Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Toyota ja Mazda olisivat ykkösvaihtoehtoja, jos niillä olisi sopiva malli. Ehkä myös Honda, ellei sitä myytäisi liian koppavan oloisessa lasipalatsissa. Tavallisia matalia farkkuja noilta kyllä löytyy, mutta kun kaipaan aavistuksen parempaa maavaraa. Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää katumaasturi ja niissä taas ei ominaisuudet (kulutus, hinta) ole kilpailukykyisiä maantie- ja moottoritiepainotteista ajoa ajatellen, tavaratilastakin on usein pulaa.
Kiassa ja Hyundaissa sama juttu. Muuten saattaisin jopa uskaltautua hankkimaan esim. Ceedin. Optima on puolestaan ulkomitoiltaan järjettömän iso, siinä tulee maksettua paljon turhasta. Eli kun kompromissia haen, ehkä käväisen potkimassa myös CX5:n ja Ravin renkaita. Tai sitten ostan kymmenvuotiaan käytetyn ja seuraan pari vuotta tilanteen kehittymistä.
Volkkari ja Skoda olisivat paperilla ylivoimaisia, mutta ongelmat laadussa tosiaan laittaa miettimään toiseenkin kertaan, mistä pitää maksaa. Hyvällä tuurilla nuokin voisivat olla erinomaisia autoja, mutta tuurilla taitaa niissä olla keskimääräistä suurempi merkitys. Huono tuuri ei edellytä edes auton ikääntymistä, vaikka Jees muuta kattavalla tietopohjalla arveleekin.
Pari tonnia tulee lataushybrideistä, kaasuautoista yms. kalustosta. Tonni tulee tavallisista autoista, kun päästöt on (enintään tai alle?) 110 g/km.
Eiköhän Jesse saa Pösöstään paremman hyvityksen vaihdossa. Mielestäni kannattaa ajaa niin pitkään, kuin auto säilyy luotettavana. Niin hyvät kaupat teki saadessaan Touaregista kymppitonnin hyvityksen.
Kikkailun estäminen on vain hyvä asia. Itse olen hävittänyt neljä autoa sillä, että romuliike tuli hakemaan ne pois. Ei noista romutuspalkkion maksaminen olisi autokantaa uudistanut, syönyt ainoastaan valtion rahoja.
Paha on silti sanoa, miten palkkio vaikuttaa alta 110 g/km autojen hinnoitteluun ja niistä tehtäviin tarjouksiin. Aivan kuten epäillään esim. kotitalousvähennyksen vaikuttaneen tiettyjen palvelujen hinnoitteluun. Tai meidän autoverotus tehdashintoihin. Nostaako verotuksen keventäminen niitä eli maksamme verojen sijaan enemmän rahaa ulkomaille uutta autoa ostaessamme.
Omasta autostani olen saanut alennusta 4,9% ja kun viikonloppuna kävin potkimassa renkaita joutoaikaa kuluttaessani, myyjä sanoi liikuttavan edelleen samassa suuruusluokassa, kun vaihtoautoa ei ole tulossa.
Kalle Kehveli: ”Meillä oli useampi noita uusia volkkarin 1,6 dieseleitä. Jakopään kanssa pitää olla tarkkana, kaikissa meni uusiksi 60000 km:n kohdalla.”
Minkä ikäisistä autoista puhut ja mitä jakopäässä tapahtui?
VW Golf Comfortline 1,6 tdi farkku, perusvärillä, korotetulla maavaralla ja ledivaloilla 30600 €. Kulutus 4,1 l/100 km (106 g/km), jarruttoman kärryn paino 680 kg, sisätilat riittävät ja tavaratilaa enemmän kuin yhdessäkään saman kokoluokan katumaasturissa. Mitä sanoo raati vaihtoehdosta? Tonni menee vielä vetokoukkuun, toinen talvirengassarjaan ja muuhun tarpeelliseen. Käteisalennus lienee 5% suuruusluokkaa.
Golfin 1,5 l bensakoneen yhteyteen ei korotettua jousitusta saa, on olevinaan jokin säästömalli.
Oksapuu: ”Täällä etelässä homma menee niin että otetaan tilan arvioitu puumäärä ja kerrotaan se 40€:rolla. Tuohon sitten lisätään ostokiiman voimakkuuden mukaan senverran että kaupat syntyy…”
Ollaan varmaan eri etelässä, kun tällä kulmalla kuutiohintaan vaikuttaa selvästi puuston ikä. Helposti ollaan 60 €/m3 hinnoissakin, kun palstan puustosta iso osa on nuorta.
