Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Jees: ”automatiikka vaihtaa lähes heti kun vastaantulija saapuu samalle suoralle.”
Saako automatiikan kytkettyä pois? Itse en tuollaisia valoja haluaisi. Kun vastaantulija malttaa olla vaihtamatta lähivaloille liian aikaisin, voi uskomattoman lähelle ajaa ilman, että kumpikaan häikäistyy. Ei tarvitse odotella silmän sopeutumista tai muutakaan, vain kohtaamistilanteen sekunti tai kaksi mennään sokkona. Automatiikan yleistyminen tekee tuon siis jatkossakin mahdottomaksi.
Jees: ”Olen kyllä aika takuuvarma ettei nykyajovalojen (ledit) tehoa vanhoilla halogeeneilla kyllä voiteta.”
Minun kommenttini koski kaukovaloja ja nimenomaan lisävaloja. Lähivalojen osalta ledit ja ksenonit ovatkin yleensä halogeeneja paremmat. Auton alkuperäisiä lähivaloja ei juurikaan voi parantaa, eikä lisävaloja saa asentaa.
Jees: ”Haluanpa tässä lähivuosina nähdä vertailuja viralliselta esim. TM:n tekemänä.”
Ei tarvi odottaa noin kauan. Kävelet (tai pyöräilet) kirjastoon ja otat esiin TM:n vuosikerrat. Tai sitten ostat TM:n digilehden lukuoikeudet, jolloin pääset arkistoon pienellä vaivalla. TM on tehnyt samalla menetelmällä mittauksia ainakin 80-luvun lopusta alkaen jokaisesta koeajetusta ja vertailussa olleesta autosta, joten dataa on kohtalainen määrä olemassa. Muutamia kertoja on myös testattu lisävaloja. Numerossa 2/17 on sinun autosi koeajo. Sen mukaan lähivalot ovat erinomaiset. Leveä valokeila (5 luksia) ulottuu n. 95 m päähän. Mutta kaukovalot ovat tavanomaiset eli minun asteikollani surkeat. Valokeila on 100 m saakka leveä, mutta hyytyy 140 metriin. Hella Comet 500-lisäkaukovalot halogeenina on testattu numerossa 15/91 ja leveä valokeila ulottui 193 metriin. Kun tuo yhdistetään 130-150 metriin ulottuviin auton vakiohalogeenivaloihin, on tuloksena mahtava näkyvyys. Näin siis kaukovalot ovat kehittyneet 26 vuodessa.
Cibie Oscareita on niin montaa versiota, etten osaa sanoa Jätkän valoista mitään.
Nykyisessä autossani on halogeenit, joissa tuskin on enää läheskään uudenveroista kantamaa jäljellä. Seuraavaan valitsen ksenonit tai ledit. Nimenomaan lähivalojen takia. Ksenonilla ajavien kannattaa kuitenkin ottaa huomioon se, että TM:n käyttötesteissä valoteho on 60 tkm aikana romahtanut heikoksi. Vaikka polttimo pelaakin, sen teho hiipuu. Halogeenissa tätä ei niin paljon ehdi tapahdua, ainakin minulla lähivalot pitää vaihtaa suunnilleen kerran vuodessa.
Jees: ”Kasvattelen vain ehjiä metsiä joten saan aivan rauhassa katsella metsän kasvua samalla kun käyn akut vaihtamassa. Eipä tuo työnä aivan ruiskumiehen askareita vastaa ja kustannuskin aika vähäinen. Eipä siellä enää juuri kertaa kuukauteen enempää ole tullut käytyä. Ja nytkin kohta talveksi kylmäksi joten aika monta kuukautta jää vallan väliin. Talvehtimisaluetta ei onneksi tuo Pohjois-Satakunnan palsta ole.”
Tanelin kommenttiin liittyen pahoittelut, että jatkan Tricon levityksen käsittelyä näin monipuolisella tasolla. Toisaalta vertailu vaihtoehtoisiin menetelmiin lienee aina paikallaan, eihän kannattavuudesta muuten mitään tiedä sanoa.
