Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Ei ole kovin kalliitakaan “oikeisiin metsäapalstoihin” verrattuna.”
Yhtään palstaa ei tällä hetkellä ole minua kiinnostavalla alueella. Mutta miten vertasit hintoja, hehtaarihintojen perusteellako vai teitkö puustoarvion perusteella ennusteen tulojen ja menojen erotuksesta tietyllä korolla? Hieskoivutaimikko turvemaalla ei kyllä paljon voi maksaa, mutta halpa hintakaan ei välttämättä ole edullinen kauppa.
Näyttää muuten olevan huutokaupassa ainakin osa kiinteistöistä, joten kauppahinnoista on paha sanoa mitään ennen kohteiden sulkeutumista.
”Mutu:lla kannattanee ostaa eikä laskeskella, niin ei jää ostamatta.”
Mikä ihmeen vimma täällä on ostaa? Monesti paljon parempi päätös on olla ostamatta.
Metsäkupsa: ”Edellä tulikin vastaus siihen,miten metsäomaisuus vuosien saatossa laajenee,kun tekee tarkkoja laskelmia.”
Tarkoititko minua, kun en ostanut pääasiassa aukkona olevaa palstaa? Olisiko pitänyt maksaa puustoarvion mukainen hinta 11000 €, jossa heinittymään päässyt kostea aukko olisi vaatinut glyfosaattia, ojituksen, muokkauksen ja istutuksen, jotta siihen jotain olisi kasvanut? Edellisen polven puuston juurikääpätilanteesta ei ole tietoa, mutta hakkaamatta olevat nurkat ei nekään kaksisessa kunnossa olleet. Ylitiheää 02 kuusikkoa yms. hoitoa vaativaa eli ennuste ei miltään osin ollut hyvä. Kaksi hyvää asiaa palstassa oli. Tieyhteys ja iso yhtenäinen kuvio, jos nurkkia ei huomioida.
Paljonko itse olisit valmis tuollaisesta etelän 9 ha mt-kankaan palstasta valmis maksamaan?
Konkurssia ei tuostakaan olisi tullut, kun rahoitus olisi ollut kunnossa. Ainoastaan kaikilla käsitettävissä olevilla koroilla tappiota ostohinnan verran + osa uudistamiskuluista.
Jees: ”Koska Gla olet viimeksi ostanut uuden metsätilan?”
En koskaan, mutta vanhan tilan olen viimeksi ostanut jokunen vuosi sitten. Muutamaan vuoteen en aktiivisesti ole tarjontaa seurannut, tänä vuonna kävin katsomassa yhtä palstaa, jossa ihan laskemalla totesin aukon uudistamisen olevan kannattamatonta puuhaa eli ilmaiseksi olisin voinut palstan ottaa ja siinäkin olisi ollut riski tappion tekemisestä.
Jees: ”Epäilen tosiaan vahvasti ettei noilla Glan laskelmilla ainakaan metsätaloutta laajenneta piiruakaan.”
Epäile pois, mutta laajentuminen riippuu lähinnä tuottovaatimuksesta. Jos riittävää tuottoa ei ole luvassa, eikö olekin vain hyvä asia, ettei sellaista taloudellista toimintaa ainakaan laajenna? Ilman laskemista ei miinaa voisi välttää.
Jees: ”Toki saa olla näsäviisas ekonomi mutta jos perintömetsä on se temmellyskenttä jossa sitten saa laskutointa laajan kaavan mukaan harjoittaakkin niin mitään ulkoistumista noista noin ahtaista raameista ei ole näköpiirissä.”
Perintömetsää ei minulla ole hehtaariakaan, kuten ei myöskään perintörahoilla ostettua metsää. En väitä, että olisin onnistunut metsätaloudessa paremmin kuin joku toinen, mutta erona moneen muuhun on ainakin se, että metsänhoito on opettanut paljon asioita taloudellisesta toiminnasta ja oppiminen jatkuu edelleen. Tiedän myös, missä olen tehnyt virheitä. Yhtä hyvä tilanne ei ole niillä, jotka ei prosenteista välitä.
Mikä ihmeen itseisarvo edelleen moottorin iskutilavuus joillekin on? Minua kiinnostaa se, millaiset ominaisuudet moottorissa on, ei iskutilavuus.
A. Jalkanen: ”Moottori-lehdessä (12/2017) vertailussa Skoda Kodiaq ja Peugeot 5008. Tulos: hyvin tasaveroiset. Voisikohan tästä päätellä, että edellisten pikkuveljet Karoq ja 3008 ovat samoin tasavahvat?”
Autolehtien testejä pitää lukea hyvin kriittisesti. Paremmuusjärjestys tulee noissa heidän painotusten mukaan. Omat vaatimukset ovat todennäköisesti erilaisia ja kun lisäksi testeissä testataan vain pientä osaa omistajaa kiinnostavista asioista, ei paremmuusjärjestystä kannata tuijottaa. Sen sijaan yksittäisistä testikohteista, kuten kulutus, testit antaa kiinnostavaa tietoa. Esimerkiksi kulutustahan on tavallisen ihmisen jokseenkin mahdotonta muuten luotettavasti selvittää.
Suojelu ja virkistyskäyttö ovat kaksi eri asiaa, vaikka ne palvelevatkin usein toinen toisiaan. Suojelun tavoitteena on luontoarvojen suojelu, ei virkistyskäyttö. On päivänselvää, että metsän talouskäyttö heikentää luontoarvoja. Meidän tehtävänä on käsitellä talousmetsiä niin, että luontoarvot heikkenee mahdollisimman vähän. Tämän asian taakse ei voi piiloutua, kun koittaa selittää, miksi glyfosaatti siinä mittakaavassa mitä sitä metsässä käytetään, on paha asia, mutta auton kuljetuskykyyn verrattuna kaksinkertainen kulutus tai päätehakkuu + maanmuokkaus ja muut vastaavat talousmetsään kuuluvat asiat ei ole. Tai vaikka vajaan kahden kilsan työmatkan kulkeminen autolla, jossa keskikulutus tuskin alle 10 l/100 km jää ainakaan talviaikaan edes Jessen nykyaikaisella autolla.
Ja Chevroletin jotkin mallit ovat tosiaan Daewoita, mutta Dodge Caliber, Chrysler Voyager tai Dodge Journey ovat aitoja amerikkalaisia romuja.
Ne jenkit, mitä täällä henkilöautoina eniten myydään, on ainakin luotettavuustilastoissa huonointa kalustoa. Nyt kuitenkin tipahdin kärryiltä, kun jessen mielestä pitää ympäristöarvojen takia olla käyttämättä glyfoa, mutta suojelualueet ottaa metsätalouden käyttöön. Missä olikaan ympäristotietoisuus? Minusta puuta pitää talousmetsissä tuottaa tehokkaasti, jotta suojeluun riittää pinta-alaa. Lisäksi kun mielestäsi kalusto pitää käyttää loppuun, mutta silti moitit minua vanhalla autolla ajamisesta. Logiikka?
Mitä glyfon käytön seurauksia r.ritva olet nähnyt?