Tamperelainen: ”Jos esim lasket 15v päästä tehtävän harvennuksen arvoa,niin sen hinta on paljoli kiinni siitä,mitä tukkiprosenttia,vuosikasvua käytetään..”
Tietysti on, ei noita asioita jätetä huomiotta. Kuten RR sanoi, silti korko on sitä oleellisempi tekijä, mitä nuorempaa puusto on. Päätehakkuukuvioissa ei korolla juurikaan ole merkitystä.
”Kuinka hyvin olet mielestäsi onnistunut 02-metsän nykyarvoistamisessa?”
En tiedä, kun en ole niitä päätehakannut.
”Puhut paljon myyjien odotusarvojen laskuperusteista.Mitä olen odotusarvoja silmäillyt,niin niisä ei ainakaan myyntiesitteissä ole juurikaan mitään logiikkaa.Ei niitä kannata prosenttilaskuilla selvitellä”
Odotusarvot nimenomaan määräytyvät koron avulla. Jos ei tiedä odotusarvojen laskuperustetta, ei tiedä mistä puustoarvion loppusumma määräytyy. Eikö tällöin summa-arvomenetelmän hinnoittelun avulla oman tarjouksen laatija olekin tuuliajolla? Minä en tiedä, millä korolla ne lasketaan, siksi en niitä käytä. Toki voi Hannu Liljeroosin tavoin verrata puustoarvion summaa toteutuneeseen kauppasummaan, mutta se onkin vain karkea markkinatason tunnusluku.
”Glahan tuolla edellä kertoi operoivansa 2-3% korolla.Korkeakorkosia lainoja ei sitten pysty makselemaan”
Noilla koroilla kun palstan hinnoittelee, ollaan mukana tarjouskilpailussa. 5% konttauksella on armotta ulkona, ellei sitten käsitellä pääosin päätehakattavaa palstaa, jossa koron merkitys on vähäinen.
Tällä hetkellä ei korkeakorkoisia lainoja ole varmaan kellään ja jos korot nousee, oletettavasti metsän hinta laskee. Ainakin pitäisi laskea, kiinnostava olisi nähdä, miten markkinat oikeasti reagoi. Vai onko ostajilla niin paljon rahaa, että pienellä lainaosuudella operoivat pitää hinnat ylhäällä tai ainakin jarruttaa laskua, jolloin metsän hinta oikeasti on kova.
Mehtäukko: ”Luuleeko joku, että “mutulla ostaminen” tarkoittaa sitä, ETTEI tila-arviossa esitettyjä maasto- ja puustoarvioita seulota?”
Yhtä lailla nuo huomioidaan, vaikka prosentteja laskisi. Erona menetelmissä on ainoastaan se, että summa-arvomenetelmään tarjouksensa perustava tuskin edes tietää, millä prosentilla odotusarvot on laskettu.
”Jos myynti-esitteen arvioidut tiedot ja käytännössä mahdolliseksi ajateltavat järkevät toimenpiteet ovat yhtenevät ja toteutettavissa, länttihän on ostettava. Ei muuten.”
Itse ostan vain, jos hinta on sopiva. Ei muuten.
”Toisen lauseen ajatusmalli: onkohan elävässä elämässä noin “viisasta miestä” ?!”
Kukaan ei varmuudella pysty asiaa ennustamaan. Sikäli mutu ei poikkea koron laskusta millään tavalla. Molemmissa käytetään niitä lähtöarvoja, joihin itse uskoo. Paitsi, että mutulla harvempi osaa sanoa, mikä on nuoren metsän oikea hinta. Ajanjaksot ovat niin pitkiä ja kun yhtälössä on mukana lisäksi puulaji, laatu ja kasvupaikkatekijät, laskemalla voi vetää rajan siihen, mihin itse uskoo. Pienikin muutos prosentissa vaikuttaa hehtaarihintaan todella paljon. Toki metsän ostaminen on sikäli kiitollista, että 25 vuoden kuluttua kauppa voi tuntua onnistuneelta, kun mikään hinta ei enää ole vertailukelpoinen ostohetkeen.
