Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Minä en ole arvostellut autojesi kulutuslukuja. Minä olen arvostellut suhtautumistasi asiaan. Ajaessasi vanhalla autolla kulutuksella ei ollut mitään merkitystä, kun rahalla sai ja hevosella pääsi ja kyyti oli rahan arvoista. Sitäpaitsi eihän suomalaisten tekemisillä ole mitään merkitystä, kun kiinalaisten ja intialaisten päästöihin verrattuna suomalaisten päästöt ovat vain hyvin pieni murto-osa.
Laskuesimerkkini kaakonkulman matkan kustannuksista ja sen jälkeen yhden autokauppiaan koukkuun tarttuminen muutti suhtautumisesi koko asiaan, mikä sinänsä on hyvä asia. Johdonmukaisuus pitäisi silti säilyttää.
Minun autojeni kulutuslukemat ovat aina olleet kuljetuskykyyn nähden normaalia tasoa. Touaregin kaltaisia ylilyöntejä en ole tehnyt. Mutta kauan ei sinun tarvitse tuskailla autoni päästöjen määrää, eiköhän suunnilleen vuoden sisään paalauskoneelle löydy töitä, sen jälkeen pitäisi keskikulutukseen parin litran pudotus löytyä.
Tamperelainen: ”Miksi taimikon hinta 1800e?Ei varmuuttaole,mutta voisiko se olla taimikon perustamikustannus,johon on sitten lätkäisty sisäinen korko,joka voisi olla etelässä kuusitaimikossa MT:llä 3,5%. ? Vai jotain muuta ?”
Eikö olisikin omituista laittaa rahat kohteesen, jonka hinnan muodostumisperustetta ei tunne? Silti porukasta löytyy suuri joukko, joita asia ei kiinnosta.
Veikkaan, ettei perustamiskustannuksella ole mitään tekemistä asian kanssa. Kyse on puulajin, sijainnin, kasvupaikkatyypin ja puuston pituuden perusteella ennustettu odotettavissa oleva tuotto jollain prosentilla.
Jees: ”Kyllä ne kasvuprosentit sieltä ihan maalaisjärjellä löytyy Gla, ei niitä mistään taulukoista tarvitse haeskella. Oma pää riittää toistaiseksi ainakin sanomaan mitä metsästä on odotettavissa ja mitä ei.”
En ole ihan varma, pitäisikö olla puolestasi iloinen vai huolestunut. Itse en pysty maalaisjärjellä pitkän aikavälin tuottoja päättelemään, eikä niin tee alan ammattilaisetkaan.
Jos sanoo, ettei välitä prosenteista, on täysin tuuliajolla metsätalouden suhteen. Summa-arvomenetelmässäkin käytetään prosentteja. Erona tuotoarvomenetelmään on vain se, ettei prosentit ole näkyvissä, vaan ne esim. taimikon arvon on otettu valmiiksi lasketuista taulukoita. Mutta kun prosenttia ei kerrota, ei sillä tarvitse päätään vaivata. Minua kyllä kiinnostaa, miksi taimikon taulukkoarvo on esim. 1800 €/ha + maapohja n. 500 €/ha, kun taimikossa olevan puuston arvo on jokseenkin 0 €. Eikö teitä kiinnosta, jotka ette prosenteista välitä?
Join kertoa, että jos lasket tuoton 5-7 % korolla, metsätilan hinta jää niin alhaiseksi, ettet saa tehtyä yhtäkään vakavasti otettavaa tarjousta. Ainakin etelässä toteutuneet kaupat tehdään puustoarvion tietojen mukaan mainitsemallani 2-3% korolla. Toki jos huomaa puustotiedoissa virheen tai ostaa pääosin päätehakattavaa puustoa, koron merkitys pienenee oleellisesti nuorempaan puustoon verrattuna. Mehtäukon kannattaa suhdetta korkoon valitessaan miettiä, onko viisasta investoida uuteen puustoon esim. 5000 €, jos sillä saa 60 vuoden kuluttua tuloja 15000 €.
Ostin kärryn -97, enkä heti muista kertaakaan olleen tarvetta peruutella pidempiä matkoja ylämäkeen. Eli koska parin vuosikymmenen aikana ei ole tullut tarvetta tuollaiselle asialle, ei se minun valintakriteereissäni kovin korkealle nouse. Jos usein hankaliin tilanteisiin joutuu, kannattaa miettiä kärryn tarkoituksenmukaisuuden lisäksi omaa kykyä ennakoida asioita ja autonkäsittelytaitoa. Mutta kun itsellänikin on kääntöpaikka, jossa kääntäminen onnistuu vain ilman kärryä, iso vaiva ei ole irroittaa kärryä kääntämisen ajaksi. Jarruttoman 1-akselisen kärryn käsittely onnistuu kuormattunakin, kunhan aisapaino on suht asiallinen.
