Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tolopainen: ”Se on turha sotkeutua lillukan varsiin. Isossa kuvassa Helsingin seutu kasvaa reippaasti ja muu Suomi tyhjenee. Henkilöautojen käyttö tietenkin kokonaisuudessaan vähenee. Koko työelämä kokee suuren murroksen…”
Työpaikkojen määrään en ota kantaa, kun Visakallo tyhjensi jo pajatson. Ja murroksesta puhumista en ymmärrä, kun samasta asiasta on puhuttu koko sen ajan, kun olen ollut työelämässä. Ei ole tulossa mitään murrosta, kun koko ajan ollaan muutoksen keskellä.
Henkilöautoilun väheneminen on kiinnostava asia. Yhteiskunnassamme on tehty suunnitelma kävelyn ja pyöräilyn lisäämisestä lyhyillä matkoilla yksityisautoilun kustannuksella. Suurissa kaupungeissa ainakin pyöräily on lisääntynyt, mutta yksityisautoilun ajosuorite ei tietääkseni ole vähentynyt. Määrä kasvaa n. parin prosentin vuosivauhtia. Kasvu on viime vuosina hidastunut, mikä antaa uskoa tulevaisuuteen. Potentiaalia yksityisautoilun vähentämiseen kyllä on, koska ainakin isoissa kaupungeissa suurin osa matkoista on enintään 5 km ja muistaakseni enemmän kuin 2/3 alle 3 km. Pitäisi vain osata ajatella asiaa sen sijaan, että automaattisesti lysähtää autoon tuollaistenkin matkojen takia.
Puunhalaaja: ”Kun teen saman matkan bussilla, menee aikaa päivässä liki neljä tuntia.”
Tuo on tyypillinen julkisen liikenteen käyttöön liittyvä ongelma. Siksi itseäni ärsyttää suunnattomasti, kun puhutaan kaupunkiseutujen toimivasta joukkoliikenteestä. Se toimii jollain tavalla silloin, kun kuljetaan reunalta keskelle ja päinvastoin. Muitakin kulkusuuntia on olemassa ja jos aluepolitiikka sotketaan liikennepolitiikkaan, aiheutetaan tarpeetonta vahinkoa monille.
Itselläni on työmatkan suhteen muuten hiukan sinua parempi tilanne (matka pidempi, mutta yhteydet paremmat), mutta pysäkiltä työpaikalle on matkaa kolmisen kilometriä ja kotoa pysäkille vajaat 3 km. Pyörällä tuon hurauttaisi hetkessä, mutta toisessa päässä en ole pyörälle keksinyt riittävän turvallista säilytyspaikkaa pysäkin lähistöltä. Täytyy alkaa neuvotella paikallisten vihreiden kanssa, muilla tuskin motivaatiota tällaisen matkaketjuun liittyvän ongelman ratkaisuun on. Taittopyörää ei kannata tarjota ratkaisuksi, ne ei vielä ole kehittyneet riittävän toimiviksi. Sähkökäyttöinen potkulauta saattaisi toimia ainakin kesällä.
Puunhalaaja: ”Ja mikä parasta, autossa saa istua yksin, ei tule kukaan viereen istumaan ja iskemään tarinaa. Kyllä aika paljon saa valtio rokottaa ja hankaloittaa yksityisautoilua, jotta siirtyisin täyspäiväiseksi julkisen liikenteen käyttäjäksi.”
Täysipäiväisyyttä ja muita ehdottomuuksia pitäisi osata välttää näissä asioissa. Niillä torpataan helposti hyviäkin ajatuksia.
Satunnaisesti sinun työmatkasi ajaisi vaikka polkupyörällä, aikaakin menee vain saman verran kuin julkisilla. Kokeile, fiilis on takuulla parempi kuin autossa yksin istuen. Mutta älä ammu ajatusta alas räntäsateisiin yms. esteisiin vedoten. Ei meillä räntää sada kuin silloin tällöin.
Tolopainen: ”Yksityisautoja tarvitaan vain kolmannes nykyisistä kun siirrytään yhteiskäyttöön.”
Liikennesuorite on se, mikä ratkaisee. Ei se, paljonko autoja on parkissa.
Toki yksityisautoilu on tilan käytön kannalta tehoton ja siten autojen määrän aleneminen olisi hyvä asia. Muuten sen idea on minulle yhtä hämärä kuin taksi joukkoliikennevälineenä. Yksi matka 2…3-kertaisella ajosuoritteella. Noille vielä varataan omat kaistat kaupungeissa, en käsitä.
Joulukuusiksi en tavallista istutuskuusikkoa laittaisi, kelvollisia yksilöitä löytyy vain muutama. Tämän tietää jokainen itselleen kuusta hakenut. Klapikauppaankaan tuskin kannattaa raivaussahalla kaadettavien runkojen kanssa ryhtyä. Palataan siis normaaliin metsän kasvatukseen ja siinä paikkaa näkemättä oma näkemykseni on se, että hyvin kasvaneista paikoista koivut lähes kokonaan pois (jokunen raudus monimuotoisuuspuuksi kannattaa jättää) ja muualla jätetään kasvatettavia runkoja enemmän. Onko luku Antonin mainitsema 100 vai ehkä 400, se täytyy paikan päällä katsoa. Seuraavassa koneellisessa harvennuksessa sitten päätetään koivujen jatkosta. Tuollainen määrä koivua kuusen päällä antaa mukavasti kuuselle tilaa kasvaa ja vaihtoehtoja myöhempää kasvatusta varten.
