Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Vastauksesta kyllä huokuu vahvasti se, etei halua kannan alentamiseen ole. Sen sijaan tehdään kaikkea muuta asian ympärillä, jotta voidaan sanoa asialle tehtävän jotain. En voi käsittää, mitä tutkimista valkohäntäpeurassa on, jotta kantaa voitaisiin alentaa. Hirviäkin on osattu ampua ties kuinka kauan ennen kuin mistään mobiilisovelluksista osattiin edes nähdä unta. Ihan samaa liturgiaa oli Lepän vastauksessa kuin Suorittavalla portaalla täällä, joten aikomus on jatkaa tältä osin samaa rataa kuin tähänkin saakka.
MT Suorittavan portaan linkissä:
”Eestilä on taustaltaan eläinlääkäri ja metsästäjä. Takana on seitsemän vuoden ura kansanedustajana.
Hän kuvailee susikeskustelua kiusalliseksi. ”En ihmettele, että ihmiset täysin kyllästyneitä. Samat jutut kiertävät ja ratkaisua ei saada tehtyä.”
En suhtaudu susiin vihamielisesti, Eestilä jatkaa. ”Mutta ne aiheuttavat suuria ongelmia.””
Mitä jos laittaa suden tilalle hirven ja valkohäntäpeuran, vieläkö näkemykset pysyy ennallaan vai muuttuuko mielipide toisenlaiseksi, esimerkiksi väheneekö aiheutuvat ongelmat?
Jees: ”Gla viittaa vain muilla esiintyvään “autokuumeeseen”. Todella, miten senkin sitten todellisuudessa mittaa.”
Ainakin johdonmukaisuuden määrä auton ominaisuuksiin suhtautumisessa on mielestäni hyvä mittari.
”Kukaan muu, ei ainakaan näillä palstoilla tiedä autoista pientäkin yksityiskohtaa myöten lähes kaiken kuten Gla. Kyllä sekin jostain “kuumeen” oireesta ainakin kertoo.”
Minua nyt vain kiinnostaa, mitä tuhansien eurojen investoinilla oikeasti saa, ettei käy kuten sille, joka osti kalliin rengas/vanneyhdistelmän saadakseen isommat pyörät, mutta sai halkaisijaltaan vakiota pari milliä pienemmät. Tai osti metsäkäyttöön sopivan auton 22 sentin maavaralla, mutta sai 16 cm.
”Mutta todella pitkä ja hidassytytteinen kuumotus on hänellä.”
Köyhällä ei ole varaa ostaa sikaa säkissä, eikä muutenkaan ole kiirettä autokauppaan pääsemään vähistä rahoista eroon.
Wanhajätkä: ”Laulu muuttus jos siellä metsässä käytäs edes viispäivää viikossa lomineen. Muuan litra satasella ei ole minulle ongelma kulutuksessa.”
Noin itsekin varmaan ajattelisin, jos kilometrit tulisi metsäteiltä yms. olosuhteista. Vaan ei tule, 97,5% on muuta kuin metsätalouden ajoa ja niistäkin vain pieni osa yleisten teiden ulkopuolelta. Harrastelijahaaveilua tai ei, tarveharkintaan kuitenkin valintani perustuu, ei autokuumeisen horinaan.
Harrastelija: ”Ainakin 10 – 20 tuhatta km /v ajolla Suomessa on sama kuluttaako auto jonkun desin enemmän tai vähemmän . Pääasia, että auto täyttää omistajan tarpeet.”
Kulutus ei ole mitenkään käyttäjän tarpeista irrallinen asia. Muutama desi ei tietenkään vaikuta, mutta kun puhutaan liki litran erosta, sillä on jo merkitystä. Monesti autokannan uudistamistakin puolustetaan nykyaikaisilla ominaisuuksilla ja aika monta vuotta saadaan mennä taaksepäin, jotta saadaan keskimäärin litran muutos kulutukseen. Hassua, että näkökulmasta riippuen samalla asialla joko on tai ei ole merkitystä.
Harrastelija: ”Meillähän maantieajonopeudet on laskettu yleisesti 80 km/h, joten se nopeuden neliö ei niin kovasti vaikuta.”
Etenkin talvella 80 on yleinen, mutta Suomen liikennesuoritteesta suuri osa syntyy 100 ja 120 rajoituksilla.
”Kommenteistaan päätellen esim. “Gla” kuuluu näihin herrasmies-metsänomistajiin, joiden ei tarvitse juuri kestopäällystieltä sivuun poiketa. Siitä eteenpäin kyyti tulee ostofirman kartanlukijan paikalla, jolloin oma auto on sitten omaa käyttöä varten.”