Minua ei kiinnosta se, millaista työtä metsässä teen. Kun sinne menen, on samantekevää, kävelenkö ympäriinsä katselemassa vai raivaanko taimikkoa paita märkänä. Kaksi asiaa ovat kiinnostavia: Aika ja raha. Molemmista on pulaa.
En muista, missä Pohjois-Satakunnan palsta on, mutta kartasta karkeasti arvioituna matkaa tulee Harjavallasta 60 km/suunta eli aidan tarkastus/akkujen vaihto vaatii ajamista 120 km/kk nyt, kun käyntimääristä on tingitty. Aiemmin taajuus oli 2-3 viikon välein.
Olisiko puoli vuotta tuo aika eli 720 km vuodessa. Auton käyttökulut ilman pääomakuluja on n. 20 €/100 km eli vuodessa kustannus on n. 144 €. Montako vuotta haapa on hirvituholle alttiina? Viisi vuotta tekee 720 €. Diskonttaa tuo vielä sopivalla korolla 25 vuoden päähän, niin saadaan lopullinen kustannus.
Haapa on sikäli kiitollinen aitauskohde, että nopean kasvun takia hirvivaara on lyhyt. Koivu ja mänty vaatii pidemmän ajan ja niitä oikeastaan ajattelinkin, kun sanoin ensiharvennuksen tulojen menevän kokonaan aitaamiskuluihin.
Pidän silti kerran vuodessa ruiskutettavaa Tricoa halvempana menetelmänä. Lisäksi aikaa säästyy useita tunteja muihin töihin.
Noita +300 m valaisevia pistevaloja toki on edelleen markkinoilla, ksenonina entistäkin tehokkaampina. Niitä vaan ei mielestäni kannata laittaa, itselläni on TM:n mittauksen mukaan leveän, lähes 200 m valokeilan antavat Hella Comet 500-valot. Minkäänlaista ongelmaa ei vastaantulijoiden kanssa ole ollut verrattuna ilman lisävaloja ajamiseen. Kojelaudassa on lisäksi katkaisija, jolla saa lisävalot pois pelistä, jos sellainen tarve tulee.
Helsingistä Turkuun matkalla ollut juna törmäsi keskiviikkona hirveen:
http://www.turkulainen.fi/artikkeli/573507-sss-turun-junan-keula-varjaytyi-punaiseksi-hirven-veresta
Onkohan VR:n edustus sidosryhmäkeskusteluissa mukana? 200 eläinkolaria vuodessa varmaan vaikuttaa jotain junaliikenteeseenkin.
Ei varmaan sama tapaus, mutta tällaista jälkeä siinä voi tulla:
Sama kokemus kuin Tanelilla aineen pysyvyydestä. Väri voi tietysti olla eri asia kuin teho eli vaikka minullakin vuoden -16 ruiskutukset erottuu, ei se välttämättä ole tae tehosta. Pieni ala on vielä uusimatta tänä syksynä, pitäisi vain löytää poutajakson ja vapaa-ajan yhdistelmä. Ja muistaa hankkia uusi purkki tyhjäksi menneen tilalle.
Stihlin 18 l reppuruiskulla itse olen hommaa tehnyt. Valjaat on surkeat, kun painetta pumpatessa tahtoo kammeta selkäosaa poikittain ainakin säiliön tyhjentymisen myötä. Tricoa en koskaan ole laittanut täyteen. Muutaman litran annoksilla olen mennyt, kun isoja kuvioita ei ole käsiteltävänä.
Muuten tuo on ollut toimiva laite, glyfosaatin levityksessä riittävän iso, muttei liian painava täyteenkään tankattuna. En muista, paljonko maksoi. Mutta jos se 2…3-kertaisesti Tanen ruiskun hinnan on maksanut, valtavaa tappiota ei ole tullut. Alvittomana ja vähennysten kautta hintaero jää vuosikausia kestävässä laitteessa olemattomaksi.
Jesseä voi naurattaa ruiskutukset. Minuakin naurattaa, kun tiedän sinun ajavan useita tuhansia kilometrejä aitojesi tarkastuksia tekemässä. Ensiharvennus menee pelkästään tuo kustannus huomioiden puhtaasti minukselle, uudistamiskulut huomioiden luultavasti vielä kakkosharvennuskin.