Tolopainen: ”Kun kärryyn laitetaan täysi kuorma klapeja ja yritetään peruutella sitä polanteisella lumisella pihamalla sen liikutelu pienellä bensa autolla vaatii runsaasti kytkimellä luistattelua.”
Riippuu siitä, mikä on runsasta. Toki luistattamaan joutuu, mutta sitäkään ei tarvitse tehdä kuten papparaiset parkkitalossa eli kierrokset 4000. Ihan tyhjäkäynnin tuntumassa tai korkeintaan 1500 riittää hienosti ja sekin vain vähän aikaa, kun varovasti etenkin liukkaalla kärryä siirtää. Ei ole ollut minulle ainakaan mikään ongelma.
Tolopainen: ”Maasturilla on helppo liikutella kuomukärryä se näkyy takaikkunasta.”
Lava 132 cm + lokarit ei ihan näy suoraan ajettaessa peileistä, mutta pienikin käännös riittää siihen, että näkyy. Edellisellä, hiukan kapeammalla autolla tuo näkyi koko ajan ja oli tietysti vielä helpompi ajaa, mutta tälläkään hetkellä en voi moittia peruuttaista hankalaksi. Kuomua ei ole, pelkkä pressu. Ja takalasista katsomalla en juuri koskaan kärryä peruuta. Sivupeileistä näkee paremmin, mihin ajaa. Eli kun jarruttomasta kärrystä puhutaan, pienellä autolla on todennäköisesti helpompi peruuttaa kuin isolla.
Tolopainen: ”Kannattaa perehtyä omaan ajotyyliin, siinä saattaa muutenkin olla puutteita joita ei edes huomaa, että polttaa kytkintä koko ajan.”
Totta. Toisaalta kun kytkimen polttaminen on noussut noin suureksi ongelmaksi, varmaan kokemustakin aiheesta löytyy.
Tolopainen: ”Näöntarkastuksessa syytä käydä säännöllisesti vanhemmalla iällä. Yleensä kaukonäköönkin tarvitsee korjausta, jos yli 60v on liikenteessä ilman kaksiteholaseja hänen näkökyvyssään on puutteita lähelle ja kauaksi.”
Itselläni on näkö alkanut heikentyä, vaikka ikää ei ole lähellekään 60 v. Toisaalta jos kärryn peruuttaminen vaikeutuu näön heikkenemisen takia, on niin pahoja ongelmia monessa muussa asiassa ollut jo pitkän aikaa, että lasit on varmasti jokainen hommannut eli ei liity lasit kärryn peruuttamiseen millään tavalla.
Työtunnit laskien ja vaihtoehtona käyttäen ne palkkatyöhön, ei metsätaloudessa ole mitään järkeä. Jokin kuitenkin laittaa arjessa mielummin hoitamaan metsää kuin tekemään vastaavan määrän ylimääräistä palkkatyötä.
Taneli ensimmäisessä viestissä kiteytti homman aika hyvin. Tappion mahdollisuus tosin riippuu suuresti tilan ostohinnasta ja laskentakoroista. Lisäksi kun pääoman arvoa ei tule mittautetuksi markkinoilla kuten Liljeroos uusimmassa Makasiinissa toteaa monien tekevän, jää tilassa kiinni olevan pääoman suuruus arvoitukseksi.
Kannattavuutta koitan parantaa pitämällä metsät mahdollisimman hyvässä kasvukunnossa eli perinteisen kirosanan tavoin maksimoimalla puun määrän tuotantoa, ei kuitenkaan kustannuksista piittaamatta. Rehevillä mailla hyödyntämätöntä potentiaalia on paljon. Vielä kun saataisin hallinnasta karanneet hirvieläinkannat kuriin, myös mahdollisuudet kehitykselle olisi ihan oikeasti olemassa. Nyt kuluu paljon aikaa ja rahaa hirvituhojen ehkäisyyn ja kestämättömän hirvipolitiikan takia tehottoman tuotannon harjoittamiseen. Juurikääpä, uusintaviljely ja siitä seuraava heinäämiskierre päällimmäisinä esimerkkeinä.
Paitsi että autosi mittaristossa paloi toinenkin valo viestittäen useiden tuhansien eurojen remontin olevan ajankohtainen. Ja että luovuit autosta, kun mittarissa oli puolet siitä kilometrimäärästä mitä minulla nyt on, kun ensimmäisen kerran alan vakavissani vaihtoa miettiä.
Ärsyttävä pieni yksityiskohta Volkkarissa on tosiaan metelöivät merkkivalot. Kun ulkoilma putoaa 4 asteeseen, plimplommin säestyksellä loistaa mittaristossa olevassa telkkarissa suuri lumihiutale hetken aikaa kirkkaana. Aivan kuin kyse olisi isommastakin vaarasta.
