli vielä jokunen vuosi sitten pakettiauton lavan minimipituudesta luopuminenkin. Ainakin virkamiehille (lue: metsästäjille hirvikannan verottamisen vaihtoehtoiset keinot). Eli jollei mekaaninen menetelmä lyijyn muodossa auta, metsästäjät sitten ihan vapaasti ehdottaa kemikaalien tilalle vaihtoehtoa.
Kärkkäinen sanoi joskus näyttäneensä luennolla kuvaa puusta, jossa kasvu on muutaman vuoden ajan ollut kovaa verrattuna aiempiin vuosiin. Samoihin aikoihin oli tehty lannoitus. Oppilaille esitetty kysymys oli, mitä kuva esittää. Suurin osa vastasi, että lannoitus on kiihdyttänyt kasvua. Vastaus oli kuitenkin väärä, koska tuollaista päätelmää ei noilla lähtötiedoilla voinut tehdä. Toki vastaus voi olla oikeakin ,mutta se olisi puhdas arvaus.
Sama pätee havaintoihin hirvistä. Joku toimenpide saattaa vähentää tuhoja tai sitten kyse on sattumasta, koska hirvien aiheuttamissa vahingoissa muuttujien määrä on valtava. Vain Tanelin menetelmä on pitemmän päälle varma keino vähentää tuhoja ja siksi on erityisen surullista, että ministeri Lepän vastauksessa vahvistettiin aiheen ympärillä pyörivä puuhastelu. Itse puuhastelen pääasiassa Tricon kanssa, mutta sekään ei tuhoja yhtään vähennä. Se vain siirtää ne muualle. On huikea tilanne, että yhteiskunta tukee tällaista taloudellisen toiminnan terrorisointia.