Onko uudenaikaisuus hyvä asia? Minulla ajovalot ja takavalot syttyy, kun käynnistää auton. Viiksestä kääntämällä saa myös kaukovalot tarvittaessa käyttöön. Aina siis on tarpeellinen määrä valoa käytössä ilman monimutkaista antureiden ohjaamaa järjestelmää, joka ei kuitenkaan toimi kuten kuljettaja haluaisi. Puhumattakaan siitä, että kaukovalotkin vaihtuisi auton mielen mukaan eli kohdatessa liian aikaisin ja kohtaamisen jälkeen liian myöhään.
Jossain autossa näyttää olevan jokin kääntymisvalokin eli kääntymisen puolella syttyy ylimääräinen valo. Toisessa valokeilan muoto muuttuuu ajonopeuden mukaan. Lähivalon keila ei kuitenkaan pitene, ainoastaan lyhenee ja leviää. Tuolla vaan ei ole mitään merkitystä normaalistikin leveän keilan antavien ksenonien kanssa. Sitten joissakin ajovalo sammuu tai ainakin himmenee, kun vilkku laitetaan päälle. Ihan hyvä vilkun näkymisen kannalta, mutta sijoittamalla vilkku hiukan näkyvämpään paikkaan kuin ajovalon viereen upotettuna olisi ollut vaihtoehtoinen ratkaisu. Ehkä muotoilijan valta on niin suuri, että epäkäytännöllisiä suunnitelmia ei insinööri saa muuttaa. Sen sijaan pitää keksiä ratkaisu, jolla suunnitelma toimii. Ja saadaanhan taas autokuumeisen uhrin pään menoksi yksi rivi lisää varusteluetteloon. Keksitään sille hieno nimi (esim. dynaamiset vilkut), johan kauppa käy. Työkaverini auton valoista löytyy kaikki nykyaikaiset ominaisuudet (osa lisävarusteena ostettu!) ja olihan huvittavaa esitelmää autosta kuunnella.
Kyllä on monimutkaiseksi osattu näinkin yksinkertainen asia tehdä, en voi kuin ihmetellä. Ja silti eniten valoa lähtee vanhanaikaisista halogeenipolttimolla olevista Hellan lisäpitkistä. Hinta Motonetissa alta satasen koko sarja.
Wanhajätkä: ”Ministeriössä on jo valmis lakiesitys menossa valiokuntakäsittelyyn ja ens syksynä eduskuntaan.
Systeemi tulee muuttumaan ja sen jälkeen on metsästäjiä turha osittaa syyttävällä sormella…”
Kerro toki lisää nyt, jos tuollainen prosessi on käynnissä. Valmis lakiesitys pitäisi löytyä netistäkin.
Itse en aio pienentää puuston kasvua. Kun kasvun lisääminen johtaa parempaan liiketaloudelliseen tulokseen, on kasvua syytä kasvattaa. Toinen juttu on se, että eu:n möhlimisestä huolimatta kasvu sitoo hiiltä ja on siis hyväksi ilmastolle. Toki tulee mieleen, että kuinka luotettava tilasto puun käytön määrästä meillä mahtaa olla. Varmaan tikitalisaation huumassa jonkun leimikon kirjautuminen järjestelmään saattaa ohjelmistovirheen takia jatkossa epäonnistua. Eräs lääketehdas on antanut meille vahvan näytön järjestelmien haavoittuvuudesta.
Uusimman lehden mukaan Tricoa saa edelleen metsästäjiltä tuettuun hintaan. Heitin juuri tyhjän purkin pois, joten en voi etikettiä tarkistaa. Mikä mahtaa olla tuotteen valmistaja, kun googlella en aiheesta mitään löydä. Tukesin hyväksynnässäkään ei valmistajaa ilmoiteta, eikä Bernerin käyttöturvallisuustiedotteessa sen enempää tietoa ole. Eli voisiko tuotetta tilata netistä suoraan ulkomailta ja mikä sen hinta silloin olisi?
