Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Millään tavalla ei kuljettajan rooli ole vähentynyt edes nykyautoissa. Nuo järjestelmät ovat kuljettajaa avustavia kuten ajonhallinta. Kuljettajan tarkkaavaisuutta tai ennakointia ei pidä vähentää, muuten on vaarana ulosmitata järjestelmien hyöty ja sehän ei ole tarkoitus. Järjestelmien tarkoitus on parantaa turvallisuutta. Kun kuljettaja edelleen tekee päätökset liikenteessä ja jos ne tehdään ymmärtämättä keskinopeuden muutoksen vaikutusta turvallisuuteen, ajetaan puhtaasti tuurin varassa, eikä turvallisesta liikennöinnistä voi puhua. Tai oikeastaan keskinopeudet hallitaan säännöillä, joita asioita ymmärtämättömät sitten moittii huonoiksi. Eikö olekin koominen yhtälö?
Keskinopeudet muuten kasvoi vuosituhannen vaihteeseen saakka. Nopeusrajoitusten käyttöönoton aikaan 70-luvun alussa oli pieni notkahdus, muuten trendi on selkeä.
Pelkkiä ennakkoraivauksiako teet? Ranteenvahvuinen puu katkeaa nätisti raivalla. Jos ennakkoraivauksessa isompaa pitää tehdä, on jotain jäänyt, kenties laiskuuttaan, jo aiemmin tekemättä.
Mutta turha tätä jankkausta on jatkaa. Olet vain päättänyt,että glyfosaatti on huono juttu, vaikka kaikki glyfosaatin vastaiset perustelusi pätee myös omassa toiminnassasi, johon ei kuulu glyfosaatti. Aivan kuten ennen autonvaihtoasi oli asiat auton päästöjen suhteen. Touaregin yli 10 l/100 km keskikulutus oli yhdentekevä juttu, nyt pitää päästä 6 litraan, muuten on yhteiskunnan vihollinen. Mikään logiikka ei kuitenkaan mielipiteeseesi vaikuta, asiat vain on kuten on ja se riippuu pääosin tuulen suunnasta, kuun asennosta tai muista vastaavista seikoista.
Jees: ”Ja Gla, tarkoitin TODELLA nykyautoja, en vanhoja corolloita.”
Eihän autoni ole kuin hiukan keski-ikäistä vanhempi eli vastaavaa kalustoa on paljon liikkeellä. Säännöt määräytyy sen perusteella, ei uusien autojen. Ja toisaalta, vaikka autot kehittyy, kuskit ei välttämättä kehity ja sehän turvallisuuden määrittää. Sinä et tunne 30 vuoden ajouran jälkeenkään keskinopeuden muutoksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen.
Jees: ”Saatan jo ennenkin sitä alkaa osittain siirtymään niihin mutta toistaiseksi on pakko käyttää polttomoottoria apuna. isot alat vaatii tehoa.”
Mikä pakko se sinun kohdallasi on? Raivausveitsellä saa perattua isojakin aloja, ei tule edes sitä ääntä, mikä ketjusahan terästä tulee. Laiskuuttasiko mielummin läträät bensan kanssa, vaikka hiljaisuudesta haaveilet?
Hirvituhon kokenut uusintaviljelty taimikko 2-metrisessä heinässä ja vatussa vaatii tehoa ja sitä löytyy glyfosaatista. Jaan kyllä huolen ympäristöongelmista, mutta kun riistapolitiikka haittaa jo nyt pahasti kestävän metsätalouden harjoittamista, lisää kuormaa ei metsätaloudenharjoittajan niskaan saa kaataa naurettavilla kielloilla.
Jees: ”Miksi 120 kesällä kun aivan hyvin nykyautot ajettavissa vaikka 150km/h.
Enpä olisi uskonut, että sanot minun autoni soveltuvan hyvin turvalliseen matkantekoon 150 km/h nopeuksissa.