Jees: ”Pressullisen peräkärryn alla sitten pysyy mitä pysyy ja kokemusta siitä pysymättömyydestäkin on. On yhden kärryn rojujen yli tullut ajeltua Lahden moottoritiellä. Suositan kyllä sitä kuomua, eikä se mitään hirveitä paina. Kyllä sinne puuta saa lätätä kärryn täyteen silti. Ja saa paremman kuormankin vielä.”
Tuossahan se vitsi onkin. Kuormaa ei sidota pelkästään siksi, ettei tavarat puta itsestään kyydistä. Toki klapikuorman sitominen ei käytännössä onnistu, mutta eipä ne pressun alta yhtään enempää tielle putoile kuin kuomun altakaan. Ja kun lautakuormasta puhutaan, se sidotaan myös siksi, että se pysyy äkkitilanteessa paikoillaan.
Nopea googletus kertoo, että pienen kärryn metrinen kuomu painaa n. 50 kg. Isompaan kärryyn se luultavasti painaa 50% enemmän. Onko se paljon vai vähän, sitä jokainen saa miettiä kohdallaan. Tavallisen henkilöauton kärryn hyötykuorma ilman kuomua on n. 300-400 kg, joten jonkinlaisen osan kuomu tuosta vie.
Oma kärryni on muuten sen verran lyhyt (< 3 m), ettei mikään lauta/rankakuorma kuomun tai pressun alle mahdu. En siis oikein ymmärrä kuorman paremmuutta varsinkaan, kun kantavuus tulee pian puukuormassa vastaan eli mitään kukkuralle pakattuja kuormia ei laillisesti kuljeteta. Pitää ymmärtää, mitä kärryn 750 kg tarkoittaa. Tuollaisen kuorman kanssa alkaa joustovaratkin olla aika lyhyet.
Olisin odottanut, että otat hinnoitteluun vaikuttavista tekijöistä ensimmäisenä esiin koron, mutta et käsitellyt sitä lainkaan.
Laske huviksesi, miten hinta muuttuu, kun hinnoittelet tilan 2 ja 3 prosentilla. Alkaa tuo käsite ”ylihinta” saada ihan uusia ulottuvuuksia. Samalla voi pohtia sitä, mikä on summa-arvomenetelmällä tehty puustoarvion informaatioarvo. Itse en edes tiedä, mitä korkoa siinä käytetään. Tiedätkö sinä Mehtäukko tai tietääkö Mardy?
Minulla kun ei tuloja valtavasti ole, eikä tulot maasturin tai avolavan hankkimisella lisäänny, joudun käyttämään tarveharkintaa menoissa. Siksi en sano, mikä on parempi tai huonompi. Kaikki riippuu tarpeesta. Itse esimerkiksi en käyttömäärien takia voi ajatellakaan avolavaa tai maasturia. Tulisi tolkuttoman kalliiksi puuhastelu metsässä. Sen sijaan kun suurin osa kilometreistä tulee maantieajosta, satunnainen tarve tavaran yms. romun kuljetukselle hoituu hienosti kärryllä. Pakin välityksetkään ei koskaan ole tullut ongelmaksi ja etenemiskyky riittää kohtalaisilla teillä viimeistään lumiketjujen avulla ainakin täällä vähälumisessa Etelä-Suomessa. Jarruttoman kärryn kantavuus rajoittaa tietysti kuormia ja siksi en kuomuakaan kaipaa. Kun pienempi kärry painaa 200 ja isompi kärry 300 kiloa, hyötykuormaa jää parhaimmillaankin vain 450-550 kiloa, usein Tolopaisen mainitsemasta syystä 200 kiloa vähemmän. Jos tuota kutistetaan vielä kymmenien kilojen kuomulla, laillisesti kuljetetaan vain ns. terveisiä. Itselläni onkin pressu, mikä on osoittautunut minun käytössäni toimivaksi ratkaisuksi.
Itselläni on varmaan kohtalaisen huono hajuaisti tai sitten keskivertoa laadukkaampi sisustus, kun sisällä kuljetetuista raivureista, moottorisahoista tai vaatteista huolimatta ei vielä metsätyön hajua ole autoon tarttunut.