Aikanaan, kun käytössä oli firman (ei kuitenkaan ostofirman) nelivetopickuppeja, tietysti autolla tuli ajettua pahempiin paikkoihin kun omalla henkilöautolla. Noiden autojen käyttökuluista tuli sen verran selkeä käsitys, ettei vastaavaa tee mieli itselle hankkia. Eikä mikään asia ole jäänyt auton puutteen takia tekemättä.
Kestopäällysteeltä tulee tarvetta poiketa, mutta koitan pitää tiet sellaisessa kunnossa, ettei nelivetomaasturille ole sen takia tarvetta. Pääsee talkooporukkakin istutustyömaalle. Ja tarvittaessa vaikka ambulanssi. Sen verran pelivaraa kaipaan, että sen samat pari senttiä ylimääräistä maavaraa kuin Jessellä olisi kiva lisä. Siihen en kuitenkaan tarvitse 15 cm korkeampaa koria puskemaan tuulta moottoritiellä varsinkaan, kun noissa autoissa näyttää olevan järjestään luokkaa pienemmän tavaratilat, mutta aavistuksen isompi hintalappu kuin vastaavan kokoisissa farkuissa.
Tm on mitannut Jessen autolle maantiellä kulutukseksi 5,8 l/100 km. Hyvä luku tuon tyyppiselle korille. Samalla moottorilla 308 farkku vei 4,9 l. Sekin on hyvä arvo, joten moottori on onnistunut ainakin tuossa suhteessa. Korimallien välinen ero on kuitenkin selvä. Tasaisen nopeuden mittauksessa 120 km/h nopeudessa ero on 1,8 l. Tavaratilaakin on 308:ssa lähes 100 l enemmän. Valitettavasti maavaraa on 4 cm vähemmän.
Jotenkin tuntuu epäuskottavalta, että kun jo sähköautoa kaavailet seuraavaksi, olet nyt valmis ajelemaan suurella kulutuksella siksi, että ehkä tulevina vuosina liikkuvuutesi heikkenee, jolloin korkea kori helpottaa autoon kulkuasi. Autovalmistajat tekevät paljon työtä saavuttaakseen desinkin kulutuksen pienentymisen. Siksi on ihmeellistä, että työ moninkertaisesti hukataan tuollaiseen selittelyyn. Minusta parempi tapa on pitää itsestään huolta ja isäni tavoin tehdä metsätöitä yli 80-vuotiaanakin, jonne kulkee 1,47 m korkealla henkilöautolla. Ei tietty onnistu kaikilta, mutta suuri osa ongelmista on itseaiheutettuja.
Eli käsityksesi petep ongelmista perustui uutisointiin Oulun seudun jakohihnoista? En tiedä, onko ongelmia muualla, joten en tiedä ongelmista, enkä ole päätöstä tehnyt. En ole edes autoja käynyt vakavissani katsomassa, eikä ole aikomusta ihan vielä vaihtaa. Jees on muuten oikeassa, mutta mielestäni mahdoton vaatimus ei pitäisi olla ulkomitoiltaan kohtuullisen, mutta sisältä riittävän tilavan auton löytyminen luotettavalla tekniikalla ja katumaasturibuumin keskellä pari senttiä tavallista henkilöautoa paremmalla maavaralla. Sitäkään en usko, että Roc syrjäyttää Golfin. Autovalmistajille kaavaillaan tavoitetta pienentää malliston päästöjä ja siinä kisassa ei korkeista autoista ole iloa varsinkaan, kun uusi päästömittausnormi otetaan ensi vuonna käyttöön. Enää ei ole mahdollista aliarvioida ajovastuksia, kuten nykyisessä mittaustavassa.
Jessen 1,8 kilsan työmatkalla korkeudella ei olekaan väliä, mutta minulle sillä on. Ilmanvastus kasvaa nopeuden neliössä ja otsapinta-alaltaan suuri kori kasvattaa vastuksia nopeammin kuin pienempi.
Vielä ei ole Trafin sivuilla mainintaa Transportterin jakopään takaisinkutsusta.
https://www.trafi.fi/takaisinkutsukampanjat#vclass=Pakettiauto&mark=Volkswagen&model=
Laitatko oksapuu täsmälliset tiedot tuosta kampanjasta?
Sinänsä en takaisinkutsusta olisi huolissani. Siinä oletuksena on, että vika korjataan. Ikävämpi on tsi:n ketjun tai dsg:n kaltaiset ongelmat, jotka menee osittain tai kokonaan omistajan piikkiin ja silti jää epäilyttämään, poistuuko ongelma.
Olen koittanut googlettaa hihnan ongelmista, mutta muuta kuin taannoista Oulun seudun pölyongelmaa ei löydy. Eli kun viidessä vuodessa on autojen mittarissa keskimäärin liki 100 tkm, luulisi ongelmien jo näkyvän. Elleivät sitten huollossa kaikessa hiljaisuudessa tee korjauksia. Tuskin, vaikka viimeaikaisten kohujen jälkeen mikään ei yllätä.