Muuten toivon sinun hankkivan tietoa keskinopeuden muutoksen merityksestä liikenneturvallisuuteen. Tähän saakka on hukattu n. 30 vuotta ajokokemusta.
Riistatiheiköistä kuitenkin puhutaan. Minä en riistan elinoloista välitä, koska suojelen luontoa, en riistaa. Erona cityvihreisiin ja muihin kettutyttöihin on se, että minulle silmin havaitsemattomien mikrobien monimuotoisuus on yhtä tärkeä ellei tärkeämpi kuin suurikokoinen sorkkaeläin.
Kyse on kannattavuudesta, ei laiskuudesta. Et sinäkään vain käsisahalla ja raivausveitsellä töitä tee, käytät moottorisahaa/raivuria, jossa 2t-bensakone päästää mitä ihmeellisempiä yhdisteitä ilmakehään ja maaperään. Nyt sanot, että määrät on pieniä. Totta, sama pätee glyfosaatin käyttöön metsätaloudessa eli aivan joutavaa hiusten halkomista ja huomion kestkittämistä epäolennaisiin asioihin on tämän aiheen käsittely.
Jees: ”Haapa on mielestäni kuulunut suomalaiseen luontoon iät ajat ja on hyvin hyödyllinen ekosysteemille. Tuskin Kanadalaiskasvutehoste siitä huonompaa tekee. Ja kuitenkin ainakin täysin hyväksytty kasvatuspuulaji jonka tarpeesta lisätäkkin on taas keskustelua käyty.”
Aivan kuten glyfosaatinkin käyttö on täysin hyväksytty menetelmä.
2000-luvun otin tarkasteluun siksi, että ajonopeudet nousivat vuosituhannen taitteeseen saakka. Sen jälkeen on menty käytännössä samaa vauhtia tähän päivään saakka.
Toki rajoitusalueet ovat laajentuneet, toisaalta ajelen Turun ja Helsingin väliä nykyään moottoritietä, kun ennen köröteltiin vanhaa, kapeaa, mutkaista ja ruuhkaista ykköstietä. Jostain syystä moni näkee vain ikävät asiat ja hyvät jätetään huomiotta. Eikös kakkostiellekin tehty hiljattain mittava perusparannus, jossa lisättiin ohituskaistoja yms. sujuvuutta edistäviä asioita. 8-tielle tehtiin 13 km moottoritietä, valaistusta parannetaan parhaillaan ja ensi keväänä alkaa Mynämäen suunnalla ohituskaistojen teko. Ei taida Laitilan ja Rauman välillä olevat ohituskaistatkaan olla kovin vanhoja. Ei niitä ollut ainakaan silloin, kun Eurajoella kävin töissä.
Ajonopeuksia ei päätetä yhden kahelin perusteella. Ajonopeuden merkitys turvallisuuteen (=henkilövahingot, käytännössä kuolemat, koska vain ne tilastoidaan luotettavasti) perustuu liikenteen keskinopeuden muutoksen suuruuteen. Tiedätkö 30 vuoden ajokokemuksella, miten se vaikuttaa turvallisuuteen ja onko suhteellinen muutos suurempi vai pienempi kuin esim. vastaava muutos rattijuoppoudessa?
Kohta varmaan päästään yhdessä nauramaan aiemmin mainitsemaasi pöljyyttä.
Jees: ”Ei se mistään tarpeesta kiinni ole vaan periaatteesta että metsää pitää pystyä tuottamaan LUONNOSSA ilman pientäkään luontoon kohdistuvaa UHKAA. Oli sitten haitallista tahi ei niin se on vielä epäselvää ja silloin kuuluu pidättäytyä.”
Kuten ravinteiden huuhtoutumista edistävä maanmuokkaus tai ojitus tai muuten vain elinympäristöjä rajusti muuttava avohakkuu? Tai vaihtoehtoisesti luontoomme kuulumattoman puulajin kasvattaminen.
